Huippuvuosi!

Vuosi 2016 oli kyllä kokonaisuudessaan aivan mahtava!

Tokon SM-kisojen ALO-luokan pronssi oli vasta alkusoittoa loppuvuoden arvokisamenestykselle.

Seuraavaksi nappasin sekä Ompun että Tuurin kanssa joukkuekultaa agililityn piirinmestaruuskisoissa, kiitokset myös loistaville joukkuekavereille! 

Tokon piirinmestaruuksissa Tuurille AVOssa kolmas sija ykköstuloksella, joukkuelle hopeaa!

Agilityn seuranmestaruuksissa Tuurille maxien seuranmestaruus, Omppu medeissä neljäntenä.

Tuuri nousi syyskuussa agissa kakkosiin, ja piirinmestistokossa ansaitulla AVO1-tuloksella on nyt oikeutettu kisaamaan VOI-luokassa. 

Omppu sai lokakuun omissa kisoissa viimesen SERT-A:n vuosi ja 1kk ensimmäisestä sertistä, ja on nyt siis FI AVA Amorosan Olivia. 

Waaran kanssa herätellään tokohommia, kesän aikana 5 EVL-koetta, 2 x EVL3 ja muut alle tulosrajan. Apinalla on kivaa kehässä, mutta aikanaan huonosti tehdyt pohjat kyllä näkyy virheinä siellä täällä, mutta kyllä se TVA edelleen tavoitteena on. Lisäksi Waara juoksenteli näytelmissä. Elokuussa Norjassa kelpieiden& australiankarjakoirien erkkarissa VAL ERI1 SA PU1 ROP BIS1, seuraavan päivänä KV-näyttelyssä VAL ERI1 SA ROP, ryhmässä ei menestystä  Virosta marraskuussa tuliaisina 2x CACIB ja SERT ja EE MVA-titteli. Yhtä CACIBia enää uupuu... Voittajassa lauantaina VAL ERI1 SA PU2 vara-CACIB. läheltä liippasi kovassa seurassa. Sunnuntaina VAL ERI2 SA.

Nemppanen kävi elokuussa Juulin matkassa Kuopion näytelmissä, kun sopivasti tuli 10v täyteen juuri näyttelyviikonloppuna. Tuloksena se kaivattu viimeinen SERT, ja Nemon todennäköisesti ainoa valiotitteli FI MVA! Kaikki sertit veteraanikehistä!

Terveyspuolella viimein seesteinen vuosi. Kenelläkään ei mitään ihmeitä. Parin akuutin vuoden jälkeen kyllä hermot lepää, kun vaivat ja tapaturmat on toivottavasti nyt jääneet taa! Waaran leikattu etujalka (lasinsirpale katkoi jänteet vappuna 2015) voi erinomaisesti. Varpaat jäi lattamaisiksi, mutta liikkeet on puhtaat. Lisäksi käytiin viime tiistaina ottamassa Waarasta viralliset selkäkuvat, samalla pari kuvaa tuosta leikatusta jalasta. Sekä leikattu jalka, selkä & lonkat kaikki priimaa! Selässä ei minkäänlaista kulumaa, kalkkeumaa tai luupiikin alkua. Eläinlääkärinkin mukaan harvoin näkee tämän ikäistä (7,5v) aktiivista harrastuskoiraa, jolla on näin priima luusto edelleen. Selkä tuli takaisin odotetusti LTV0 SP0 VA0. Torstaina Waara ja Tuuri pääsivät molemmat fyssaroitavaksi Patricialle. Ei mitään ihmeellistä kummassakaan, vähän kireyttä siellä täällä, mutta jumit saatiin hyvin auki.

Nyt ollaan ansaitulla treenitauolla kaikista lajeista, nautitaan lenkeistä, vapaa-ajasta, herkuista ja joulun tunnelmasta! 

Hyvää joulua!

ALO SM-3!!!!

Huhhuh! En todellakaan etukäteen uskonut, että tehtäisiin Tuurin kanssa tokon SM-kisoissa äärimmäisen hieno suoritus, 194,2p, ALO1, KP ja TK1 ja kolmas sija yli 60 koirakon joukossa!
Tuuri teki niin hyvin, keskittyi, palkkautui loistavasti liikkeitten välissä ja oli koko ajan kehässä minun kanssa. Ei mitään ylimääräistä häsläystä, vaan tarkkaa työtä ja hieno lopputulos! Kiitos treenikaverit, kiitos Katin mainioiden treenien ja pohdintojen sekä kiitos Huotarin Oilille, kun laittoi ohjaajan ruotuun! Ja ennen kaikkea kiitos Tönde Pönde Tötterström Tuuri!

ALOittelijan Tuuria

Imatran tokokokeen jälkeen noiduin vähän aikaa, ja sitten uutta koeilmoa kehiin.
Viime sunnuntaina käytiin Kouvolassa, tuomarina Riitta Räsänen.
Parin viikon tehotreeni häiriön sietämiseen tuotti tulosta, kehässä oli ihan eri koira! Seuruussa piti potkia koiraa edestä pois, kun on niiiiin tiivis (ja edistää...), tuomarikin sakotti tiiviydestä ja koiran potkimisesta reilusti, numeroksi 6,5. Mutta parempi näin päin kuin alkukevään laamaseuraaja! Liikeestä maahanmenossa onnistuin samassa kuin mitä treeneissäkin: Tuuri syöksyy salamana maahan, ja itse talloin Tuurin etujalan päälle. Nollillehan se meni, ja kyllä ketutti oma typeryys kehän jälkeen. Luoksetulo hyvä, samoten kaikki muutkin loput liikkeet. Ainoastaan kapulan pidossa kupla hetkeksi puhkesi, kun Tuuri jäi jumittamaan liikkuriin = tuplakäsky pitämiseen. Paikkamakuu oli poikkeuksellisesti viimeisenä. Siinä (turha) tuplakäsky sivulle tuloon, Tuuri nousi juuri kun annoin lisäkäskyn. Lopputulemana kuitenkin ykköstulos, tiukalla 160,5 pisteellä. Olin kyllä aivan varma hyvästä kakkostuloksesta, mutta joskus nähtävästi on Tuurin lisäksi tuuria matkassa!

Eilen sitten oman seuran koe. Waara kävi kokeilemassa EVL:n, ja no, onhan siellä vielä "hieman työstettävää", ainakaan innon puuttesta ei voi koiraa syyttää! Paikallaolot ok, luoksarin juoksi törkeästi läpi. Kiertohyppynoudossa osasi kiertää, aaltoja! Maahanmenon sijaan seisoi, ja paluumatkalla unohtui se hyppy... Kaukoissa oli jo jätössä loikannut reilusti eteenpäin. Pientä etenemistä vaihdoissa, ja johonkin vaihtoon tuplakäsky, kun itse häröilin ts en lukenut kyltistä, mikä vaihto pitikään tehdä... Ohjattu oli priima! Toinen setti alkoi tunnarilla, Waara lähti VIUH! ääneen saattamana matkaan, mistä pystyi jo päättelemään, miten käy... Maisteli varmaan kahta väärää ennen kuin otti oikean. Ruudussa ei hajuakaan merkittömästä merkistä, tarjosi vaan ruutuun juoksua. Zetassa seisoi istumisen, muuten ok. Seuruu oli ihan semihyvä, peruutuskin onnistui kohtalaisesti. Tuloksena huima pistesaldo 103,5...
Pari tuntia odottelua, ja Tuurin kanssa ALO-kehään. Paikkamakuu muuten ok, mutta maahan tarvitsi tuplakäskyn. Seuruu ei niin hyvä kuin Kouvolassa, mutta ihan kohtuullinen kuitenkin. Liikkeestä maahanmenossa alkoi tuijottaa metsänreunaan, piti ihan tosissaan tehdä töitä, että sain fokusoitua takaisin töihin. Kostautui seuruussa,oli jossain kahden metrin päässä.... maahan hyvin kuitenkin. Luoksarissa sama juttu, ei meinannut kyetä olemaan perusasennossa, koska siellä metsänreunassa on jotain mielenkiintoista! Ihan ok luoksari, mutta paluuasento umpikiero sen metsän tuijottelun takia.... Kapulan pitoon mennessä huomasin, mitä Tuuri tuijottelee: kentän toiseen päätyyn oli tullut frisbeen heittäjiä. Pito oli silti suht ok, vaikka keskittyminen vähän hukassa. Kaukoihin siirtyessä Tuuri ei nähnyt muuta  kuin ne frisbeet, joten himmailin lähtöpaikalle menoa, ja kehuin Tuuria kontaktista. Onneksi tässä vaiheessa kisajärjestäjät kävivät käskyttämässä frisbeeporukan pois, joten päästiin Tuurin kanssa taas työn touhuun. Kaukojen jättön tuplakäsky, kun Tuuri vielä varmisteli, että vieläköhän ne frisbeet lentää... Muuten ok. Hyppy ok. Tuloksena 172,5p ALO1. Kaksi ykköstä siis nyt taskussa. SM-kisajoukkueeseen ilmo laitettu. Jos mahdutaan, niin säästellään vika ALO1 sinne, muuten haetaan koulari ja sitten AVOilemaan.

Käytiinhän me maanantaina Mikkelin agikisoissakin. Radalla oli Tuuri 2.0, joka loikki kontaktit ja unohti taas keppien suoritustavan... Ne oli aika lyhyitä ratoja ne. Päänuppi ei vaan Tuurilla vielä kestä kisatilannetta. Sinänsä jännä, koska on ennen rataa ja heti radalta tultua onnellinen oma itsensä, eiokö yhtään höyryä radan suuntaan. Radalla esiin tulee mr. Hyde, joka räyhää ja räkii ja unohtaa kaikki säännöt...

Uusia titteleitä ja Tuurin tokouran korkkaus

Melkein innostuin taas blogin päivittämisestä, mutta nähtävästi kuitenkaan en, kun edellisestä päivityksestä on vierähtänyt 2kk.
Välissä on ehditty käymään Tuurin kanssa agikisoissa, parhaimmillaan jo saatu 2 kpl 5-tuloksia, eli pikkuhiljaa alkaa radatkin sujumaan. Tokourakin aloitettiin viime viikonloppuna 2-tuloksella, tosin eniten masensi se,ettei Tuuri ollut kehässä mun kanssa, vaan huomattavasti kiinnostuneempi kaikesta muusta ympärillä olevasta... Tuli ihan erään Nemo-kelpien tokoura mieleen... Tuurille kuitenkin 2 seuraavaa koetta jo varattuna, ja ihmishäiriötreeniin tehtiin eilen muutos, vaikuttaa lupaavalta!
Video Tuurin ekasta kokeesta https://youtu.be/QlDCrzZaiyc
Agivideot viime viikonlopun kisoista
https://youtu.be/qUEmPTsoePk
https://youtu.be/U0I6fcQvjsQ

Nemo ja Waara saivat nimiensä eteen uuden tittelin RTK1. Nemollahan oli yksi hyväksytty tulos syksyltä, ja Waara taasen aloitti kisauransa viikko sitten Imatralta. Molemmille Imatran kisoista hyväksytty tulos 94 pisteellä, virheetkin tismalleen samoista liikkeeistä. Lappeenrannan viime perjantain iltakisasta kummallekin 99p, tällä kertaa se -1 sentäs eri liikeistä, mutta samasta asiasta: kun ei käänny vasemmalle niin ei käänny. Nemolle samalla RTK1. Waara jatkoi vielä lauantaina, ja silloin myös 99p ja RTK1.
Nemon RTK1 rata https://youtu.be/JpVsR7QnDqU
Waaran RTK1 rata https://youtu.be/iSlqj4QdT50

Nemo pääsi helatorstaina näytelmäkehään Kangasniemellä. Yhdellekään urokselle ei tullut SA:ta, ja taisi siellä viuhua melko laaja väriskaala hylyn ja EH:n kautta ERIin. Nemolle ERI, mutta ilman SA:ta se vika serti jäi edelleen saamatta. Lohdutuspalkintoja VET VSP.

Ompun kanssa on kisailtu jonkin verran. Yksilö-SM ilmo on jo laitettu, samoten päästiin mukaan LAU:n SM-joukkueeseen! Toista kertaa siis mukana SM-kisoissa yksilöissä, ensimmäinen kierros oli Waaran kanssa.

Lupaan vastedes päivittää useammin. Tai sitten en.

On niin helppoo olla onnellinen

Sunnuntaina suunnattiin Waaran ja Tuurin kanssa Lappeenrannan (Imatran) näyttelyyn. Tuomarina oli Dagmar Klein Romaniasta, kelpoja kehässä 23 kpl.
Ensin kehään pääsi Tuuri nuorten luokassa. Aluksi liikkui hyvin, mutta sitten peitsaaminen löysi taas tiensä kelpien jalkoihin... Muuten esiintyi suht hyvin, tuloksena sileä ERI1 kahden koiran luokassa.
Waara pääsi sitten valioissa kehään kahden muun valion kanssa. Waara oli NIIIIIN liekeissä! Ei meinannut nahoissaan pysyä vuoroaan odotellessa. Etenkin ensimmäisillä juoksukiertoksilla Waaralla oli tulta tassujen alla, ja ravi meinasi karkailla laukaksi. Omalla vuorollaan liikkui hyvin, ja seistähän Waara on aina osannut tasapainoisesti häntää kevyesti heilutellen. Tuomarin tullessa kopeloimaan Waara pärskähti komeat räät tuomarin päälle, johon tuomari totesi nauraen ja räkää pyyhkien "Well, that wasn't very polite!". Selvästi kuitenkin huomasi, että tuomari tykästyi Waaraan kovin. Kilpailuluokassa nostikin sitten Waaran valioiden kärkeen, ja Waara oli valioista ainoa SA:n saanut. PU-kehässä vastassa oli junnu-uros sekä veteraani-Warma, ja taas kierroksen juoksun jälkeen Waara kärkeen, lopputulemana PU1 kera CACIBin. ROP-kehässä voitto meni ansaitusti superveteraani-Mistylle.
Kehän jälkeen oli epäuskoinen olo: Waara, joka 11 kuukautta sitten taisteli hengestään jalkavammansa takia, ennuste oli täysin tuntematon, pystyy osallistumaan näyttelyyn ja jopa pärjäämään siellä! Ei ollut itku kaukana, kun mietin mennyttä vuotta vaikeuksineen, ja nyt oltiin siinä, Waara innosta kiljahdellen kehästä voittajana palanneena. Etenkin se Waaran innokkuus on niin symppistä, tyyppi on ihan liekeissä kun pääsee touhuamaan! Sama tokotreeneissäkin, JAHUU! kuuluu heti, kun Waara pääsee hommiin. On se aika Apina :)

Tuurin kisauran korkkaus

Tuuri aloitti agikisauransa oman seuran kisoissa 2 viikkoa sitten.
Ajatuksena oli treenimielessä mennä kokeilemaan, miltä kisaaminen tuntuu. Ympäristönä tuttu & turvallinen oma halli tuttuine esteineen, joten mikäpä olisi sen parempi paikka kisaamista aloitella.
Kolmen hyllyn verran rallateltiin. Radat oli kyllä kokonaisuutena todella hyviä, kompastuskiveksi tuli kepit, joista ei selvitty yhdelläkään radalla ilman noin miljoonaa korjausta. Hakee kyllä keppejä oikein, mutta rytmi ei pysy koko keppien matkaa, vaan vauhti vie kelpien ohi jostain välistä. No treeniä vaan, sieltä se kepitysrytmi ajan kanssa löytyy. Mutta se fiilis, mikä oli radalla! Hymyilin radoilla naama näkkärillä, oli vaan niin hienoa kisata Tuurin kanssa! Sen verran mukavaa oli kisaaminen, että huomenna pääsiäisperjantaina käydään juoksemassa Imatralla 2 rataa. Paikkahan on eksoottinen, kun ensimmäistä kertaa ikinä "Lappeenrannan" pääsiäisnäyttelyn yhteydessä kisaamaan pääsee Aviasport Areenalle! ( http://www.aviasportareena.fi/ ).

Ompun kanssakin kisattiin omissa kisoissa, tuloksena  5-HYL- 0. Omppu kulki kuin ajatus, ja todella hyvällä fiiliksellä käytiin viime sunnuntaina kisaamassa Kotkassa. Sieltä kotiintuomisina kiikarit eli 0-HYL-0. Ompun kanssa radat toimii nyt todella hyvin, alkukankeus alkaa katoamaan ja Omppukin alkaa irtoamaan kivasti. Ompun kanssa ollaan seuraavan kerran radalla todennäköisesti huhtikuun omissa kisoissa, kun muuten ei tässä suht lähialueella ole kisoja.

Agin lisäksi on touhuttu tokoa. Nemon & Waaran kanssa on treenattu edelleen kiertonoutohässäkkää, mutta kelpie ei vaan tajuu.... Etenkin Waaralle ne hypyt on vaan niiiiiin POP, että ei millään kehtaisi minnekään tötsälle mennä... Nemo taas jumittaa välillä "kierrä"-käskyllä, eli ei hievahdakaan perusaennosta. Ota näistä sitten selvä....
Porukan koomikko Tuuri taas tekee sellaisia tempauksia tokokentällä, että ei järjen häivää! Tuon koiran kohdalla ei kyllä mikään normilogiikka toimi, sillä on ihan omat kuviot....

Anna mulle tähtitaivas

Waara ja Tuuri pääsivät molemmat eilen viralliseen silmäpeilaukseen. Waarahan noissa on käynyt jo useammin, Tuurille kyseessä oli ensimmäinen peilaus, mikä aina aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä...
Täytyy kyllä olla todella tyytyväinen, miten helppoja tyyppejä nämä kaksi oli käsitellä (ja olisi Nemokin, mutta en taida enää viitsiä maksaa Nemon peilauksista). Tosin ensin kun menin molempien kanssa aulaan sirujen lukuun, oli meno "vähän" villiä... Mutta yksitellen sekä odottelu että varsinainen tutkimus sujui ongelmitta. Koira pöydälle, kuonosta kiinni, jottei väistele alta pois, ja siinäpä molemmat törötti, Waaralla tuttuun tapaan häntä samalla hiuhtoen.
Ensin tutkittavana oli Tuuri, eipä siellä silmissä mitään ollut, eli terveet näkimet. Harmi, etten hoksannut kysyä, näkyykö siellä älyn loistoakaan...
Waaran kanssa en olisi yllättynyt, jos silmistä olisi jotain löytynyt. Nyt talven aikana on välillä vaikuttanut siltä, että Waara katsoo esim vastaan tulevia ihmisiä "liian pitkään", ikään kuin hahmottaakseen, mikä ihme tuolta tulee. Mutta ei sieltä silmistä mitään löytynyt. Jo nuorena silmissä olleet "pisteet" ovat siellä edelleen muuttumattomina, ovat jotain sidekalvojäämiä tms. Saattavat sopivassa valossa häikäistä näköä, Waara näkee ne tavallaan tähtitaivaana, mikä saattaa selittää tuon, että ihan aina ei välttämättä näe kunnolla häikäisyn takia. Waara onkin sellainen tähtisilmä!

Uusi treenihalli

Eilen aloiteltiin treenit Etelä-Karjalan koiraurheiluhallissa. Tuurilla on paikka sekä toko-että agiryhmissä, ja tiistaisin Tuurin tokon jälkeen on ideana aina treenata Nemon ja Waaran kanssa vapaavuorolla. Joten tuumasta toimeen!

Tuurille tehtiin häiriköityä perusasentoa ja seuraamista. Hyvin Tuuri parantaa tekemistä häiriön kasvaessa! Hetkittäin piti jo potkia Tuuria edestä pois, kun alkoi painaa seuraamisessa. Ja sehän on ainoastaan hyvä asia, vaikka ei tokossa ihan suositeltavaa. Toisena liikkeenä otettiin merkin kiertoa. Tuurilla on agipohjia tehty paljon siivekkeiden kierrolla, joten teoriassa tokon kartion kierron pitäisi olla piis of kake. No ei ole ollut. Kyllähän Tuuri sen tötsän kiertää, mutta pitää kuonon kiinni tötsässä kierron ajan, siis oikeasti KIINNI. Eilen sitten otettiin muutama toisto niin, että lelu odotti tötsän takana. Teki hyvin, joten kokeiltiin niin, että Kati kävi vain taputtamassa tötsän takana. Hyvin Tuuri juoksi tötsän taakse, ja kun hihkaisin JES!, niin pyöri parisen kertaa rinkiä etsien sitä leluaan... Uusi yritys, sama juttu, ei voi kelpie tajuta, että se lelu ei enää olekaan siellä takana. Lelu siis Katille, ja JES! tötsän takana, ja Kati viskasi lelun oikeaan suuntaan.

Nemon ja Waaran kanssa jatkettiin samalla teemalla, eli EVL:n kiertohyppynoudolla. Ekaa kertaa treenin mukaan hämysiivekkeet, joitten välistä kelpieaivojen oli kyettävä juoksemaan tötsän kiertoon. Ensin lähempää, sitten matkaa pidentäen aina kisapituuteen. Yllättäen (NOT) Waaran mielestä KIERRÄ tarkoittaa HYPPÄÄ!!!, ja hetken aikaa käytiin tahtojen taistelua asiasta. Lopulta naksahti asia perille, ja tötsä alkoi löytymään myös täydestä matkasta. Nemon kaavamaisuudesta oli tällä kertaa apua: läheltä pari onnistunutta toistoa, ja sen jälkeen selvä peli: nemomaisella vauhdilla humputtaen tötsän kiertoon mars! Lisäksi molemmat teki pienen setin seuruuta ja jääviä. Tällä kertaa ei yhtään mokaa jäävien asennoissa, kumma juttu, kun yleensä niitä on pakko arpoa edes yhden asennon verran/ koira....

Old dogs, new tricks! Ensin Waara, sitten Nemo.

https://www.instagram.com/p/BCbKffNk3Vc/

Kevättä kohti

Tammikuu meni paukkupakkasissa, joten treenattu ei juurikaan mitään pientä kotitokoa lukuunottamatta. Kuun alussa käytiin Kelmi-Nallikallion kenneleiden tokoagipäivässä Lahdessa. Huotarin Oilin oppiin pääsi sekä Waara että Tuuri. Waaran vire on katossa piiiiiitkän sairasloman jälkeen, mutta saatiin vinkit niin liian korkean vireen aiheuttaman ääntelyn hillintään kuin uusiin EVL-liikkeisiinkin. Tuurin kanssa keskityttiin seuruuseen, sillä jostain syystä en vaan ollut saanut seuruuta etenemään. Häiriötreeniä ja luopumista, sekä mistavalkoisuus tekemiseen,niin johan alkoi seuruu toimimaan!
Helmikuussa onkin sitten treenailtu jo reippaammin! Heti alkukuusta järjestin yhdessä SBCAK:n kanssa Oilin tokokoulutuksen Lappeenrannassa. Tuurin kanssa molempina päivinä mukana, ja kyllä siitä hyvä tulee! Miten se onkin niin vaikeaa edelleen hahmottaa, milloin koiralta voi jo vaatia, ja milloin koira ei vielä osaa riittävästi,vaan pitää auttaa ja hyväksyä myös niitä ei ihan täydellisiä suorituksia.
Kuun puolivälissä käytiin Tuurin kanssa Kymen kennelpiirin nuorten tokokoirien näyttökokeessa. Reilua viikkoa myöhemmin saatiin tieto, että päästiin mukaan! Aivan mahtavaa,Tuurin kanssa kun on tavoitteena sekä TVA että myös SM-kisat, joten toivottavasti tokoringin kautta saataisiin säännöllinen treeniporukka sekä muutenkin lisäö motivaatiota treenaamiseen.
Agia on treenattu 1-2 kertaa viikossa, ja ajatuksena on Tuurin kanssa aloittaa kisaaminen LAUn omissa kisoissa 2 viikon päästä. Minä kun en osaa kouluttaa koiraa niin täydelliseksi, että kisaradat sujuisi kuin ajatus, niin käydään kisoista hakemassa vinkit siihen, mitä on vielä tarvetta treenata. Treenitilanne kun ei koskaan ole samanlainen kuin kisatilanne, joten kisoissa selviää asioita ja puutteita, joita ei treeneissä tule ilmi.
Waaran jalka on ollut täysin oireeton, ja Waaran kanssa onkin laitettu tavoitteeksi ensi kesälle TVA. Treeniä se toki vaatii, sillä uudet EVL-liikkeet ovat vielä Waaralle ihan uutta ja ihmeellistä. Nemo taas kisailee ainakin rallyssä, ja ehkä huvin vuoksi tokossakin. Usien sääntöjen myötä TVA on Nemon tavoittamattomissa, koska kaavojen rikkominen Nemon kanssa vaatisi niin suuren työn,kun pohjat on alun alkaenkin jo tehty huonosti. Ja tietenkin toiveena olisi saada Nemolle vika SERT näyttelyistä.
Ensi viikolla päästään treenaamaan ihka uuteen lämpimään halliin, kun Kylliäisen Katin Etelä-Karjalan Koiraurheilukeskus avaa ovensa. Itsekin koulutan tuolla hyppytekniikkaa, ja Tuuri treenaa sekä tokon että agin valmennusryhmissä. Into pinkeänä jo odotan nin omia treenejä kun hyppykoulutuksiakin!