tiistai 28. joulukuuta 2010

Ähkyä ja maitohappoja

Vietettiin koiruuksien kanssa joulu Savonmaalla Vesannolla keskellä ei mitään. Lähimpään naapuriin kilometrin verran, lähimmälle tielle 0,5km, joten täydellinen kelpie-taivas!

Koirat sai juosta niin paljon kuin sielu sieti kahden saksanpaimenkoiran kanssa, ja sieluhan on kelpiellä tunnetusti pohjaton, mitä juoksemiseen tulee :D Edes järkkypakkaset, lähemmäs -30, ei vauhtia hidastaneet, vaan ennemminkin vauhti kiihtyi! Välillä vähän sisällä pyörähtivät tassuja sulattamassa, ja taas mentiin...

Sakut hyytyi jo toisena päivänä, ensin vanhempi 6v, sitten nuorempi 9kk.
Nemo alkoi la-iltana näyttää jo hieman väsymyksen merkkejä, ja Apina sitten sunnuntai-iltana jo hieman nuupahteli... :D Mutta aina kun kysyttiin "Lähteekö koirat pihalle?" niin WUUSH! ja olivat jo ovella odottamassa :D

Välillä kävivät kaukana horisontissa Keiteleen jäällä rallaamassa, sataamiljoona sinne ja sataamiljoonaa takaisin! Enimmäkseen kuitenkin pyörivät rinkiä pihassa talon ympärillä ja lähimetsikössä, milloin lintuja, oravia, ja lähistöllä liikkunutta ilvestä jallittaen. Kyllä, ilvestä. Tosin tämä selvisi vasta sunnuntai-iltana...
Mie itse päätin sitten joulun kunniaksi vetäistä kunnon kuumeet, lauantai-iltana kuume nousi tunnissa normaalista 39,6 asteeseen. Sunnuntaille suunniteltu kotiinpaluu siirtyikin maanantaille, kun koko sunnuntain lämpöä oli päälle 38, ja illalla taas napakat 39,4.

Maanantaina selvittiin kotiin Lappeeseen, ja oltiin kyllä kaikki kolme ihan rättiväsyneitä.
Koirat nukkuivat koko illlan 15-22, söivät, kävivät iltapissillä ja nukkuivat koko yön vielä päälle.
Aamulla eivät meinanneet jaksaa pissikierrokselle lähteä, ja heti sisälle tultua evästä naamariin ja takaisin nukkumaan painuivat molemmat :D Eli vaikka tahti ei juurikaan reissussa hidastunut, niin kotona on veto täysin pois. Molemmat olivat maanantai-iltana melko jäykän oloisia. Kyllähän tuollainen useamman päivän juoksentelu lumihangessa varmasti vei koko kropan lihakset maitohapoille. Harmittaa, että itse vielä olen sen verran kipeä, etten pysty noita nyt pitkällä ravilenkillä käyttämään. Se olisi lihaksille nyt tarpeen, mutta jälkitautien pelossa en kyllä uskalla lähteä vielä itseäni rasittamaan. Joulupukin etukäteislahjana jo ennen joulua tuoma "Koirien lihashuolto"-kirja tuli luettua läpi, ja hyvä opus onkin! Niillä opeilla voisi nyt lähipäivinä otukset käydä läpi, josko vähän saataisiin lihaksia rentoutumaan.

Pari päivää vielä, ja päästään aloittamaan uusi vuosi uusin ja vanhoin kujein :)
Hiukkasen raketit jännittää, vaikka Waara ei tähän mennessä ole paukkeesta ym äänistä välittänyt. Viime uutena vuotena Waara oli vasta 5kk, eikä silloin korvaansa lotkauttanut paukkeelle. Toivottavasti sama meno jatkuu nytkin!

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

maanantai 20. joulukuuta 2010

Meni syteen tai Savikkoon

Päästiin viime viikolla Waaran kanssa pikahälytyksellä Savikon Sepon koulutettaviksi. Joulukuun agitaukoon tuli siis kolmen tunnin poikkeama :D

Koulutus oli Espoossa Sporttikoirahallissa. Pakkasta oli reilut 10 astetta, joten lämmin halli oli enemmän kuin tervetullut :)
Seppoa odotellessa (kröhöm... :D) ehdittiin Waaran kanssa testailla outoja esteitä. Ja kyllä kannatti, sillä kokomusta putki olikin yllättäen ihan kauhian vaikea suoritettava! Vasta, kun käänsin putken suoraksi, pystyi siitä juoksemaan läpi. U-putki onnistui, kun autoin juoksemalla vieressä, ja lopulta putken pystyi  jo juoksemaan yksinkin. Kaikkea sitä :D
Metallinen keinu mentiin ensin komeasti lentokeinuna, ei ehtinyt värähtääkään kun Apina oli jo poistunut esteeltä... Uusintayrityksellä muistui kelpiellekin mieleen, että mites se keinu pitikään suorittaa... Metallipuomin kanssa ei ollut ongelmaa, mutta metalli-A sai osakseen luvattoman huonoja alastulokontakteja. Ei tainnut kertaakaan onnistua pysähdys suoraan , vaan aina piti ottaa uudestaan. 
Kateellisena katsottiin Wirri-siskon mahtikontakteja, kaasu pohjassa perille asti ja käsijarrupysähdys 2on2off! Mäkin haluuuuun!

Sepon treenirata näytti tältä



















Rataan tutustuessa oli aika epätoivoinen olo... 
Ensin tutustuttiin, sitten käytiin läpi, miten rata on järkevintä suorittaa.
Taas kerran huomasin, että en todellakaan osaa radanlukua, yritin turhaa liian vaikeita ohjauskuvioita...
Esim vitoshypyllä järkevintä oli vain pyörittää koira hypyn yli ja 4-5 hyppyjen välistä puomille. 
Tosin Waaran kanssa piti "vähän" tahkota, tarjosi ensin backlappia (miten niin treenattu) ja sitten kimpoili muuten vaan mihin sattuu :D Lopulta saatiin suht siististi siivekkeen vierestä kulkemaan.
Seiskahypyltä koira heitettiin kasille, ja itse mentiin muurin vasemmalta. Eipä lukenut Apina hyppyä, vaan koko ajan tuli muurista yli. Tehtiin sitten pelkästään tuota heittoa avustettuna, ja saatiin lopulta onnistumaan sekin :)
Muurin jälkeen hypylle 13 tehtiin etukäteen epäilyttävältä vaikuttanut "täydestä vauhdista seis ja takaakierto", mikä sattuman kaupalla onnistui ensimmäisellä yrityksellä! Sen jälkeen ei sitten onnistunutkaan, vaan putki kutsui koko ajan. Pitää tammikuussa kyllä kokeilla tuotakin uudestaan, kunhan taas treenailemaan aletaan :)
Tätä kohtaaa kyllä rassattiin varmaan kymmenen kertaa ainakin :D Samoten väliä 14-22 tehtiin jokusen kerran, jotta saatiin 19-21 sujuviksi. Ja kyllähän se lopulta nätisti menikin :)
Viimeinen pätkä jäi tekemättä, kun aika loppui kesken. Hienosti kyllä Apina jaksoi toistoa toiston perään, eikä mennyt häsläämiseksi! Rimoja taisi tippua yksi ainoa, ja sekin ihan alussa neloshypyllä :)

Sepon koulutettavaksi pitää kyllä päästä uudestaankin, sopivan vaikeaa treeniä ja kannustus kohdillaan! Agility on sikahauskaa! :D

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Tuplavoittaja Waara

Huhhuh millainen viikonloppu!
Lähes 1000 km autolla ajamista, LPR-HKI-LPR-HKI-LPR, tänä aamuna lähdettiin jo klo 5.30 kohti Helsinkiä.

Mutta kyllä kannatti!

Waaralle Messarista junnuvoittajatittelit kumpanakin päivänä, eli virallisesti sitä ollaan nyt
HeJW-10 JV-10 Winsure Wilkawatt

Lauantaina kelpieitä oli kehässä 23 kpl, junnu-uroksia 2kpl.
Tuomarina Manuel Loureiro Borges Portugalista
"Nice head and expression. Good neck. Topline could be straighter. Good front. Enough bone. Good angulations. Nice temperament. Nice mover"
JUN- ERI JUN1 HeJW-10

PU-kehästä lennettiinkin sitten saman tien poies :D

Sunnuntaina kelpoja paikalla 26, joista junnu-uroksia 4.
Tuomarina Pirjo Aaltonen
"Mittasuhteiltaan ja ääriviivoiltaan sopusuhtainen, tasapainoisesti rakentunut uros. Hyvät pään mittasuhteet ja ikäisekseen sopiva kallo-osan leveys. Hieman karvattomat silmänympärykset häiritsevät ilmettä. Hyvä runko. Sopivasti kulmautuneet raajat. Liikkuu hyvällä askeleella, hyvin edestä ja takaa."
JUN-ERI JUN1 JV-10

Tällä kertaa ei ekassa rytinässä vielä PU-kehästä tiputtu, mutta sitten tuli lähtö, eli ei sijoitusta :)
PU-kehässä edellä juossut uros kääntyili vähän väliä ärisemään Waaralle, ja Waaraa mokoma käytös suorastaan hämmästytti, joten ravatessa mokomasta moukkamaisuudesta piti haukkuen ilmoittaa myös muille :D Tai sitten pitkä näyttelyviikonloppu oli vaan vienyt jo kaikki mehut koirasta, eikä enää jaksanut pitää mölyjä mahassaan ;D
Kaikille junnu-uroksille ERIt, eli laadukkaassa seurassa tittelistä kisattiin :)

Waaran käytös niin kehässä kuin muutenkin näyttelypaikalla oli täysin moitteetonta. No okei, olihan se hetkittäin vähän "JEEJEEIHANAA!!!" Waarakin nähtävissä, mutta ei minkäänlaisia ärinöitä muille koriille saatikka ihmisille, eikä stressin oikeita kertaakaan. Häkissä oltiin hiljaa, ja remmin päässäkin makoiltiin rauhassa omaa vuoroa odotellessa :)

Isot kiitokset Hannalle, joka kumpanakin  näytelmäpäivänä ulkoilutti kotiin jäänyttä Nemoa! Rauhassa sai reissussa olla kun tiesi, että Bomba on hyvässä hoidossa :)

Seuraava näyttely onkin sitten näillä näkymin vasta pääsiäisenä, ja sen jälkeen saatetaan odottaa jopa sen maagisen 2v rajan ylittymistä :)

maanantai 6. joulukuuta 2010

AgiApinasta tuli TokoApina

Imatran hieno episnolla ei todellakaan saanut jatkoa oman seuran epiksissä viime tiistaina...
Vika ei ollut koirassa, vaan siinä surkeasti ohjaavassa, erittäin huonosti liikkuvassa akassa.

Ratapiirrokset sinne päin, ei kaikkea voi muistaa...

Möllien rata näytti suunnilleen tältä


















Mölliradalta eka vitonen tuli neloshypyn kiellosta. Lähdin varmistamaan putkeen vientiä kääntymällä Waaraa vastaan, mutta oma liike pysähtyi niin voimakkaasti, että Waara kiersi hypy.
Toinen vitonen tuli puomin ylösmenolta, tein takaaleikkauksen, eikä Waara kestänytkään sitä vaan hyppäsi ylösmenon puolesta välistä pois!
Tuloksena siis 10 nippa nappa alle ihanneajan, joka oli kyllä tiukka ja vaati nopeudeksi 3m/s.
Sijoituttiin sentäs maximöllien kolmansiksi :D

Kilpaavien rata taasen näytti apaut tältä



















Kepeillä Waara liukastui aavistuksen vikassa välissä, ja tuli viimeisen kepin ohi. Otettiin kepit uudestaan, siitä vitonen. Mölliradasta viisastuneena vein neloshypylle paremmin, sitten onnistuin koomisesti hävittämään Waaran jonnekin selän taakse, ja Waara humpsahti putken väärään päähän eli hyllyksi meni. Vitoshypyn jälkeen meinasin onnistua paiskaamaan Waaran uudestaan putken väärään päähän, mutta tällä kertaa Waara armahti, ja sain käännettyä oikeaan päähän.
12 13 14 välille oli hieno suunnitelma, joka ei toteutunut todellakaan, koska ohjaaja oli taas kerran valovuoden jäljessä koiraa. Jotenkin sain rävellettyä Waaran kuitenkin virheettömästi tuosta kohdasta, ja Waaralle alkoi riittää, joten jätti viimeisen hypyn välistä ja suunnisti suoraan lelun kimppuun :D Eipä siinä paljon ollut ohjaajalla asiaan vastaan laittamista, kun ensin sössin käytännössä koko radan...

Eilispäivänä olin pari tuntia kuunteluoppilaana seuraamassa Tarjan tokokoulutusta. Etenkin Nemon tokoiluihin saatiin lisävinkkiä, varsinkin palkkaukseen eri liikkeissä. Ruudun, jäävien, luoksetulon ja kaukojen palkkaamiseen erityisesti.

Itsenäisyyspäivä käytettiinkin sitten tehokkaasti tokokokeessa Hollolassa. Kokeessa vaivaiset 147 koiraa, joten ihan kiitettävästi vilskettä.

ALO ja VOI kehät meni koko ajan päällekäin, joten sain juosta vaihtamassa koiraa koko ajan, ja piti vaihtaa koirien järjestystä kehissä. ALO oli lisäksi jaettu kahteen kehään kahdelle tuomarille, joten sählinkiä riitti. Waara aloitti urakan 9.30, ja kisakirjan sain vasta 14.30...
Waara teki siis ensin luoksepäästävyyden ja paikkamakuun. Waaran olisi pitänyt mennä toisena yksilöliikkeisiin, mutta miun piti mennä Nemon kanssa VOI paikkamakuuseen. Kehäsihteerit sanoivat, että muulla ei väliä, kunhan huolehdit paikkamakuut, teet sitten yksilöt sopivassa välissä.
Muuten kiva, mutta VOI paikkamakuun alku venyi ja venyi, minkä seurauksena ALOn ykköskehän arvostelu oli jo päättynyt, kun oltiin sinne Waaran kanssa menossa.  Päästiin sentäs kakkoskehään tekemään kaikki muut paitsi hihnaseuruu, jota jouduttiin odottamaan sitten 12.30 asti...
Tietty Nemon VOI liikkeet olisi taas menneet tuon Waaran viimeisen liikkeen kanssa päällekäin, joten sain siirrettyä Nemon vuoroa aikaisemmaksi.
Kaiken päälle toinen ALO-tuomareista kehtasi moittia, että "Sitä pitää itse pitää siitä omasta vuorosta kiinni ja seurata kehää!" Ja tää nimenomaan sitä yritti ja juoksi kehästä toiseen, mutta minkäs sille mahtaa...

Ensin Nemo, jolla ei mennyt niin mahtavasti...
Tuomarina Jaana Tala

Paikkamakuu 8,5
Oli kääntynyt lonkalleen ja sen takia vinoon, aavistuksen ryöminyt.

Seuruu 5,5
Oli pitkä kuin nälkävuosi! Hidasta kävelyä mentiin kehä päästä päähän edes takaisin sisältäen kaikki käännökset, ja väliin askelsiirtymät. Sama juttu juoksussa, käännöksiä pirusti ja pituutta riittävästi... Normikäyntiä ei menty juuri ollenkaan. Ja Nemon ilmeestä näki seuruun jatkuessa ja jatkuessa ja jatkuessa, että kohta alkaa riittää... Yksi perusasento kesken liikkeen ja loppu PA jäi tekemättä, joten noista -3. Tuomarikin sanoi, että numero ei kerro totutta seuruusta, sillä oli ihan hyvää seuruuta.

Istuminen 0
Ylläri jäi seisomaan...

Luooksetulo 0
Ei minkäänlaista reagointia seisomisen käsimerkkiin, maahan meni kun karjaisin niin, että kaikki hallissa olleet koirat taisi painua maahan...

Ruutu 0
Bongasi ruudun, jes. Meni ja kiersi ruudun nurkkamerkin, sen jälkeen keskittyminen herpaantui, unohti mitä on tekemässä ja alkoi haukkua ja juoksi takaisin miun luo. Että jee. Sain kokeilla uudelleen, mutta ei irronnut enää yhtään.

Hyppynouto 7,5
Enpä tiedä mistä lähti pisteitä, oli ihan ok? Eikä tuomari ees kommentoinut mitään?

Metalli 0
En pysty ottaan tota suuhun, vaan käyn haukkumaan... Ja juoksi vieressä olleen hypyn kautta hypäten miun luokse, uudella käskyllä edelleen meni hypyn ja sitten metallille, jonka toi kun kehun nostosta. Mutta siis hyppynoudon tehotreeni on toiminut, kun hyppy löytyi tässäkin :D

Tunnari 0
Oli ihan ok oloinen ja kuulolla. Lähetin kapuloille, aloitti haistelemaan nätisti oikeasta reunasta alkaen, haisteli 4, liekö oikean kohdalla pakka sekosi, meni vikan kapulan luo ja vei sen liikkurille... Käskin uudestaan etsimään (idiootti minä!!!) ja meni nostelemaan mitä sattuu, komensin pois.

Kaket 0
Olikohan I-S-M-S-I-M. Ekaan istumiseen 2 käskyä, samoten toiseen seisomiseen. Lisäksi alkoi toisen seisomisen aikana HAUKKUA?! Pimee koira.

Kokonaisvaikutus 7
Tuomari sanoi koiraa rauhattomaksi ja tuumasi sitten, että "Sehän tosin taitaa olla tälle rodulle tyypillistä" No toivottavasti ei ole!

Pisteitä siis huikaisevat 78... Wuhuu.

Siten Apinaattori.
Tuomareina Taru Törpström (liikkeet 1-3) ja Ossi Harjula.

Luoksepäästävyys 9,5
Emmää kestä mun on pakko moikata tota MOIMOIMOI! Eli takamus "vähän" nousi... :D

Paikkamakuu 9
"Levoton" Tuijotti herkeämättä miuta, muutamaan kertaan etutassut teki epäilyttävää "nousisko" heilahtelua. Taisi olla hallissa vähän liikaa häiriötä pienelle Apinalle...

Hihnaseuruu 8
"Näytti kilpajuoksulta" eli edisti.

Vapaana seuruu 8,5
En tiiä mistä rokotti, olisko sitten ollut edistämistä?

Maahanmeno 10
Nou komments :D

Luoksetulo 8
Eteentulo väljä, sivulle siirtyessä törmäsi.

Seisominen 9
Liikutti kuulemma vähän jalkaa... :D

Hyppy 8
Hyvä hyppy, pysähtyi käskystä mutta alkoi haistella ja liikkua, ennen kuin ehdin vierelle.

Kokonaisvaikutus 9
Törppis antoi 10! Harjula 8.

Pisteitä siis 173,5 ja ALO1!! Sijoitus 6/51, että aika mainiosti meni! Ja tuomaritkaan ei todellaakaan sieltä lepsuimmasta päästä. Tietty TOKAVIKA koira tiputti meidät palkinnoilta, kun 5 parasta palkittiin...

Ja nokka kohti AVOA, ei jaksa ALOa enempää tahkoa :)
Ja josko sitä keväällä böhistäisiinkin... ;)