Mul on paikkani kateissa tahdon sen heti ja nyt!

Tänään lähdettiin Mikkeliin suorittamaan korjaussarjaa viime viikonlopun lähtösikailuille Kouvolassa.
Ja olihan niissä Kouvolan radoissa vähän muutenkin sanomista.

Ennen jokaista rataa rassattiin lähtöä lämppäriesteillä, välillä varasti, tuli ali tai keksi muita virikkeitä, mutta aina saatiin onnistumaan.

Tuomarina Lahikaisen Marja, kivoja ja sopivan kinkkisiä ratoja.
Hyppärillä aloiteltiin. Lähtöhän se onnistui hienosti!
Tokana esteenä muurin takaakierto, löysä vastaanottovalssi, jonka seurauksena kaatui muurin sivutolppa.
Hieeeenosti täydestä vauhdista keppien avokulmaan, oli kyllä tarkoitus vähän jarruttaa ja kääntää mutten sitten ehtinyt. Waara meni jo. Fiksu Apina! Rallateltiin etiäpäin, kulki ihan kivasti ja takaakierto-niisto pelitti, ei rytise enää takaakiertorimat! Tosin läksin tuosta sitten niin vauhdikkaasti (ahhahhaahha) liikkeelle, että meinasin viedä Waaran seuraavasta hypystä ohi, paniikkikorjaus ja rima tipahti. Samoten tokavikalta kielto (takaaleikkaus, of course) ja vielä sarjaesteeltä, en kehdannut korjaamaan ruveta, kun kivaa menoa alla. Yllärinä saatiin sitten tulokseksi 15, vaikka sarjaesteen kiellosta olisi korjaamattomana voinut hyllynkin saada.

Toisena agirata. Jalat oli kuin puolimetrisessä mutavellissä, iskikö joku 3 viikkoisen flunssan jälkiaalto vai mikä, mutta ei mitään liikettä, edes sitä normaalia vähäistä. Lähtö ongelmaton, vähän kankku nousi (koiran) mutta käskystä meni takaisin maahan. Jo alun pyöritys meni kepposteluksi, jaakotus vaihtui johonkin menetuletakaisinhyppäätuo-kuvioon, selvittiin virheittä kuitenkin putkeen, ja siitä sitten puomille Satun oppien mukaisesti, ja hienostihan se ylösmeno pelittää! Putki-putki- hyppy-takaakierto oli taas jotain ihan muuta kuin oppikirjasuoritus (WaarawaaratakaatakaaTAKAA!!!) eikä työntö-päällejuoksu tainnut sen paremmin mennä. Mutta ilman virheitä kuitennii. Putkesta A:lle, siitä kepeille ja meinasi ohjaajalta viimeinenkin liike loppua. Tahdonvoimalla kinttuihin vielä vauhtia, ja rengas, keinu, pituus ja vika hyppy. Nollalla, rumalla sellaisella maaliin. Tuloslistalla odotteli sitten ylläri, -6,38, radalla 55 koiraa ja SERT-A  hyppäsi aina Waaralle asti. Muistin toki palkintojen jaossa SERTin haettuani kätellä kolme parasta sanoen "Kiitos, ettei teille kelvannut". Tosin tämä oli kyllä ihan täysin Waaran SERT....

Kolmannella radalla otin alun varman päälle. Moni valitsi 2 suoran hypyn jälkeen pakkovalssin kolmoshypylle ja siitä 180 kepeille. Mie menin toiselle puolelle, otin Waaran yhden hypyn takaa mukaan (hienosti pysyi taas, kankkukin!) ja viskileikkauksella kolmonen ja keppien haku itsenäisesti. Kyllä Waara osaa! Sitten alkoi se perinteinen sähellys. Keppien jälkeisellä takaakierrolla sain vielä söherrettyä Waaran takaakiertoon, mutta sitten vastaanottovalssi muuttui pyöritykseksi... Waara armahti, ja haki A:n alla olleeseen läpinäkyvän putken pimeään kulmaan, ohjaajaa ei voi tästä kiitellä. Selvittiin vielä rengas ja hyppy työnnöllä, sitten tein sen, minkä osaan parhaiten. Sössin takaakierron. Aatella. Luulisi, että noin kuudenkymmenenkahdeksan (68) epäonnistuneen kisatoiston jälkeen olisin jo oppinut ottamaan sen *sensuroitu* viimeisen askeleen (okei, tällä kertaa siitä puuttui ainakin 5 askelta) ja viemään sen koiran sinne takaakiertoon. Mutta ei, kyllähän se toki lukee takaakierroksi kun ohjaaja seisoo paikoillaan, huitoo itikoita ja huutelee "takaatakaatakaa". Vähemmästäkin on ihmisiä hoitoon viety.  Hylly tulla heilahti, jatkettiin A:lle, juoksi läpi oho. Halusin kuitenkin testata puomin, joten putkeen ja täyttä höyryä puomille. Hienosti osui ylösmenolle! Ja alastulon juoksi läpi! Siispä poistuimme radalta.

Mutta kisapäivän tavoitteet ylittyi! Tarkoituksena oli saada lähtö kuosiin tarvittaessa vaikka hyllyttämällä kaikki kolme rataa heti alkuunsa. Waara päättikin hienosti pysyä jokaisen lähdön tyynen rauhallisesti kankkua kohotellen! Samoten puomin ylösmenon uutta tekniikka oli tarkoitus testata, testit suoritettu onnistuneesti! Videokuvaa agiradoista tulee lähiaikoina, kunhan kuvaaja saa ne kamerasta irti.

Mahalasku

Jos eilinen oli loistopäivä (kts. edellinen postaus), niin tänään kyllä tultiin taas rytinällä todellisuuteen.

Kisattiin Kouvolassa Mattsonin ratoja 3kpl, tai no kisaaminen oli oikeastaan aika kaukana.

Ensin hyppäri. Nousi heti jätön jälkeen, palautin. Pääsin ensimmäisen hypyn taakse, ja tyhmätyhmä ohjaaja jatkoi rataa! Eihän siitä mitään tullut, rytmi hukassa ja heti 3 esteeltä kielto, 8 esteeltä HYL. Positiivista radassa: mahtava muuri, ennakoivalla tosi pienellä käännöksellä ja palikat kesti koskemattomina.Osasin jopa rytmittää pari kohtaa oikein.

Sitten agirata nro 1. Varasti ja hyppäsi ekan hypyn. Palautin. Pysyi. En osannut mitään. HYL esteeltä 5. Ja 6. Ja 8. Ja 11. Ja mahdollisesti vielä pari lisääkin.
Positiivista radassa: Öh....

Ja päivän huipennus: agirata nro 2. Varasti lähdössä ja hyppäsi ekan hypyn. Palautin. Varasti. Palautin. Varasti ja tuli ekasta ali. Palautin. Pysyi. Kutsuin, tehtiin vain 2 ekaa hyppä ja putki, sitten suorinta reittiä maaliin. Kompastuin koiraan/ ajanottolaitteen johtoon/ hiekanjyvään, täydestä vauhdista täyskaato mahalleen. Waara viimeisteli keilaamalla (saatoin auttaa ajanottolaitten johdon kautta) vikan hypyn siivekkeen sekä ajanottolaitteet pitkin kenttää. Todellinen mahalasku!
Positiivista radassa: Ei murtuneita luita.

Radan jälkeen kävin läppärihypyillä ottamassa lähtöä. Pysyi kyllä nätisti, mutta tuli ekan ali, kun menin ottamaan vastaan 2 taakse. Uudestaan. Ekasta ali. Uudestaan. Ekasta ali. Uudestaan. Ekasta ali. Uudetsaan. Hyppäsi! Superpalkkaus! Uudestaan. Hyppäsi! Superpalkkaus ja jäähdyttelemään.
Nyt sitten katellaan, kumpi on huomisaamuna pahemmin jumissa, koira vai ohjaaja.

Onhan se toisaalta kivaa, että meneepä ensi viikonlopun kisat Mikkelissä ihan miten tahansa, niin siltikin ne menee taatusti paremmin kuin tänään!

Niin joo, käytiinhän me eilen luonnetestin jälkeen hakemassa Hillin Satulta neuvoja puomin ylösmenoon. Ja hyvät vinkit saatiinkin, jo eilen alkoi kummasti pelittää! Loppukevään kisojen tavoite onkin saada lähtö takaisin kuosiinsa sekä puomin ylösmenot kohdilleen. Siinä sitä on meille tavoitetta jo kerrakseen!

Waaran huvipuisto

Apinator pääsi eilen kivaan Luonnetesti-huvipuiston, missä liikehti omituinen Scream -murhaaja, ihmiset kävi päälle ja tynnyritkin yritti ottaa kiinni. Aijaa tuumasi Waara, saako tähän huvipuistoon tulla uudestaankin? Ei saa, läpi meni ja komiasti!

Alkuleikeissä kepin muiden koirien kuolat selkeästi häiritsi, piti nuuskuttaa joka välissä. Äänitehosteet oli kuitenkin kohdallaan, huomaa katu-uskottava murina!

Kelkalla tarjosi ensin perusasentoa, kait tänne on tultu tekemään töitä? Täysi rähinä päälle kun hoksasi kelkan. Kierti kaarti mutta nopeasti totesi, että aika säälittävä esitys murhaajaksi! Eikä tommosia enää uusintakävelyssä väistellä.

Hyökkäyksessä oli kanssa melkoinen äijää, rähinä päällä loppuun asti, vaikka selän taakse pitikin mennä vähän tukea hakemaan. Ja kun hyökkääjä palasi järkiinsä, niin Apihan oli heti kaveria. Kutsuttaessa limbosi tarkistamaan leluämpärit...

Haalarilla säikähti, mutta ohikävelyssä käveli osittain haalarin yli. Vaarattomaksi todettu! Tynnyrille reagoi, mutta samantien toteaa, että olipa taas tylsä kummitusjunalaite.

Pimeässä huoneessa ei itse nähnht koiran toimintaa. Tuomareiden mukaan jäi ensin ovelle, "ne 2 hernettä ei aluksi kohdanneet, jäi miettimään että mikä juttu tää on". Sitten naksahti, ja tuli miun luokse "ai säkin oot täällä!" .

Seinä yllätti osittain eniten. Ensin yritti olla "joo mee hullu ohi vaan, jos oon vaan tässä hiljaa niin se ei huomaa... Hullu jatko vaan tuloaan, niin pakkohan se oli alkaa toimimaan! Rähinä päälle ja tappiin asti! Onneksi hulluus on katoavaista, ja heti kun hyökkääjä järkiintyi, oli Api taas niin kaveria.

Paukut ei olisi voineet vähempää kiinnostaa, haukahteli tylsyyttään "lisää TEKEMISTÄ!".

Huvipuiston pisteytys


Toimintakyky +2 Hyvä
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman
jälj.jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Erittäin vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen,
luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++
Laukausvarma

Loppusaldo 159 ja laukausvarma

Samalla Apista tuli sitten myös sohvachampion eli FI MVA!

Samma på video

Ruoto suorassa

Waaran selkäkuvat pääsivät Suomen viisaimman ihmisen lausuttavaksi kimppalähetyksenä.
Kelpieiltä kun on lähiaikoina läytynyt välimuotoisia nikamia ym selkäkremppaa, niin laitoinpa Waaran kuvat lausuttavaksi kaiken varuilta. Njempan selkä on tunnetusti rikki, mutta Nemonkin kuvat laitan lausuttavaksi, kunhan jossain vaiheessa otatan tuoreet kuvat.
Tätä virallisempaa ja varmempaa selkälausuntoa ei kelpielle saa.
Palikat paikoillaan ja määräkin on oikea!

Tai no niin no, palikat kohdillaan ruodon osalta, muu osuus selviää huomenna luonnetestissä...

Winner takes it all. Mutta me ei.

Aamulla vielä henki kulki eilisten flunssaratojen jälkeen, joten eikun takaisin radalle jatkamaan kisoja!

Ekana agirata, tuloksena 10.
Puomin ylösmenolta!!!! jeejee!!! vitonen. Keinulta kielto. Itepä sähelsin. Tosin ehkä kiellosta voi vähän sormella osoittaa Waaraakin, lähteä nyt kohti keppejä kun keinu on kuonon edessä.
Ja mikä tuo lopun rimarävellys oikein on? Joku laskee hieman väärin ponnistuspaikkansa...

Hyppikseltä sitten 10. Kielto renkaalta. Tästä otti tooosi moni muukin kieltoja. En rataantutustumisessa tajunnut, että pussi ampuu noin pitkälle&sivuun, ja liike työnsi Waaran renkaasta ohi. Lähdettiin vielä toisina, joten en päässyt oppimaan muitten virheistä. Oma vauhti lähti uudestaan nollasta, rytmi sekaisin ja tuusasin sitten vielä kiellon päälle.

Hannele videoi kaikki meidän viikonlopun radat, ja oli vielä niin tehokas, että ovat jo youtubessakin!
Suurkiitos!

Pidemmittä puheitta, 5 x Tunarit Radalla!

JOSsittelun kisapäivä

Jos. Pieni sana, joka toisinaan ärsyttää suunnattomasti.

Oman seuran kisojen ekan päivän saldo 10-HYL-0.
Ekalta radalta kielto ja rima, eli virheet meni Waaran kanssa tasan, itse sähelsin ohjauksen, Waara tiputti yhden riman.
Toka rata nolla aina vikalle hypylle asti. Flunssaisena ei henki kulje, askel ei senkään vertaa, kun eihän se askel terveenäkään ole mikään kovin kummoinen. Mutta loppusuoralla loppui hapi, yritin Waara tsempata "Menemenene mie tuun perässä!" mutta ei auttanut, jäin liikaa taakse ja Api ohitti vikan hypyn. Sillälailla, en kehdannut korjata vaan päästiin Apin palkalle.
Kolmas rata hyppäri, jolta flipperinolla. Taisin ehkä 2 kohtaa ohjata suunnitellusti, muuten kyllä pakka hajosi lahjakkaasti. Suurin ihmetys onkin se, miten saatiin nolla, koska mie en ainakaan nollaa ohjannut. Kait Waara osaa numerot tai jotain?

Mutta se JOS.
JOS oltaisiin kunnialla selvitty tokan radan vika hyppy, olisi tupla nyt taskussa. Ja agisertikin olisi ollut aika hilkulla.
JOS oltaisiin hyppärinolla tehty edes pikkasen paremmin, olisi kotiinviemisinä ollut hyppyserti. Nyt se jäi 0,7 sekunnin päähän.
JOS jompikumpi hyppärin poissaolleista koirakoista olisi kisannut, nii oltaisiin saatu se SERT, nyt siirtyminen jäi yhtä koirakkoa vaille.

Mutta ei hätää! Vikalta radalta siis nolla! Siitä huolimatta, että ohjaajalta petti pokka puolessa välissä rataa, kun Waara vaan tekee nollaa, vaikka ohjasin minne sattuu. Aika hämmentävä tunne, kun koira jatkaa rataa virheettömästi, vaikka ohjaus on sieltä ja syvältä.

Ja onneksi se agisertikään ei karannut kauas, ja meni oikean rotuiselle koirallekin! Onnea vaan Tiina& Arwo vielä täältäkin! :D

Palkintorohmu

Waara se nappasi Lappeenrannan Agility Urheilijoiden vuoden 2011 tulokkaan tittelin! Ja vielä viimeisteli palkintosaaliin olemalla Vuoden agilitykoira-kisan toinen maxiluokassa! Aika PalkintoApina!

Päivitystauon aikana on ehditty treenailemaan tehokkaasti, mitäpä muutakaan kuin agia!
Maaliskuun viimeisenä lauantaina ajeltiin taasen Kesämaahan ACE:lle.
Tiialla oli tarjolla ensin vähän kinkkisempi pätkä, ja loppukevennyksenä Munaralli.
Aikaa paloi myös Waaran pakkovalssiongelman selvittelyyn (Kellariin!), joka myös on toiminut!

Mutta radalle.com! Päivän teemana siis pyöritykset, joita tehtiin hypyille 3, 16 ja 19. Ja on muuten toimiva systeemi, pitää muistaa vaan ottaa oikeasti käyttöönkin!
Kakkoselle pakkovalssi, ajoitus tärkeä. Kolmoselle huolellinen pyöritys, jotta koira saa suunnan kepeille pituuden sijaan. Laseria vitoselle, vastakkaisella kääntöä kutoselle & ennakoiva. 14 putken leijeröinti koiran mennessä A:lle, kahden suoran putken välistä työntö putkeen 8. Ennen 9 hyppyä pieni veto, 10 valssi oma linja muistaen. 12 takaakiertoon Waara irtosi Apinasti, joten persjättö 14 kerkesi hyvin, ja myös putkijarrua, ettei kimpoa hypylle 21 putken jälkeen. Putken jälkeen vähän vetoa ja tyrkkäys A:lle. 16 taas pyörittämällä, eikä edes keppihullu Api hakenut keppejä! Putkeen 18 meni hyvin, kunhan laser oli oikeaan suuntaan. 19 pyörittämällä, ja oikea putki löytyi ihan joka kerta! Ylileikkaus kepeille, onnistui ok kunhan muistin kannustaa, kun lähti kepeille.Muurilta vikkelästi itse liikkelle, välistäveto 25-26 oli aikasta makea, täydessä vauhdissa niin siivekkeitä nuollen kuin mahdollista! Api sai Tiialta ihan erikoiskehut!
Munaralli oli rallattelua, ei mitään ihmeellistä. Tulipa siinä tosin todistettua, että Waara kykenee jo hienosti lukemaan rataa, eikä miun liike/sijainti ole enää se kaikista tärkein. Ainakaan aina.

Waara nuljusi lähdössä melkoisen paljon, ja Tiia muistuttikin siitä, mikä se kriteeri siellä lähdössä onkaan... Kumma, kun näistä itsestäänselvyyksistä tulee aina kuitenkin muilta sanomista... Ei kai miun kriteerit luista... Otettiinkin jokainen lähtö niin, että Tiia heti sanoi, jos Waara vähänkään nytkähti, jolloin menin ja eleettömästi palautin uudestaan lähtöön. Joakisesta palautuksesta pääsin aina pidemmälle ennen kuin nytkähti, ja lopulta pysyi hievahtamatta.
Tosiaan rimojen tiputteluun pakkovalsseissa ja takaakierroissa saatiin myös hyvät ohjeet. Tiia oli samoilla linjoilla kuin mitä itsekin olen ollut, eli ei lähdetä helpottamaan esim antamalla koiralle enemmän tilaa. Waara on jo osaava koira, jolta voi myös vaatia asioita. Eli jos rima edes kolahtaa, niin koira kellariin! Toisin sanoen heti tulee palaute (ärähdys) ja samantien uudestaan yhtään helpottamatta. Tätähän mie olen osittain tehnyt mutta sortunut aina lopulta helpottamaan (kunhan ensin olen lahjakkaasti hermostunut), jotta koiralle on saatu onnistunut suoritus. Mutta nyt siis ei helpoteta, ja omat hermot pitää myös pitää kurissa.
Seuraavan viikon treeneissä olikin sopivasti heti kakkoshyppy pakkovalssilla. Vanha tuttu meno jatkui, eli pakkovalssirima lenteli. Kolme neljä kertaa ärähdin, jonka jälkeen Waara kokeili ensin jättää koko pakkovalssin tekemättä, eli hyppäsi hypyn väärin päin. Selvästi alkoi pieni papu päässä miettiä asioita... En antanut periksi, vaan uudestaan, ja ehkä noin toistolla 7 teki kolauttamatta, mistä sitten superhienoApina-palkka!

Samaa teemaa jatkettiin osittain myös pääsiäisenä Kylliäisen Katin koulutuksissa. Hulluna ilmoittauduin sekä perjantain että lauantain koulutuksiin, ei vissiin edellisen kerran maitohapot enää olleet mielessä...
Perjantain rata

2 takaakierto, 3 linjausta, 4 takaaleikkauksella. 5-6 putket meni ongelmitta, kun muisti laseroida oikeaan suuntaan. 7 rytisi twistillä kivasti, joten kellari kutsui taas... Waara yritti jopa tulla riman ali, ennenkuin tajusi, että aijoo ei saa rimaa kolauttaa niin tietty! 8 ja 9 linjaamalla. Puomin jälkeistä elämää kokeilin ensin jäämällä puomin vasemmalle puolelle ja sitten jaakolla ja niistosokkarilla, mutta paremmin onnistui puomin oikealta, josta heitto 11 ja pakkovalssi 12, ja ei muuten enää rytissyt!
Koira putkeen ja luukettä 15 taakse pakkovalssiin, eikä rytissyt sekään! 17 pakkovalssilla, ja sitten olikin 18-19 kanssa tekeminen. 18 takaakierto-sokkari, jonka jälkeen juoksin ihan minne sattuu, ja 19 takaakierrosta ei luonnollisesti puhettakaan. Kun sain viimein linjan oikeaksi 18 jälkeen, niin johan 19 takaakierto pelitti, ja siitä vippaamalla koira siivekkeen ympäri, jotta sai paremman linjan pussiin. Kepeillä meinasi Waaralta maltti loppua etenkin toistojen jälkeen kun tiesi, että muurille seuraavaksi. 24-25 ok, pituudelle ennakoivalla jarrua. 27 twistillä, 28 takaakierto-sokkari, 29 takaakierto, 31 päällejuoksuna. Huh hellettä ko tuli hiki! Mutta oli muuten hyvä treeni! Sanomista tuli takaakierroista, liikaa saattelen siivekkeelle, keilattava kauempaa. Tästähän Tiiakin joulukuussa antoi noottia, silloin tehotreenattiin tämä kuntoon mutta nyt taas selvästi vaatii treeniä.

Lauantaina sitten uudestaan! Aamulla herätessä oikean jalan reisilihakset oli  ihan tukossa, taisi takaakiertotreenit vähän jumittaa jalkaa, mutta tiesipä tehneensä!

Lähdössä kakkosen merkkaus, jotta pääsi vastaanottamaan 2-3 välistä. 3 takaakierto, valssi ja heitto 4, heti itse liikkeelle. 6-10 väliin kokeiltiin paria eri tapaa.
6 linjaus, 7 valssi ja 8 takaakierto putken puolelta, 9 linjaus ja 10 takaaleikkaus
6 linjaus, 7 päällejuoksu, 8 takaakierto puomin puolelta, heti liikkeelle, linjaus 9 ja 10 takaaleikkaus
6 linjaus, 7 päällejuoksu, 8 takaakierto puomin puolelta, 9 persjättö, ei saatu toimimaan, tuli aina 9 ohi
6 linjaus, 7 päällejuoksu, 8 takaakierto puomin puolelta, 9 valssi, 10 linjaus.
Parhaiten toimi 1 ja 2 vaihtoehdot, itse suunnittelin ekalla tavalla.
11 tein uunituoreella Tiian opilla pyörittämällä, 12 ennakoiva, 13 niisto, 14 valssi.
16 laserilla, 17-18 rytmi tärkeä, ettei liike vie 18 ohi.
A:n jälkeen muurin takaakierrossa palikat lenteli, ja Waaraa kutsui kellari. Muutamalla toistolla homma alkoi pelittää, eikä enää lipputoistojen aikana kertaakaan muuri kolissut! Putkeen jarrua, muurilta mukaan. 25 kokeilin ensin valssia, meni siksakiksi. Linjaus ennen 25 ja hirtto toimi paljon paremmin! Putkesta koira huolella mukaan, 27 ennakoiva, ja sitten vaan vauhdilla maaliin!
Toisen treenin aikana päästiin nollalla pussille asti, sitten miulta loppui jaloista veto, ja homma hyytyi siihen. Mutta oli kyllä mahtitreenit!

Näistä kolmesta treenistä oli miljoona pikkuasiaa, jotka oli tarkoitus treenata pienissä palasissa kuluneen viikon aikana enempi vähempi kuntoon, kun miulla oli lomaviikko. Paitsi että pääsiäissunnuntaina iski kaamea flunssa, joka helpottaa vasta nyt.

Mutta lahjattomathan ne tunnetusti treenaa, ja me kisataan huomenna 3 rataa, sunnuntaina 2 omissa kisoissa. Saas nähdä, kuinka flunssan jälkeen kunto kestää....