tiistai 28. joulukuuta 2010

Ähkyä ja maitohappoja

Vietettiin koiruuksien kanssa joulu Savonmaalla Vesannolla keskellä ei mitään. Lähimpään naapuriin kilometrin verran, lähimmälle tielle 0,5km, joten täydellinen kelpie-taivas!

Koirat sai juosta niin paljon kuin sielu sieti kahden saksanpaimenkoiran kanssa, ja sieluhan on kelpiellä tunnetusti pohjaton, mitä juoksemiseen tulee :D Edes järkkypakkaset, lähemmäs -30, ei vauhtia hidastaneet, vaan ennemminkin vauhti kiihtyi! Välillä vähän sisällä pyörähtivät tassuja sulattamassa, ja taas mentiin...

Sakut hyytyi jo toisena päivänä, ensin vanhempi 6v, sitten nuorempi 9kk.
Nemo alkoi la-iltana näyttää jo hieman väsymyksen merkkejä, ja Apina sitten sunnuntai-iltana jo hieman nuupahteli... :D Mutta aina kun kysyttiin "Lähteekö koirat pihalle?" niin WUUSH! ja olivat jo ovella odottamassa :D

Välillä kävivät kaukana horisontissa Keiteleen jäällä rallaamassa, sataamiljoona sinne ja sataamiljoonaa takaisin! Enimmäkseen kuitenkin pyörivät rinkiä pihassa talon ympärillä ja lähimetsikössä, milloin lintuja, oravia, ja lähistöllä liikkunutta ilvestä jallittaen. Kyllä, ilvestä. Tosin tämä selvisi vasta sunnuntai-iltana...
Mie itse päätin sitten joulun kunniaksi vetäistä kunnon kuumeet, lauantai-iltana kuume nousi tunnissa normaalista 39,6 asteeseen. Sunnuntaille suunniteltu kotiinpaluu siirtyikin maanantaille, kun koko sunnuntain lämpöä oli päälle 38, ja illalla taas napakat 39,4.

Maanantaina selvittiin kotiin Lappeeseen, ja oltiin kyllä kaikki kolme ihan rättiväsyneitä.
Koirat nukkuivat koko illlan 15-22, söivät, kävivät iltapissillä ja nukkuivat koko yön vielä päälle.
Aamulla eivät meinanneet jaksaa pissikierrokselle lähteä, ja heti sisälle tultua evästä naamariin ja takaisin nukkumaan painuivat molemmat :D Eli vaikka tahti ei juurikaan reissussa hidastunut, niin kotona on veto täysin pois. Molemmat olivat maanantai-iltana melko jäykän oloisia. Kyllähän tuollainen useamman päivän juoksentelu lumihangessa varmasti vei koko kropan lihakset maitohapoille. Harmittaa, että itse vielä olen sen verran kipeä, etten pysty noita nyt pitkällä ravilenkillä käyttämään. Se olisi lihaksille nyt tarpeen, mutta jälkitautien pelossa en kyllä uskalla lähteä vielä itseäni rasittamaan. Joulupukin etukäteislahjana jo ennen joulua tuoma "Koirien lihashuolto"-kirja tuli luettua läpi, ja hyvä opus onkin! Niillä opeilla voisi nyt lähipäivinä otukset käydä läpi, josko vähän saataisiin lihaksia rentoutumaan.

Pari päivää vielä, ja päästään aloittamaan uusi vuosi uusin ja vanhoin kujein :)
Hiukkasen raketit jännittää, vaikka Waara ei tähän mennessä ole paukkeesta ym äänistä välittänyt. Viime uutena vuotena Waara oli vasta 5kk, eikä silloin korvaansa lotkauttanut paukkeelle. Toivottavasti sama meno jatkuu nytkin!

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

maanantai 20. joulukuuta 2010

Meni syteen tai Savikkoon

Päästiin viime viikolla Waaran kanssa pikahälytyksellä Savikon Sepon koulutettaviksi. Joulukuun agitaukoon tuli siis kolmen tunnin poikkeama :D

Koulutus oli Espoossa Sporttikoirahallissa. Pakkasta oli reilut 10 astetta, joten lämmin halli oli enemmän kuin tervetullut :)
Seppoa odotellessa (kröhöm... :D) ehdittiin Waaran kanssa testailla outoja esteitä. Ja kyllä kannatti, sillä kokomusta putki olikin yllättäen ihan kauhian vaikea suoritettava! Vasta, kun käänsin putken suoraksi, pystyi siitä juoksemaan läpi. U-putki onnistui, kun autoin juoksemalla vieressä, ja lopulta putken pystyi  jo juoksemaan yksinkin. Kaikkea sitä :D
Metallinen keinu mentiin ensin komeasti lentokeinuna, ei ehtinyt värähtääkään kun Apina oli jo poistunut esteeltä... Uusintayrityksellä muistui kelpiellekin mieleen, että mites se keinu pitikään suorittaa... Metallipuomin kanssa ei ollut ongelmaa, mutta metalli-A sai osakseen luvattoman huonoja alastulokontakteja. Ei tainnut kertaakaan onnistua pysähdys suoraan , vaan aina piti ottaa uudestaan. 
Kateellisena katsottiin Wirri-siskon mahtikontakteja, kaasu pohjassa perille asti ja käsijarrupysähdys 2on2off! Mäkin haluuuuun!

Sepon treenirata näytti tältä



















Rataan tutustuessa oli aika epätoivoinen olo... 
Ensin tutustuttiin, sitten käytiin läpi, miten rata on järkevintä suorittaa.
Taas kerran huomasin, että en todellakaan osaa radanlukua, yritin turhaa liian vaikeita ohjauskuvioita...
Esim vitoshypyllä järkevintä oli vain pyörittää koira hypyn yli ja 4-5 hyppyjen välistä puomille. 
Tosin Waaran kanssa piti "vähän" tahkota, tarjosi ensin backlappia (miten niin treenattu) ja sitten kimpoili muuten vaan mihin sattuu :D Lopulta saatiin suht siististi siivekkeen vierestä kulkemaan.
Seiskahypyltä koira heitettiin kasille, ja itse mentiin muurin vasemmalta. Eipä lukenut Apina hyppyä, vaan koko ajan tuli muurista yli. Tehtiin sitten pelkästään tuota heittoa avustettuna, ja saatiin lopulta onnistumaan sekin :)
Muurin jälkeen hypylle 13 tehtiin etukäteen epäilyttävältä vaikuttanut "täydestä vauhdista seis ja takaakierto", mikä sattuman kaupalla onnistui ensimmäisellä yrityksellä! Sen jälkeen ei sitten onnistunutkaan, vaan putki kutsui koko ajan. Pitää tammikuussa kyllä kokeilla tuotakin uudestaan, kunhan taas treenailemaan aletaan :)
Tätä kohtaaa kyllä rassattiin varmaan kymmenen kertaa ainakin :D Samoten väliä 14-22 tehtiin jokusen kerran, jotta saatiin 19-21 sujuviksi. Ja kyllähän se lopulta nätisti menikin :)
Viimeinen pätkä jäi tekemättä, kun aika loppui kesken. Hienosti kyllä Apina jaksoi toistoa toiston perään, eikä mennyt häsläämiseksi! Rimoja taisi tippua yksi ainoa, ja sekin ihan alussa neloshypyllä :)

Sepon koulutettavaksi pitää kyllä päästä uudestaankin, sopivan vaikeaa treeniä ja kannustus kohdillaan! Agility on sikahauskaa! :D

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Tuplavoittaja Waara

Huhhuh millainen viikonloppu!
Lähes 1000 km autolla ajamista, LPR-HKI-LPR-HKI-LPR, tänä aamuna lähdettiin jo klo 5.30 kohti Helsinkiä.

Mutta kyllä kannatti!

Waaralle Messarista junnuvoittajatittelit kumpanakin päivänä, eli virallisesti sitä ollaan nyt
HeJW-10 JV-10 Winsure Wilkawatt

Lauantaina kelpieitä oli kehässä 23 kpl, junnu-uroksia 2kpl.
Tuomarina Manuel Loureiro Borges Portugalista
"Nice head and expression. Good neck. Topline could be straighter. Good front. Enough bone. Good angulations. Nice temperament. Nice mover"
JUN- ERI JUN1 HeJW-10

PU-kehästä lennettiinkin sitten saman tien poies :D

Sunnuntaina kelpoja paikalla 26, joista junnu-uroksia 4.
Tuomarina Pirjo Aaltonen
"Mittasuhteiltaan ja ääriviivoiltaan sopusuhtainen, tasapainoisesti rakentunut uros. Hyvät pään mittasuhteet ja ikäisekseen sopiva kallo-osan leveys. Hieman karvattomat silmänympärykset häiritsevät ilmettä. Hyvä runko. Sopivasti kulmautuneet raajat. Liikkuu hyvällä askeleella, hyvin edestä ja takaa."
JUN-ERI JUN1 JV-10

Tällä kertaa ei ekassa rytinässä vielä PU-kehästä tiputtu, mutta sitten tuli lähtö, eli ei sijoitusta :)
PU-kehässä edellä juossut uros kääntyili vähän väliä ärisemään Waaralle, ja Waaraa mokoma käytös suorastaan hämmästytti, joten ravatessa mokomasta moukkamaisuudesta piti haukkuen ilmoittaa myös muille :D Tai sitten pitkä näyttelyviikonloppu oli vaan vienyt jo kaikki mehut koirasta, eikä enää jaksanut pitää mölyjä mahassaan ;D
Kaikille junnu-uroksille ERIt, eli laadukkaassa seurassa tittelistä kisattiin :)

Waaran käytös niin kehässä kuin muutenkin näyttelypaikalla oli täysin moitteetonta. No okei, olihan se hetkittäin vähän "JEEJEEIHANAA!!!" Waarakin nähtävissä, mutta ei minkäänlaisia ärinöitä muille koriille saatikka ihmisille, eikä stressin oikeita kertaakaan. Häkissä oltiin hiljaa, ja remmin päässäkin makoiltiin rauhassa omaa vuoroa odotellessa :)

Isot kiitokset Hannalle, joka kumpanakin  näytelmäpäivänä ulkoilutti kotiin jäänyttä Nemoa! Rauhassa sai reissussa olla kun tiesi, että Bomba on hyvässä hoidossa :)

Seuraava näyttely onkin sitten näillä näkymin vasta pääsiäisenä, ja sen jälkeen saatetaan odottaa jopa sen maagisen 2v rajan ylittymistä :)

maanantai 6. joulukuuta 2010

AgiApinasta tuli TokoApina

Imatran hieno episnolla ei todellakaan saanut jatkoa oman seuran epiksissä viime tiistaina...
Vika ei ollut koirassa, vaan siinä surkeasti ohjaavassa, erittäin huonosti liikkuvassa akassa.

Ratapiirrokset sinne päin, ei kaikkea voi muistaa...

Möllien rata näytti suunnilleen tältä


















Mölliradalta eka vitonen tuli neloshypyn kiellosta. Lähdin varmistamaan putkeen vientiä kääntymällä Waaraa vastaan, mutta oma liike pysähtyi niin voimakkaasti, että Waara kiersi hypy.
Toinen vitonen tuli puomin ylösmenolta, tein takaaleikkauksen, eikä Waara kestänytkään sitä vaan hyppäsi ylösmenon puolesta välistä pois!
Tuloksena siis 10 nippa nappa alle ihanneajan, joka oli kyllä tiukka ja vaati nopeudeksi 3m/s.
Sijoituttiin sentäs maximöllien kolmansiksi :D

Kilpaavien rata taasen näytti apaut tältä



















Kepeillä Waara liukastui aavistuksen vikassa välissä, ja tuli viimeisen kepin ohi. Otettiin kepit uudestaan, siitä vitonen. Mölliradasta viisastuneena vein neloshypylle paremmin, sitten onnistuin koomisesti hävittämään Waaran jonnekin selän taakse, ja Waara humpsahti putken väärään päähän eli hyllyksi meni. Vitoshypyn jälkeen meinasin onnistua paiskaamaan Waaran uudestaan putken väärään päähän, mutta tällä kertaa Waara armahti, ja sain käännettyä oikeaan päähän.
12 13 14 välille oli hieno suunnitelma, joka ei toteutunut todellakaan, koska ohjaaja oli taas kerran valovuoden jäljessä koiraa. Jotenkin sain rävellettyä Waaran kuitenkin virheettömästi tuosta kohdasta, ja Waaralle alkoi riittää, joten jätti viimeisen hypyn välistä ja suunnisti suoraan lelun kimppuun :D Eipä siinä paljon ollut ohjaajalla asiaan vastaan laittamista, kun ensin sössin käytännössä koko radan...

Eilispäivänä olin pari tuntia kuunteluoppilaana seuraamassa Tarjan tokokoulutusta. Etenkin Nemon tokoiluihin saatiin lisävinkkiä, varsinkin palkkaukseen eri liikkeissä. Ruudun, jäävien, luoksetulon ja kaukojen palkkaamiseen erityisesti.

Itsenäisyyspäivä käytettiinkin sitten tehokkaasti tokokokeessa Hollolassa. Kokeessa vaivaiset 147 koiraa, joten ihan kiitettävästi vilskettä.

ALO ja VOI kehät meni koko ajan päällekäin, joten sain juosta vaihtamassa koiraa koko ajan, ja piti vaihtaa koirien järjestystä kehissä. ALO oli lisäksi jaettu kahteen kehään kahdelle tuomarille, joten sählinkiä riitti. Waara aloitti urakan 9.30, ja kisakirjan sain vasta 14.30...
Waara teki siis ensin luoksepäästävyyden ja paikkamakuun. Waaran olisi pitänyt mennä toisena yksilöliikkeisiin, mutta miun piti mennä Nemon kanssa VOI paikkamakuuseen. Kehäsihteerit sanoivat, että muulla ei väliä, kunhan huolehdit paikkamakuut, teet sitten yksilöt sopivassa välissä.
Muuten kiva, mutta VOI paikkamakuun alku venyi ja venyi, minkä seurauksena ALOn ykköskehän arvostelu oli jo päättynyt, kun oltiin sinne Waaran kanssa menossa.  Päästiin sentäs kakkoskehään tekemään kaikki muut paitsi hihnaseuruu, jota jouduttiin odottamaan sitten 12.30 asti...
Tietty Nemon VOI liikkeet olisi taas menneet tuon Waaran viimeisen liikkeen kanssa päällekäin, joten sain siirrettyä Nemon vuoroa aikaisemmaksi.
Kaiken päälle toinen ALO-tuomareista kehtasi moittia, että "Sitä pitää itse pitää siitä omasta vuorosta kiinni ja seurata kehää!" Ja tää nimenomaan sitä yritti ja juoksi kehästä toiseen, mutta minkäs sille mahtaa...

Ensin Nemo, jolla ei mennyt niin mahtavasti...
Tuomarina Jaana Tala

Paikkamakuu 8,5
Oli kääntynyt lonkalleen ja sen takia vinoon, aavistuksen ryöminyt.

Seuruu 5,5
Oli pitkä kuin nälkävuosi! Hidasta kävelyä mentiin kehä päästä päähän edes takaisin sisältäen kaikki käännökset, ja väliin askelsiirtymät. Sama juttu juoksussa, käännöksiä pirusti ja pituutta riittävästi... Normikäyntiä ei menty juuri ollenkaan. Ja Nemon ilmeestä näki seuruun jatkuessa ja jatkuessa ja jatkuessa, että kohta alkaa riittää... Yksi perusasento kesken liikkeen ja loppu PA jäi tekemättä, joten noista -3. Tuomarikin sanoi, että numero ei kerro totutta seuruusta, sillä oli ihan hyvää seuruuta.

Istuminen 0
Ylläri jäi seisomaan...

Luooksetulo 0
Ei minkäänlaista reagointia seisomisen käsimerkkiin, maahan meni kun karjaisin niin, että kaikki hallissa olleet koirat taisi painua maahan...

Ruutu 0
Bongasi ruudun, jes. Meni ja kiersi ruudun nurkkamerkin, sen jälkeen keskittyminen herpaantui, unohti mitä on tekemässä ja alkoi haukkua ja juoksi takaisin miun luo. Että jee. Sain kokeilla uudelleen, mutta ei irronnut enää yhtään.

Hyppynouto 7,5
Enpä tiedä mistä lähti pisteitä, oli ihan ok? Eikä tuomari ees kommentoinut mitään?

Metalli 0
En pysty ottaan tota suuhun, vaan käyn haukkumaan... Ja juoksi vieressä olleen hypyn kautta hypäten miun luokse, uudella käskyllä edelleen meni hypyn ja sitten metallille, jonka toi kun kehun nostosta. Mutta siis hyppynoudon tehotreeni on toiminut, kun hyppy löytyi tässäkin :D

Tunnari 0
Oli ihan ok oloinen ja kuulolla. Lähetin kapuloille, aloitti haistelemaan nätisti oikeasta reunasta alkaen, haisteli 4, liekö oikean kohdalla pakka sekosi, meni vikan kapulan luo ja vei sen liikkurille... Käskin uudestaan etsimään (idiootti minä!!!) ja meni nostelemaan mitä sattuu, komensin pois.

Kaket 0
Olikohan I-S-M-S-I-M. Ekaan istumiseen 2 käskyä, samoten toiseen seisomiseen. Lisäksi alkoi toisen seisomisen aikana HAUKKUA?! Pimee koira.

Kokonaisvaikutus 7
Tuomari sanoi koiraa rauhattomaksi ja tuumasi sitten, että "Sehän tosin taitaa olla tälle rodulle tyypillistä" No toivottavasti ei ole!

Pisteitä siis huikaisevat 78... Wuhuu.

Siten Apinaattori.
Tuomareina Taru Törpström (liikkeet 1-3) ja Ossi Harjula.

Luoksepäästävyys 9,5
Emmää kestä mun on pakko moikata tota MOIMOIMOI! Eli takamus "vähän" nousi... :D

Paikkamakuu 9
"Levoton" Tuijotti herkeämättä miuta, muutamaan kertaan etutassut teki epäilyttävää "nousisko" heilahtelua. Taisi olla hallissa vähän liikaa häiriötä pienelle Apinalle...

Hihnaseuruu 8
"Näytti kilpajuoksulta" eli edisti.

Vapaana seuruu 8,5
En tiiä mistä rokotti, olisko sitten ollut edistämistä?

Maahanmeno 10
Nou komments :D

Luoksetulo 8
Eteentulo väljä, sivulle siirtyessä törmäsi.

Seisominen 9
Liikutti kuulemma vähän jalkaa... :D

Hyppy 8
Hyvä hyppy, pysähtyi käskystä mutta alkoi haistella ja liikkua, ennen kuin ehdin vierelle.

Kokonaisvaikutus 9
Törppis antoi 10! Harjula 8.

Pisteitä siis 173,5 ja ALO1!! Sijoitus 6/51, että aika mainiosti meni! Ja tuomaritkaan ei todellaakaan sieltä lepsuimmasta päästä. Tietty TOKAVIKA koira tiputti meidät palkinnoilta, kun 5 parasta palkittiin...

Ja nokka kohti AVOA, ei jaksa ALOa enempää tahkoa :)
Ja josko sitä keväällä böhistäisiinkin... ;)

torstai 25. marraskuuta 2010

Apinaattori nollailee

Ajeltiin tänään kipakassa pakkassäässä Imatralle agiepiksiin.
Vielä kotoa lähtiessä piti tarkastaa, että pakkaslukema on alle pakkasrajan -15, ettei olisi turhaa reissua tehty. Perillä mittari näytti -10, mutta onneksi oltiin ajoissa paikalla, niin ehdittiin kunnolla lämmitellä ennen rataa.

Ensin möllirata, ja Waara pääsi kirmaamaan ensimmäisenä, Kierrokset oli tapissa, kun hain suoraan autosta lähtöviivalle, mutta siltikin pysyi ongelmitta lähdössä :)

Möllien rata näytti tältä



















Puomi ok, hieman hutera puomi tosin sai hetkeksi Waaran kyyristelemään, mutta vauhdilla kuitenkin alas asti. A:lla ei sitten muistunut mieleen, että tarttis siellä alastulolla pysähtyä... Waaran ilme kylä kertoi, että jotain unohtui "Ai niin!" Otettiin A vielä uudestaan, ja jarrutkin löytyi :)
Unohdin antaa putkesta putkeen mennessä hidastuskäskyn, joten Waarahan veti kaasu pohjassa putkesta huti. Tästä taisi tulla kielto vielä hyllyn päälle. Ilman A:n korjausta oltaisiin oltu 1 tai 2 sijalla, mutta ehken ne kontatkit on kuitenkin vielä tärkeämmät :D

Sitten ykkösluokkalaisten rata. Rata vaikutti kivalta, ei liian simppeli mutta ei liian haastavakaan.



















Kävin merkkaamassa alussa putken suun, ja heitin Waaran putkeen, ei huomannutkaan keppejä tai putken väärää päätä. Hain putken suulta mukaan renkaalle, tässä meinasi tulla moka nro 1, kun hävitin Waaran jonnekin miun selän taakse... Osui kuitenkin renkaalle :D
Puomi ok, A ok!
Olin suunnitellut valssaavani hyppyjen 7 ja 8 välissä, mutta ei ihan mennyt niin kuin piti... Unohduin jonnekin A:n tietämille, joten 8, 9 ja 10 meni takaaohjaten, tosin loistavasti! Ennen putkea sain viimein juonesta kiinni, ja valssasin ja vippasin Waaran putkeen.
Kepit loistavat, ja loppuun asti kun maltoin Waaran tehdä rauhassa, enkä lähtenyt nykimään kohti putkea. Muistin jopa vikalla hypyllä olla hiljaa kunnes koira on rimasta yli, joten nollalla maaliin!!
Eka nolla sekä Apinalle että ohjaajalle! :D
Eikä siinä vielä kaikki! Tuloksella -17,75 irtosi ensimmäinen sija, joten samalla siis myös ihka ensimmäinen nollavoitto! Palinnotkin oli mainiot, Fazerin sinistä emännälle, nameja koirille ja vielä iso koiranruokatynnyri. Jos jollakulla on tarvetta tynnytille, niin se joutaa kyllä uuteen kotiin. Suklaa ei kuulu kauppaan :D

Muuten on kyllä treenattu luvattoman vähän.. Etenkin kun ottaa huomioon, että tokokokeiSIIN on enää reilu viikko aikaa.
Tosin viimein tapahtui kauan odotettu ihme: Waara keksi naksun idean!
Aikaisemminhan naksuhommat Waaran kanssa meni rataa
- noudan kaiken, mitä lattialta löydän
- istun ja tuijotan
- menen hiiiitaaaasti maahan ja tuijotan
- nukahdan siihen
Eli ei sitten niin minkäänlaista yritystäkään tarjota eri toimintoja :D
Nemohan taasen tarjoaa noin sata eri versiota sekunnissa, joten ainakin teoriassa osaan ehdollistaa koiran naksuun...
Mutta nyt, viimein, Waarakin älysi!
Parissa illassa Waara on jo oppinut peruuttamaan, ryömimään takaperin (ei onnistu etuperin...:D), raapimaan kosketusalustaa (pelkkä kosketuskin olisi riittänyt...)

Nemolle olen yrittänyt naksuttaa sitä, että laittaisi takatassun kosketusalustalle. Mutta ei vaan onnistu. Tarjoaa peruuttamista, pyörimistä, peruuttamista, häpeämistä, peruuttamista, peruuttamista, paikallaan teputtelua, kosketusalustan noutoa, örinää, peruuttamista, kuollutta, peruuttamista... Aina välillä kinttu vahingossa hipaisee alustaa ja naks, mutta ei, lamppu ei syty. Pisteet kuitenkin Nemolle sitkeästä yrittämisestä! :D

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Marraskuun mutinoita

Marraskuun puoliväliin on selvitty normaalilla treinimeiningillä, tosin sitä tokoa olisi voinut kyllä treenata enemmänkin...

Eilen oltiin sitten vaihteen vuoksi Waaran kanssa näytelmissä Jyväskylän KV:ssä.
Kelpoja ilmoitettu 19, joista paikalla 14, 5 pentua ja 9 aikuista.
Waara oli taas kerran ainoa junnu-uros.

Tuomarina Paula Heikkinen-Lehkonen

"Vielä kapearunkoinen nuori uros. Hoikassa kunnossa. Hyvä ryhti ja ylälinja. Melko syvä kallo-osa, suippenava kuono, isot korvat. Pitkä kaula, hyvä lapakulmaus. Kapea rinta. Leveä reisi ja hyvät takakulmaukset. Hieman pitkä ranneosa. Erinomainen karva. Hyvä hännän asento ja kevyet liikkeet. Iloinen ja itsevarma" JUN-EH JUN1

Komea arvostelu, mutta Waara vaan on vieläkin liian pieni :D
Mutta selvästi kyllä sporttimalliApina :)

Hienoa oli huomata, ettei Waara pienen alkujännityksen jälkeen ollut ahtaasta hallinäyttelystä moksiskaan. Nopeasti osasi käyttää hyödykseen sen, että ahtaudessa ihmiset tulivat monesti niin lähelle, että yllätyshyökkäyksellä saattoi saada rapsutuksen tai pari :D Ja yhdeltä pieneltä tytöltä Waara putsasi naaman häntä heiluen, tiedä sitten kumpi oli onnellisempi, Waara vai tyttö :)
Mirkan Rape oli mainiosti VSP, joten sentäs ihan hukkareissua ei Keski-Suomeen tehty.

Tänään päästiinkin sitten ensimmäiset vaömennusrenkaan Tuija-treenit.
Etukäteen oli pitänyt ilmoittaa, haluaako treenata tekniikkaa vai rataa. Meidän ryhmässä kaikki halusivat tekniikkatreeniä, ja sitä myös saatiin :D
Oli niistosokkaria, backlappia, ennakoivaa valssia, vippivalssia, poistpäinkäännöstä...
Yllättävää kyllä, backlappia lukuunottamatta nuo muut menivät älyttömän sujuvasti!
Poispäinkäännöksessä ja vippivalssissa piti hieman hakea oikeaa liikerataa, etten heitä Waaraa maata kiertävälle radalle, mutta muuten kyllä Apina toimi mainiosti!
Napakoilla, parin esteen pätkillä näytti olevan lähdössä pysymiseen huono vaikutus, sillä lopussa alkoi pieni koira hieman hiipiä... Parilla palautuksella muistui taas "Odota"-käskyn tarkoitus.

Onpahan nyt vino pino treenattavaa, ja samalla sai treenipätkiä omille koulutettavillekin.
Joten vartokaas vaan torstain treenaajat, kohta on teilläkin kummasti agisanasto laajentunut ;D

Loppukevennykseksi vielä pari kuvaa lokakuun lopun tokokokeesta, kiitos Kiurun Veeralle kuvista!

































Kaukojen alkuasento, Nemo varmistaa, että kuvaaja on hereillä :D




























sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Terveyttä ja VOIvottelua

Piinaavan viikon odottelun jälkeen Waaran terveystulokset tuli Kennelliitosta, lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja vielä kaupan päälle polvet 0/0 :D Agiapina voi siis hyvillä mielin jatkaa agiliitelyä!

Valtiettavasti terveystulokset eivät auttaneet maanantain epiksissä, joissa emäntä tuttuun tapaan sössi ensimmäisen radan hyllyksi, ja oikeastaan riman tiputuksestakin voi osittain syyttää ohjaajaa...Meno oli tosi sujuvaa aina putkelle 12 asti.. Mie vielä ennen omaa vuoroa Hannalle sanoin, että pitää muistaa viedä riittävän suorassa linjassa 11-12, ettei käänny väärään päähän putkea. 
No toki sitten muistin oman neuvoni, tai sitten en, ja Waara tuli putkesta 11 miun perässä putken 12 väärän pään viereen. Ja koska en edelleenkään osaa tiukassa paikassa sanoa mitään muuta kuin "Läpi", nii sinne solahti taas komiasti. Heitin sitten vielä oikeaankin päähän, ja tein persjätön 12-13 välissä. Pidin liian kiirettä loppusuoran kanssa, joten 14 rima tippui, ja 15 kolahti. Ei siis passaa vielä älyttömästi vedättää etenkään loppusuoralla....


















Kisaavien rata olikin sitten täys katastrofi. Alku oli erikoinen, sillä ensimmäinen hyppy hypättiin "väärään suuntaan" kohti yleisöä. Waaran kanssa sujui ongelmitta, ja sain helposti sujahtamaan putkeen nro 3. Nelosputkeen ei sitten osunutkaan ensimmäisellä, ja sitten alkoi tahmailu...7 8 ei meinannut millään mennä, Waara seistä toljotti miuta tuijottaen, kun yritin heittää peruuttamalla 8 yli. Rintamasuuntaa kääntämällä sain hyppäämään, 9 10 ok mutta kepit ne sitten tökkikin... 
Oikea väli löytyi toisella tai kolmannella yrityksellä, ja lopussa jäi 2 keppiä pujottelematta, kun piti kiireellä juosta putkeen... Kaiken kaikkiaan kepit mentiin varmaan puolisenkymmentä kertaa, ennen kuin onnistui. Positiivista on se, ettei Waara paineistunut ollenkaan, vaan kaahotti silti menemään kepit vauhdilla. renkaalle jokin outo heitto, ja jäin itse tahmaamaan paikoilleen, joten 15 takaakierto oli aika ponneton yritys... Loppusuoran hypyt taisi mennä suunnilleen oikein, ihan tarkkaan ei voi enää muistaa, kun rata ei ihan mennyt suunnitellusti :D




















Viikolla agitreeneissä huomasin taas sen, mitä olen aikaisemminkin  miettinyt:
Waaralle sopii takaaohjaus paljon paremmin, kuin valssaaminen tai muu koiran edessä häseltäminen. 
Esin takaaleikkauksilla radan saa todella sujuvaksi ja uskomatonta kyllä, kaarrokset pieniksi. 
Pitää siis ajatuksen kanssa nyt ohjausta miettiä, josko pyrkisin tarkoituksella  enemmän takaaohjaukseen.


Ja sitten Nemppaan :)
Nemppis kävi tänään korkkaamassa tokon VOIvoi-luokan.
Liikkeet on vielä vaiheessa ja etenkin ruutu sekä luoksetulon pysäytykset vaatii vielä paaaaljon treeniä, mutta mentiin kun oltiin maksettu :D Paikkana meidän oma Totokadun agihalli.

Tuomarina Pauli Härkönen

Paikkamakuu 7,5
Levoton, vaihtoi puolta pari kertaa ja nuuski, Piippausta ei mainittu, olikohan hiljaa peräti?

Seuruu 8
Hieno Nemppis, ja etenkin askelsiirtymät on tosi hienot!

Istuminen 0
Jäi seisomaan, ja liikkui siinäkin...

Luoksetulo 0
Seisomiskäsimerkistä ja maahanmenon suullisesta vaan lkiihdytti vauhtiaan, hienosti tuli perusasentoon naama virneessä :D

Ruutu 0
No ei sinne päinkään, meni pari metriä haistelemaan EVL:n jäljiltä maahan liidulla tms merkittyä merkin ympyrää. Siis ei mitään toivoakaan ruudusta :D

Hyppynouto 0
Dääämn, kiersi takaisin tullessa.

Metalli 0
Meni kapulalle, maisteli vähän ja arpoi, tuli tyhjin suin perusasentoon takaisin. Käskin uudestaan, teki kympin noudon :D

Tunnari 9,5
Nemppis :) Haistoi menomatkalla matossa ollutta neliönmallista palaa varmaankin namialustan toivossa, jatkoi hienosti siitä kapuloille. Haisteli tarkkaan kaikki läpi, palasi takaisin päin ja nappasi oikean :)

Kaket 6
S-I-S-M-I-M  Meni hitaasti maahan, ensimmäiseen istumiseen 2 käskyä. Liikkui ehkä n 20cm, vaikea sanoa kun ei ollut viivaa mistä katsoa.

Kokonaisvaikutus 8

Pisteet 132 ja VOI0

Olin niiiiiin tytytväinen vaakka nollia ropisikin :) Nemo teki innolla naama virneessä, ja välillä vähän unohtui, mitä pitikään tehdä.. Onneksi ehdin käskyttää metallin uudelleennoudon, ettei jää koelaamailua "ei täällä tartte". 
Nyt vaan tehotreeniä ruutuun ja hyppynoutoon. 
Luoksetulo onkin sitten suuri ? 
Jotenkin tuo olisi saatava toimimaan, mutta keinot on kyllä vähissä.
Miusta tuntuu, että koetilanteessa Nemo ei vaan kunnolla hahmota sitä, että pitää pysähtyä eikä kaahottaa suoraan luokse. Nytkin vaikutti siltä, että Nemo luki pysäytyskäskyt ennemminkin luoksetulokäskyinä, eikä selvästikään hoksannut, että jarruttaa pitäisi. Myöskin olemus luoksetullessa näytti siltä, että "Jee enkö ollutkin pätevä tulin ihan satasta luokse!!" 

Mikä parasta, pystyin liikkeitten välissä kehumaan Nemoa rennosti, eikä Nemo lähtenyt lapasesta, vaan selvästi rentoutui kehuista. Tässä varmaankin syy siihen, ettei Nemo tainnut piipata kokeen aikana ollenkaan :)

Nyt tiedetään mitä treenata, ja eiköhän me vielä talven aikana hallikokeissa käydä testaamassa meneekö treenit oikeaan suuntaan :) 
Ja pitäisi se Waarakin pikku hiljaa ilmoittaa kokeeseen...
Siskolikka Winha korkkasi tänään ensimmäisenä W-pennuista tokouran ALO2-tuloksella 152,5p, harmisti seisominen meni nollille. Ja Waaran mama-Kitka kävi nappaisemassa ALO1-tuloksen, ja iskä-Woittokin EVL2-tuloksen,  notta johan tässä suku velvoittaa jo ilmoittamaan kokeeseen :D

maanantai 18. lokakuuta 2010

Avoinna agilityohjaajan paikka

Waara tässä hei!

Etsin itselleni uutta agilityohjaajaa edellisen osoittauduttua täysin kehityskelvottomaksi yksilöksi.
Päästäksesi haastatteluun sinulla täytyy olla
- älyttömän nopeat jalat ja käisttämättömän hyvä kunto
- loputon muisti
- kyky tehdä päätöksiä sadasosasekunnissa

Voit lähettää hakemuksesi surkealle emännälleni, joka syrjäytetään agilityohjaajan paikalta.


T: Waara, joka on kyllästynyt siihen, että ohjaaja hyllyttää radat
--------------------------

Waaran vuodatus johtuu tietenkin lauantain seuranmestaruusradasta, jonka emäntä sössi.

Rata oli "kivan" vauhdikas sisältäen "pari" tuskanpaikkaa näyttäen tältä





















Menin ottamaan Waaran vastaan kakkoshyoyn kohdalle varmistaen sen, ettei Waara kierrä kakkosta. Peruutin kolmoselle, ja vippasin Waaran kolmosen yli ja putkeen.
Juuri edellisen illan treeneissä oli harjoiteltu avointa keppikulmaa ja todettu, että Waara tarvitsee siinä vielä miulta tarkan viennin. 
No veinkö kunnolla?
En tietenkään, ja Waara sujahti tokaan väliin. 
Uudella HUOLELLISELLA lähetyksellä kepit ok.
Kutoshypyllä sähelsin taas, Waara oli jo menossa kun päätin nykäistä Waaran hypyltä pois, loistavaa.
Onneksi sain tyrkättyä vielä takaisin. Takaaleikkaus seiskahypylle ja edelleen kasin kautta putkeen, mutta eihän miulla ollut mitään jakoja. Olin jossain putken alkupään kohdalla, kun Waara jo suhahti putkesta ulos. Silloin nauratti mutta ei naurat enää. Eihän miulla riitä vauhti mihinkään!

Pituudelta sitten kielto, kun ohjaaja oli noin kilometrin jäljessä koiraa. Samalla hajosi loputkin ohjauksesta, ja ennen keinua tehtäväksi suunniteltu valssi muttui loogiseksi takaaleikkaukseksi koiran junnatessa ylösmenolla. Ristus miten järkevää.

Keinulta lähdetiin, tai no koira lähti. Ja oikeeseen suuntaan. En sitten tiiä mihin ohjaaja jäi.
Joka tapauksessa niin kauas, että Waara jäi muurille himmailemaan, että oonko mie tulossa vai en.
Piti sitten käydä tyrkkäämässä Waara muurista yli, ja hienosti meni samalla hypylle 15 suuniteltu "vippaan takaperin yli" uusiksi. Ja pieleen. Rintamasuunta puomille, tajusin että olen jossain ihan muussa asennossa kuin piti, ja pää lyö tyhjää. Luonnollisesti ensimmäinen päähän pälkähtänyt sana oli "Läpi".
Voinette arvata mihin Waara meni.
Joo. 
Putken väärään päähän.
Ja tästä huimaavasta suorituksestaan hämääntynyt ohjaaja ei tajua ottaa koiraa vauhdista suoraan puomille, mitä järkeä on hyllyä lähteä korjaamaan.
No totta kai pitää.
Voi hyvää päivää.
Loppurata sentäs meni ok, Waara teki puomilla loistokontaktit kummassakin päässä, ja okseri eli hyppy 18 selvitettiin hienosti, vaikka heitin Waaran okserille vinottain. Toki rataantutustumisessa suunnittelin, että oikaisen Waaran okserille, kun sitä on treenattu niin vähän.
Jäipä sitten seKIN tekemättä.

Waaralle siis nopea nolla, emännälle HYL.
Aaltoja!

Luojan kiitos miulla on hyvä koira, joka ehkä saattaa kestää miulta edes vähän virheitä.
Agiohjaajahakemukset työnnän Waaralta salaa silppuriin.

-------------------------------

Sunnuntaina oltiin turisteina Rapen luonnetestissä.
Räpsä tempaisi tauluun kohtuulliset 240 pistettä ja laukausvarma.
Tokossahan tuolla olisi VOI-luokassa saanut jo kakkostuloksen :D

Testin päälle käytiin vielä koiruuksia metsässä juoksuttamassa.
Matkan varrelle osui soramonttu, johon paistoi päivän viimeiset auringonsäteet, joten napsin muutaman kuvankin. Tai no kuvia oli kyllä reilusti, mutta onnistuneita aika nihkeästi.

Räpsä













...Nemo....










































































































































































tiistai 12. lokakuuta 2010

Luuranko kaapissa

Tai tällä kertaa se luuranko iskettiin kuvattavaksi.

Eilen oli Waaran virallisten luustokuvien aika. Tarkalleen piti päivät laskea, kun Jyväskylän KV näyttelyyn jäi väliä 33 päivää :D Seuraavassa rakosessa ei olisi ehtinyt kuvatakaan, kun Voittaja-näyttelyihin varoaika olisi jäänyt liian lyhyeksi. Joten kuvattiinpa nyt, niin eipä tarvitse enää sitäkään pähkäillä.

Polvet kopeloitiin ensin. "Onpas nämä kyllä aika... siis todellakin aika... TIIVIIT!" Kiitos vaan pelottelusta arvon lääkärille, joka kehtasi vielä nauraa päälle! :D
Sitten Apinalta taju kankahalle, ja kuvaukseen. Kyynärät saatin kuvattua, niin sitten Waara päätti, että onhan tässä jo makoiltu... Joten lisää vaaleanpunaista elefanttia lihakseen. Lonkkakuva onnistui ensi räpsyllä ja parempi niin, koska Waara alkoi melko nopeaan jo taas heräillä. Otettiin vielä miun pyynnöstä 3 kuvaa selkäruodosta, ja hyvältä näytti nekin :)

Tässä kännykkäräpsyt kuvista























Nyt sitten odotellaan Kennelliiton tuomiota kuvista.

Waaralle annettiin heräte lääkärissä, ja tosi nopeasti Waara nousikin jaloilleen.
Kotiin päästyä Waara sammui kuin saunalamppu, eikä piristynyt enää millään. Tuntitolkulla makasi koomassa silmät raollaan viltin alla lämpöpullot ympärillään, mutta pysyi täysin tiltissä koko koira. Kävelyttämällä hetkeksi piristyi, mutta alta minuutin meni taas ihan hervottomaksi.

Iltakymmeneltä, 6 tuntia herätteen annon jälkeen ei emännän hermo enää kestänyt, vaan soitin päivystävälle eläinlääkärille. Komensi meidät näytille, ja mehän mentiin. Waara oli selvästi alilämpöinen edelleen, joten niskaan nesteytettiin lämmitetyllä liuoksella. Kummasti alkoi Apina piristyä, ja siinä sitten syödäkseen pari näytepussillista raksuja. Edellinen ruokailuhan oli yli 24 tuntia aikaisemmin, joten energiatasot ihan nollissa. Tämä yhdistettynä rauhoitteen vaikutukseen oli saanut Waaaran tilaan, jossa elimistä jumitti eikä tiennyt lämmetäkö vaiko eikö.

Lähes tunti vastaanotolla sitten toljotettiin, ja loppuajasta Waara oli jo Waara, eikä mikää outo koomaileva nahkakasa :D Yö meni silti toinen silmä auki torkkuessa ja Waaran menoa seuraillessa. Aamulla oli vielä aavistuksen väsähtäneen oloinen Apina, mutta eiköhän se siitä!




sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Viidestoista kerta toden sanoo

Vuosi ja kuukausi, 15 AVO-koetta, huonoimmillaan 56p, paras 171p ja nyt Nemo on viimein TK1 TK2 BH Kelmi Lehmipoika! Läpihuutoluokasta tulikin sitten tuskien taival, ja kyllä meinasi välillä useaan kertaan usko loppua, kun tulokset heiluivat peräkkäisissä kokeissa laidasta laitaan.
Toukokuun surkeitten kokeitten jälkeen oli pakko pysähtyä miettimään, mitä hittoa Nemon kanssa oikein pitää tehdä, että treeniosaaminen saadaan myös kokeeseen. Pari kuukutta oltiin kisatauolla, ja sitten löytyikin se oikea vire: 7 viimeisestä kokeesta 2 vahvaa kakkosta, ja kolme ykköstä!
VOI-liikkeetkin on jo kohtalaisella mallilla, joten lokakuun lopun maksettu koe vaihtuikin sitten aVOsta VOIksi :D

Kiitos etenkin treenikavereille persiille potkimisesta ja kannustamisesta! Ilman teitä oltaisiin varmaan jo heitetty noutokapula nurkkaan!
Tässä vielä tilastotietoutta Nemon AVO-kokeista, kaikista liikkeistä on parhaimmillaan tullut 9 tai 10, kyllä se ihan oikeasti osaa ;D







Eilisen koe vielä purettuna atoimeiksi, Parikkalassa oltiin ja tuomarina Markku Mäntynen.
Saatiin kyllä osittain ilmainen ykkönen, mutta eiköhän se tässä vaiheessa jo ole ihan ansaittukkin :D

Paikkamakuu 9
Toinen käsky jätössä, vaihtoi kerran lonkalle ja hieman nuuski maata. Ääntelystä ei mainittu, mutta piippasi ainakin kun palasin luokse. Piilo oli pakettiauton takana, joten ikkunoista pystyi seuraamaan koko makuun. Oli normimakuuta enemmän hereillä :)

Seuraaminen 9
En tiiä mistä otti pisteen, olisko jäänyt jokin perusasento pois? Ei ihan parasta Nemoa, mutta lähellä sitä!

Maahanmeno 9,5
Ei tietoa mistä lähti puolikas, tipahti miun karjaisusta (:D) hyvin maahan, hieman nuuski kun palasin.

Luoksetulo 10
No ei tämä kyllä mikään kympin arvoinen ollut :D Tiukka tuomari olisi antanut 5, vähemmän tiukka 7 ja Mäntynen 10 :D Kiitämme! :D Eli valui liikaa.

Seisominen 8
Jäi hyvin, rytmitin käskyn niin, että käden liike oli apuna. Aavistuksen otti askelia, mutta ei kääntynyt miun mukana ohi kävellessä. Kerrankin onnistui edes kohtalaisesti!

Nouto 10
Vauhti palasi laukaksi, ei olla koko noutoa nyt treenattukaan, ainoastaan irroitusta. Pikkaisen törmäsi luovutuksessa, mutta niistä ei oteta :D Irroitti ekalla, eli irrotustreeni toi toivotun tuloksen :)

Kaket 9
Miulla on muistikuva, että annoin sekä jätössä, että ensimmäisessä istumaan nousussa toisen käskyn. Joko muistin väärin, tai Mäntynen päätti armahtaa :D Muuten priimat, kankku ei liiku senttiäkään :)

Hyppy 0
APUAA!!! Yleisön taputuksista päätellen muista liikkeistä oli tullut järjestään hyviä numeroita, ja sitten nollataan hyppy! Ja kuvittelin vielä kiitokseen asti, että huh ykkönen tulee, ja sitten tuomari nostaa nollan ylös... Nemo hyppäsi ok, istui ok tosin ihan kiinni hypyssä, takaisin hypätessää potkaisi toisella takajalalla vauhtia hypystä, tuli viereen ok. Ja nolla. Syynä tuo esteen potkaisu. Sääntökirjastakaan en sellaista pykälää löydä, että potkusta liike nollautuu :D Onneksi pisteet riitti silti!

Pisteitä siis 165p, AVO1, TK2 ja sij. 1/4 :)
Todistusaineistoa piti tietenkin ottaa :D




















Waaran kanssa käytiin viime torstaina ensimmäistä kertaa oman seuran agiepiksissä. Täytyy myöntää, että vähän meinasi jännittää etukäteen... Ihmeellistä kyllä, kisapaikalla ei jännittänyt enää yhtään!
Tuomarina oli O-J Rissanen, joka olikin suunnitellut normaalia kimurantimmat episradat.

Möllien rata näytti tältä




















Mie sössin radan hyllyksi jo A:n jälkeisellä putkella, kun en kääntänyt Waaraa kunnolla, ja W haki putken väärän pään. Puomin ylösmeno oli ok, mutta alasmenolla Waara tuli 2on2off-asentoon vinossa niin, että kontaktiin ei koskettu ollenkaan. Komensin pois, ja laitoin takaisin, joten siitä 5 ja HYL. Rataantutustumisessa olin satavarama siitä, että jään jälkeen jo heti puomin alla olevalla putkella. Enpäs jäänytkään, vaan sain ohjattua Waaran hypylle 12 takaaleikkauksella, ja takaaleikkaus myösputkelle 14. Ideana oli siis saada veto pois A:lta. Hypylle 15 tultiin Waaran kanssa samaan aikaan, ja meinasin kompastua koiraan :D Selvittiin kuitenkin ilman lisävirheitä maalin, joten tulokseksi 25 ajalla 35,18, ihanne oli 48. Sijoituksena 9/13. 

Kilpailevien rata näytti sitten tältä


















Rimat oli 60cm, ja mietinkin, mennäänkö radalle ollenkaan, koska noin korkeilla rimolla ei olla treenattu ollenkaan, muutama hyppy vaan joskus kokeiltu. Päätin sitten, että jos rimoja alkaa tippua, niin lopetetaan rata kesken ja oikaistaan maaliin. Alku meni ok, otin Waaran vastaan putkelta. Nyt oli pienessä koirassa jo vauhtia enemmän, mikä kostautui vielä epävarman A:n alastulon toimimattomuutena. Kylähän se otettiin, muttei pysähdytty, joten komensin W:n takaisin A:lle, ja siitä HYL. Sitten selvititin puomin alastulolle asti, jolle Waara suoriti hienon juoksukontaktin. Ainut, että meillähän on käytössä 2on2off... Otin puomin uudestaan.Kepit oli loistavat, samoten keinu! Hypyt 16-18 oli sarjaesteenä, ja 18 vielä kaiken lisäksi okseri. Käänsin Waaran liian voimakkaasti hypylle 17, ja Waara suhati riman alta. Otettiin sitten uudestaan, ja nyt ok. Okseri oli pienelle koiralle selvästi yllätys, sillä hyppytekniikka muuttui neliraajaloikaksi, mutta ei tippunut rima :D Loppusuoralla käänsin liian voimakkaasti puktea ja A:ta varoen, ja Waara ohitti hypyn 20. Mentiin silti suoraan maalihypylle, niin satiin vauhdikas loppu! J ayhtään rimaa ei tippunut!

Tyytyväinen täytyy kyllä olla tuohon Agiapinaan, menee tasan sinne minne ohjataan eikä söhlää omiaan. Oma ohajus pitää vaan saada pelittämään kunnolla, nyt ohajus hajosi monta kertaa käsiin. Oman vaikeutensa etenkin kisaavien radalla toi korkea hyppykorkeus, sillä W muutti hyppytekniikkansa täysin ja meni lähes kaikki hypyt pitkinä laakahyppyinä. Treeneissähän meillä on ollut max. 55 rimat, ja niillä Waara osaa suhteuttaa hyppynsä ohjaukseen ongelmitta. Pitääkin nyt ottaa Waaran kanssa hyppytekniikkatreenit mukaan ohjelmistoon, jotta saadaan tekniikka takaisin kohdilleen.

Nyt sitten keskitytään Nemon kanssa VOIvoi-liikkeisiin, ja Waaralle tiedossa tokon ALO- ja AVO-liikkeitä sekä tietty agia :)

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Aina ei voi voittaa, ei edes saada tulosta

Paluu maanpinnalle tapahtui tänä viikonloppuna.

Waara kävi lauantaina Karkkilan ryhmiksessä kokeilemassa, josko Bisterin Soilen tuomarointi olisi toukokuulta muuttunut.

No ei ollut.

"Hyvin kaunislinjainen mutta vielä kovin rungoton. Hyvärakenteinen nuori uros. Lupaava pää. Hieman kookkaat korvat. Hyvät silmät ja purenta. Hyvät kulmaukset. Kapea. kehittymätön runko. Oikea asentoinen häntä. Erinomaiset liikkeet. Ihastuttava luonne"

EH napsahti. Edelleen tykkää ja kovasti, mutta Waaraa on vaan edelleen liian luikku Bisterille :D Kehässäkin ensimmäinen lause oli "oikein tyypillinen teinipoika", ja siitä jo arvasin, ettei tipu erejä eikä sertejä. Tosin ei me niitä sertejä enää ennen ensi syksyä kaivatakkaan :D
Kehässä Waaran lisäksi 2 valionarttua, toiselle EH ja toiselle H, joten ei ollut kelpieissä ROPpia olleskaan.

Tänään sitten Nemon kanssa AVOilemassa. Etukäteen tiesin, että tältä tuomarilta ei kannata paljoa ykköstä toivoa, tiukka on linaj ja niin oli tänäänkin. Tuomarina siis Taru Torpström.

Paikkamakuu 6
Alku meni säätämiseski, valmistelin Nmeon, liikkuri kysyi oletteko valmiit ja käskytti. Nemo meni hienosti maahan, sitten tuomari huomauttaa, että yksi koirakko ei ollut valmis, eli uudestaan. Nyt Nemo meni sitten vasta toisella maahan, ja jäi selvästi normaalia levottomammin tuon säheltämisen takia.
"Oli todella todella huono suoritus, antaisinko nollan.. Hyvin levoton ja haisteli, koko ajan käänteli takapään asentoa. Oletko tietoinen ongelmasta?" Vastasin, että kylmällä ilmalla käy levottomaksi. Armosta antoi sitten 6. Mirka tosin sanoi, että olisko 2 kertaa lonkkaa vaihtanut, ja nuuski maata. Eli taisi olla melko normimakuu Nemolta.

Seuruu 5
"Ensimmäistä kertaa koko tuomarointiurani aikana näen kisassa koiran, joka ei tee yhtään perusasentoa. Siis hämmästyttävää, ei yhtään perusasentoa!! Ja seuraa aivan liian lähellä, käännöksissä osui vasempaan jalkaan." En tiiä mikä noihin peruksiin tuli, mutta muuten seurasi sikahyvin! Ja hei, mie tykkään TIIVIISTÄ seuruusta... :P

Maahanmeno 9
"No se seuruu..." Eikä muita kommentteja.

Luoksetulo 5
Valui, mutta miusta ei noin pahasti, tiiä sitten.

Seisominen 0
"Liiikkeestä tulee 5, jos koira liikkuu jätön jälkeen, tämä liikkui jo jätettäessä". Asia pihvi.

Nouto 8
2x irroituskäsky.

Kaket 0
Ei mennyt ekalla maahan, ja muutenkin ihan surkea esitys. Nemo taisi osoittaa mieltään tuomarille... :D

Hyppy 6
KLONG mennessä, jäi istumaan käytännössä nenä kiinni hypyssä, joten KLONGPAUK takaisin.

Kokonaisvaikutus 8
"Mikä näitä koiria täällä tänään vaivaa, loppua kohden muuttuu moni koira omituiseksi, niin tämäkin. (jaadijaadijaa ja lisää haukkuja) Minkä ikäinen tuo on? (4v) Onko vika koirassa, onko se epävarma, vai ohjaajassa, vai jännitätkö sinä?" Tuumasin tähän vain, että "Me vaan ollaan tällaisia", kättelin ja poistuin kehästä.
Kummallista sinänsä, että tuollaisella pisterivillä + kasalla haukkuja antoi kokonaisvaikutuksesta 8 :P

Pisteet siis 97, eli ei ihan sitä ykköstä... :D
Uusia kokeita katseltu, katotaan nyt tuleeko sitä ykköstä ennen inhottavia pakkasia.

Mutta mitäs pienistä, silti meitä vaan naurattaa :D

























































































tiistai 21. syyskuuta 2010

Hämärää hommaa

Eilisiltana tokoiltiin porukalla kisapuistossa, ja meni kyllä hämäräksi hommaksi, kun pimeys yllätti.

Nemolle ensin ruutua, ei oikein onnannut kun ei hämärässä löytänyt nakkeja :D
Sitten paikkamakuu ryhmässä. Hyvin pysyi koko porukka, vaikka rivin takaa parin metrin päästä meni niin pyöräilijöitä kuin kovaääninen mopokin.
Muutamia jääviä, ensin arpoi asennot mutta sitten alkoi kuunnella.
Luoksetuloa pysäytyksellä, Winha meinasi varastaa huomion mutta onnistui kuitenkin edes kohtuullisesti.
Hyppynoudossa hyppäsi ja alkoi haistelemaan maata ja kapula unohtui. Uusi yritys ok suorituksena.
Sitten vielä lyhyet kaukojen jättöpätkät, eli pelkästään kaket-vihjesana, maahankäsky ja heti palkka.
Ja koiran vaihto :)

Waaralla oli hetken verran teknisiä keskittymisongelmia Winhan takia, mutta huomauttamalla alkoi tehdä töitä.
Seuruuta lyhyitä pätkiä sekä hihnassa että irti, ei moitittavaa :) Oli jo pari käännöstäkin!
Liikkeestä maahanmeno ok! Meillä on koevalmis liike!!!
Seisomisessa tarvitsee vielä paaaljon apuja, pitää miettiä ihan uusi tapa treenata, kun ei tunnu edistyvän...
Hyppy täydellinen, eli toinen koevalmis liike!!!
Luoksetulossa hämääntyi hieman Hannan käskytyksestä, eli pitäisi nyt muistaa ehdottomasti ottaa liikkuritreeniä!
Noudossa jäi aavistuksen kauas, mutta kolmas käytännössä koevalmis liike!!!
Loppuun vielä lyhyitä seuruupätkiä lelupalkalla, hyvin pysyy kontakti!
Katotaas, millon mennään kokeeseen... ;D

Tänään sitten agia hallilla Waaran kanssa kaksistaan, ekaa kertaa uudella tekonurmella :)
A:n kanssa pitää ottaa takapakkia, vauhdin kanssa pysähtyminen aivan liian epävarma. Kaivettava puomin opetuksesta tuttu matonpala targetiksi alastulolle.
Mutta ne kepit! Ei voi moittia! :D
Pannaas ny vielä ratapiirroksiakin muodon vuoksi. Jokainen pätkä omalla kymmenluvullaan, että yrittäkää saada tolkkua :D Ja kepeille lähetykset avokulmista, takaa ohjaten ja vaikka mitenkä, eikä yhtään virhettä. Siis nolla. 0. Nada. :D

maanantai 20. syyskuuta 2010

... tää ei mennyt niinkuin piti....

Minkäs koira sille mahtaa, että emäntä on idiootti?

Eilen siis LPKY:n tokokoe Haukkulaaksossa, tuomarina taas Anne Nokelainen.

Paikkamakuu 8
Levoton, vaihteli asentoa. Keli viileä ja Nemohan ei kylymästä tykkää.

Ennen yksilöliikkeitä kuningasajatus: jätän eväspurkin kansi auki niin, että tuuli tuo hajun kehään Nemon nenään. Loistoidea!
NOT.

Seuruu 8
Tuntui paaaaljon huonommalta. Nenä oli enemmän ruokapurkin suuntaan kuin kontaktissa, ja aina eväästä poispäin kuljettaessa vähän unohduttiin sinne taakse... Ja kohti mennessä vähän edistettiin... Eikä käännöksissäkään pysytty mukana, kun piti siitä eväästä pitää huolta. Great.

Liikkeestä maahan 0
Loistavaa. Unohdin antaa valmistelevan käskyn, ja Nemo teki täydellisen liikkeestä istumisen. Loistavaa.
Silmäkulmasta näin, että jäiköhän istumaan, mutta tehnyt 2 koetta hitaan maahanmenon. No tietty nyt jäi istualleen.

Luoksetulo 8
Tässä sentäs eväs jäi koiran selän taakse, ja pysähtyi ihan ok. Osasin kerrankin ajoittaa käsimerkin suht oikein.

Liikkeestä seisominen 0
Erinomaista. Ensin unohdin antaa valmistavan vihjesanan, taas. Sitten en huomannut, milloin liikkuri sanoi "käsky", kun raivostutti nenä kohti evästä "seurannut" kelpie. Eikä se kyllä sitten pysähtynytkään kuin ehkä kymmenennellä käskyllä, koska oltiin menossa kohti evästä. Koiran sivulle palatessa Nemo kääntyi kohti evästä ja meni maahan. Että mikä eväs odotteli?

Nouto 8
Palautti ravilla, ja luovutukseen tarvittiin "Irti".... "IRRRRTI!"

Kaket 8
Toisesta maahan jätössä, muuten ok. Käsittämätöntä tuo koelaamailu jättämisessä!?

Hyppy 8
Unohtui hetkeksi haistelemaan hypyn takana, joten istuminen viivästyi.

Kokonaisvaikutelma 7
Nokelaisen linja pitää :D

Yhteensä 127p AVO3 sijoitus 5/7

No daa. Jo seuruusta tiesin, että jes mikä tulostahti tänään! Kannattaa jättää ruoka haisemaan kehän lähelle. NOT.
Kisakirjan saatuani olin kyllä yllättynyt pisterivistä, pelkkiä kaseja ja 2 nollaa. Tuntui että meni paaaaljon huonommin. Pitäisi AINA saada joku videoimaan, niin näkisi, miten se oikein sujuikaan.

Jäävät vaan on iso ongelma. Vaikka unohdinkin valmistelevat vihjesanat, niin pitäisi tuon nyt PIKKU HILJAA ymmärtää kuunnella mitä sanotaan, eikä heittää 1x2 istuseisomaahan arpomalla.

No mutta ensi sunnuntaina taas uudestaan, jos vaan mahduttiin Imatran kokeeseen. Masokismia parhaimmillaan!

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Agitreenilöistä

Virittelin tänään kännykän ottamaan videota Waaran agiliitoilusta.
Rata oli kentällä valmiina, ja näytti tällaiselta



















Jälleen kerran sain todeta, että miun radanlukutaito on surkea. Kohtaa 6-10 mentiin järjettömän idioottimaisella tavalla monta kertaa, ennen kuin tajusin vaihtaa ohjausta järkevämmäksi. Muuten radalla ei kovin kummoisia ongelmia ollutkaan. Välistäveto 11-12 tökki aluksi, mutta sekin saatiin sujumaan. Putken pää 13 löytyi helposti, ja renkaalla tuskaton takaaleikkaus. Vanha keinukin sujuu tosin kisakeinua hitaammin, mutta eiköhän se siitä. Ja kepit! Tänään nolla virhettä :D

Ja se video. Osa radasta puuttuu, kun kännykkä tönötti penkin päällä kuvaamassa :)

lauantai 11. syyskuuta 2010

Mr. Porvoo

Tälle viikonlopulle ei ollut tokokoetta, vaan vaihteeksi Waara pääsi kiertämään näyttelykehää.
Aamulla käytiin nappaamassa kyytiin Leena & Tikkari, ja suunnattiin Porvoon KR-näyttelyyn.
Menomatkalla satoi kaatamalla vettä, mutta kuin ihmeen kaupalla sade loppui, kun päästiin perille.
Matkalla tosin käytiin kirppiksellä ostamassa parit villapaidat, ettei tarvinnut paleltua :D

Kelpieillä tuomarina Elena Ruskovaara.
Alku ei ollut mitenkään lupaava, sillä ensimmäisen kehäkierroksen jälkeen tuomari sanoi, että menepäs uudestaan reippaalla kävelyllä. Waaralla oli nimittäin hieman häsellystä havaittavissa... :D
Ruskovaara tuumasi Waarasta näin:

Oikea tyyppi, Solakka teinipoika. Kokoonsopiva luusto. Vähän pitkä lanne. Kuono saa vielä täyttyä, muuten mallikas pää. Sopivat kulmaukset ja oikea asentoinen häntä. Paikoin pehmeyttä karvassa. Hyvin nuorekas liikkuja. Oikea askelpituus. Leikkisät liikkeet. 

Moisella arvostelulla irtosi ERI, JUN1, PU1, ja kaiken huipuksi vielä ROP :D :D
Rop-kehässä vastassa oli Ruskovaaran 2 kertaa aikaisemmin ROPittama valionarttu, joten mentiin roppikehään lähinnä muodon vuoksi. Mutta toisin kävi :D

Arvostelun päätyttyä pyysivät vielä Waaran pään näytille, sillä kehässä oli myös harjoitusarvostelija. Siinä sitten porukalla pällisteltiin, että kyllä on tosiaan mallikas pää :D
Karvan pehmeys menee karvanvaihdon pikkiin, tai ainakaan toivottavasti tuosta ei ole tulossa mitään pumpulipalloa :D

Jäätiin sitten odottelemaan Röyal Canin junnukehää, sekä tietty ryhmäkehää. Ryhmässä oli vielä sama tuomari, joten pientä toivoa jatkoon pääsemisestä oli. Tietty junnu- ja ryhmäkehät oli samanaikaisesti, joten juostiin sitten kehästä toiseen ja takaisin.  RC-junnukehässä ulkomaalainen tuomari ei vilkaissutkaan Waaraan päin, joten ei toivotakaan jatkopaikasta. Ryhmässä alkoi Waarassa jo väsymys näkyä etenkin liikkeessä. Seistä kyllä malttoi hienosti, mutta ravi meni kiskomiseksi. Jatkopaikkaa ei herunut ryhmässäkään. Kaikkea ei vissiin voi saada ;D

Eikä ollut huono päivä Leenalla ja Tikkarillakaan. Tikutaku hienosti VSP ja kaivattu SERT siis Tikkarillekin!

Tässä vielä kuva päivän sankarista palkintojensa kera. Toinen pokaali vaihdettiin kahvikuppeihin, mutta toinen otettiin muistoksi matkaan :)

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Pistettä vaille TK2

Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana...
Käytiin Nemon kanssa Lahdessa AVO-kokeessa kokeilemassa, josko ykkösputki jatkuisi.

Tuomarina tuttuakin tutumpi Anne Nokelainen, jolle Nemo viimeksi näytti osaamistaan 56 pisteen verran :D

Tänään oli onneksi toinen ääni kellossa.
Normaalista poikkeavasti tehtiin jäävät peräkkäin, ja niiden jälkeen luoksetulo.
Hihna irti ennen kehää, ja tiukassa käskytyksessä alkuun.

Paikkamakuu 9
"Oli hieman levoton". No mitäpä Nemo muutakaan :D

Seuruu 8
En tykännyt yhtään. Kontakti tipahteli, mutta pysyi sentäs edes jotenkuten matkassa.

Maahanmeno 7
Jäi TAAS seisomaan ekalla käskyllä, toisesta käskystä oli kuulemma tipahtanut niille sijoilleen :D

Seisominen 7
Ei taaskaan pysynyt paikallaan kun lähestyin >:(

Luoksetulo 8
Matka oli sikalyhyt, joten pysäytys valui ihan sen takia, että ei olla noin pian tapahtuvaa pysäytystä juurikaan treenattu.

Nouto 8
Taas kunniakierros selän takana, pärkele.

Kaket 7
Ei mennyt jätettäessä taaskaan ekalla maahan, ja ensimmäiseen istumiseen tarvittiin kaksoiskäsky.

Hyppy 10
:D Jäi tälläkin kertaa tosi lähelle hyppyä istumaan, mutta selvisi sentäs kolauttamatta.

Kokonaisvaikutus 7
"Näytti siltä, että koko ajan pitää olla varpailaan."
No joo, niinhän se tuon kanssa on :D
Haukahti kerran pari karkuyrityksen yhteydessä, mutta se tyrehtyi karjaisemalla lyhyeen.
Piippasi taas ja nyt hoksasin, että alkoi piippaamaan kun aloin pitää evästä valmiina odottamassa kehän ulkopuolella. Mitäköhän tuon kanssa oikein tekisi?

Eli pisteitä 159 ja AVO2, sij. 4/7
Pisteen verran jäi vajaaksi, minkäs sille mahtaa :D

Edelleen odotan sitä koetta, missä kaikki natsaa ja liikkeet onnistuu osaamistason mukaisesti.
Seuraavaa koetta ei varmaksi ole vielä merkitty, Taipalsaaren kokeessa ollaan 3. varasijalla. Pitää vissiin taas selata tuota koekalenteria :D

Vielä todistusaineistoa Ristiinan kokeesta, kyllä se seurata osaa silloin kun sille päälle sattuu :D

perjantai 3. syyskuuta 2010

Osaa- ei osaa- osaa

Waaran kepit on otsikon mukaisessa tilassa.
Eli kepit osataan, ei osata ja sitten taas osataan.
Jos olen keppien oikealla puolella, niin onnistumistodennäköisyys on 95. Ja moka tulee keppien aloituksessa.
Jos vaas vasemmalla, niin todennäköisyys luokkaa 50%. Ja moka tulee 2 viimeisellä kepillä.
Jostain käsittämättömästä syystä 2 viimeistä keppiä jää tekemättä hyvin herkästi, jos olen vasemmalla puolella. Eilen saattoi ehkä tapahtua hetkellinen herääminen asian tiimoilta, eli pari onnistunutta vasemman puolen kepitystä ilman ongelmia.

Muutenkin agissa on nyt selvästi aaltoliikettä havaittavissa.Treenit sujuu vaihtelevasti, tänään irrotaan putkeen vaikka kuinka kaukaa, huomenna ei löydetä putkea vaikka se olisi metrin päässä :D Jospa tämä olisi jotain itsevarmuuden temppuilua nuorella koiralla, eli ihan joka päivä ei voi olla varma siitä, pitikö tänne mennä vaiko eikö :D Mokat korjataan positiivisesti, eli en ole lähtenyt noista huomauttamaan, vaan suoraa vauhdista uusi yritys. Rimojen kolauttelusta/tiputtamisesta olen nyt alkanut sentään huomauttamaan, kun aikaisemmin ongelmaa ei ole ollut. Tarkoituksena tehdä selväksi, että vaikka estekorkeus nousee, niin siltikin se rima on pyhä lehmä, johon ei kosketa. Eli kosketuksesta "Pöh" ja  rata seis, rima paikoilleen ja uudestaan.

Nemolle irtosi ensi sunnuntaille tokokoepaikka Lahdesta. Josko jäisi meidän viimeiseksi AVO-kokeeksi, eli ykköstä toivotaan :D Treenattu on tosi vähän, ainoastaan jääviä ja luoksetuloa sekä perusasennon kontaktia. Hyvältä näyttää :)

Sitä pitää Waaraa edelleen niin pienenä rimpulana, mutta Leenan ottama kuva sunnuntailta kyllä kertoo muuta... Waara vasemmalla, vieressä isoäiti Kenkku ja Retta.














Ja lopuksi Leenan ottamaa todistusaineistoa Waaran metallinoudosta :)