Waara kävi eilen hakemassa ensimmäiset rokotukset.
Jouduttiin odottelemaan tunnin verran, mutta hienosti jaksoi kakara olla, loppuajasta jo nukahti syliin :)
Lääkärin pöydällä ei koko rokotusta edes huomannut, ja muutenkin käyttäydyttiin esimerkillisesti.
Nyt on EU-passikin tulevia ulkomaiden kisareissuja varten :D
tiistai 27. lokakuuta 2009
maanantai 26. lokakuuta 2009
Aika menee liian nopeasti...
W-kakarat täyttivät perjantaina jo huikeat 12 viikkoa, ja meno vaan kovenee :D
Osa porukasta ehti jo käydä perjantaina rokotuksillakin. Mekin oltiin Waaran kanssa jo menossa, mutta avovastaanotto olikin perjantaina suljettuna muuton vuoksi. Nooh, josko sitä tänään paremmalla onnella :)
Viime viikolla ei mitään elämää kummempaa koirien kanssa tapahunut. Waara keksi, että aina ei tarvitse istua, vaan välillä voi mennä maahankin :D
Raahasin kotiin kellarista yhden hypyn siivekkeen, ja sitä on nyt kierretty jonkin verran. Selvästi alkaa kakaralle hahmottua homman idea, Nemon protestoidessa portin takana miksi TUO saa tehdä MINÄ en!?
Sylikäännöksiä ja poispäinkäännöksiäkin on treenattu, ja Waarahan tekee mitä vaan namin perässä :D
Lauantaina käytiin agihallilla Saaran&borderterriereiden seurassa.
Waara teki U-putkea, pari kertaa ensin men iihan vahingossa ilman namialustaa, mutta sitten jumahti taas miun käsissä olleisiin nameihin :D
Siivekkeitäkin kierrettiin, ja oppi oli jo mennyt niin hyvin perille, että putkeen lähetyksen sijaan Waara päättikin kiertää lähimmän siivekkeen. Yllätys oli suuri, kun edessä olikin rima, eikä läpijuoksu onnistunut :D
Hallilta mentiin porukalla metsälenkille, joka sujui leppoisasti koirien juoksiessa milloin kukakin ketäkin jahdaten. Tai no, pitihän Jekun ja Nemon ensin vähän testata, kuka kukin on, mutta sen jälkeen ei ongelmia.
Lauantai-iltana pidettiin tokoporukan kanssa "harjoituskokeet". Nemo suoritui heikosti, potku oli täysin poissa.
Paikkamakuussa PIIPPASI >:( ja oli levoton, pysyi kuitenkin paikallaan.
Seuruu oli aluksi haahuilua, puolen välin jälkeen muisti taas, mitä kontakti tarkoittaa.
Liikkeestä maahanmeno ihan ok, tosin nuuskiminen alkoi heti kun maahan tipahti.
Luoksetulossa pysähtyi kohtuullisesti (2 koiranmittaa), millä mie saan sen pysähtymään yhtä napakasti kuin treeneissä? Tosin tämä oli paras koepysähtyminen tähän mennessä.
Liikkeestä seisominen >:( kääntyi TAAS miun perään kun menin ohi, eikun lisää treeniä taas tähänkin.
Nouto ok, tosin huono ote kapulasta ja ravasi takaisin. Palautti vaihteen vuoksi edessä.
Kaukot >:( kumpaankin istumiseen tarvittiin TAAS 2 käskyä, mikä tässä oikein on?!?! Treeneissä nousee aina ja joka kerta ensimmäisellä.
Hyppy >:( hyppäsi, haisteli ja tuli hypyn sivulle seisomaan. Uusi yritys, hyppäsi, istui käskystä, takaisn kutsusta juoksi ohi ja oli menossa ovelle moikkaamaan porukkaa. PRRKLE TÄNNE, ja kolmas kerta toden sanoi, nätti hyppy.
141p kertyi, eli alaspäin mennään koko ajan....
Suurin ongelma on tällä hetkellä makuuasennon rauhattomuus niin paikkamakuussa kuin liikkeestä maahanmenossakin.
Tällä kertaa haukkuminen ei ollut ongelma, olikohan ennen noutoa kun alkoi haukkumaan, mutta karjahduksella hiljeni. Taisi tulla "koetilanteen" kurinpalautus yllätyksenä koiraparalle :D
Hypylläkään ei tietoakaan haukkumisesta, mutta oli jotenkin aneemisen oloinen muutenkin koko koira.
Tosin videolla suoritus ei näytä nin pahalta kuin miltä tuntui...
Kiitos älyhyvälle tokoporukalle äärimmäisen hyvästä treenistä ja videoinnista :)
Eilen sunnuntaina olikin W-jengin kokoontumisajot Lappeenrannan lähimaastossa. Paikalla 4/5 pennusta, vain Wirri puuttui. Suurena suunnitelmana oli ottaa pentujälkeä sekä esineruutua kakaroille.
Emäntä sössi Waaran ensimmäisen jäljen, tokihan sitä ensimmäisellä jäljellä kannattaa harppoa normaaliaskeleita... Tai sitten ei... Toinen jälki menikin sitten hienosti, Waara käytti nenäänsä ja liikkui hienosti namilta toiselle. Esineruutu ei oikein onnistunut, ehkä kannattaa opettaa se nouto ensin :D
Nemollekin jäljen tein, tällä kertaa tarkoituksena hioa kulmatyöskentelyä tarkemmaksi. Jäljellä 4 90 asteen kulmaa, ja joka kulman jälkeen muutaman askeleen päässä namirasia(=virhe...).
Ensimmäinen mutka meni mallikkaasti, kun hidastin Nemon vauhtia ennen kulmaa.
Muttamutta... Nemo hoksasi "JEE täällähän on taas näitä kippoja!" ja nenä ylös, ja suunta kohti seuraavaa kippoa... Täh mikä jälki?
Otin napakasti lyhyelle hihnalle, ja käskytin JÄLKI, enkä päästänyt etenemään nenä ilmassa. Tovin pyöri rinkiä, kun ei olisi malttanut mennä jälkeä pitkin, mutta lopulta lähti kuitenkin kulkemaan jälkeä.
Ennen seuraavaa kulmaa yritti taas oikaista suoraa kipolle, mutta palautin takaisin ja vaadin menemään jälkeä pitkin. Kolmas kulma sujui taas, kun pidin remmiä tiukalla, neljännellä yritti taas oikoa...
Että joo.
Viimeisen rasian laitoin piruuttani hiekkatien toiselle puolelle. Nemo selvästi lopetti jäljestyksen kun tultiin tielle, ja ihmetteli, kun yritin vihjaista, että vielä olis homma kesken. Hetken toikkaroinnin jälkeen hoksasi jatkaa jäljestämistä, ja parin metrin päässä tien reunasta löytyikin viimeinen rasia.
Nemon jälki sujui siis hyvin, huonosti ja hyvin huonosti.
Pennut saivat riehua keskenään itsensä melkein tainnoksiin, ja äitikoira Kitkakin juoksutti kakaroita.
Kotona olikin sitten kaksi tyytyväistä ja väsynyttä kelpietä :)
Ai niin, huomasin tuossa äsken Koiranetistä, että 3 viiidestä W-kakarasta on saanut maininnan terveistä silmistä.
Yllätysyllätys Waaran lausunnossa ollut maininta silmässä olleesta näppylästä on nähtävästi tulkittu Vemmelliitossa niin, etteivät silmät ole terveet >:( Kattoos nyt, tarvitseeko asiasta olla yhteydessä Vemmelliittoon.
Osa porukasta ehti jo käydä perjantaina rokotuksillakin. Mekin oltiin Waaran kanssa jo menossa, mutta avovastaanotto olikin perjantaina suljettuna muuton vuoksi. Nooh, josko sitä tänään paremmalla onnella :)
Viime viikolla ei mitään elämää kummempaa koirien kanssa tapahunut. Waara keksi, että aina ei tarvitse istua, vaan välillä voi mennä maahankin :D
Raahasin kotiin kellarista yhden hypyn siivekkeen, ja sitä on nyt kierretty jonkin verran. Selvästi alkaa kakaralle hahmottua homman idea, Nemon protestoidessa portin takana miksi TUO saa tehdä MINÄ en!?
Sylikäännöksiä ja poispäinkäännöksiäkin on treenattu, ja Waarahan tekee mitä vaan namin perässä :D
Lauantaina käytiin agihallilla Saaran&borderterriereiden seurassa.
Waara teki U-putkea, pari kertaa ensin men iihan vahingossa ilman namialustaa, mutta sitten jumahti taas miun käsissä olleisiin nameihin :D
Siivekkeitäkin kierrettiin, ja oppi oli jo mennyt niin hyvin perille, että putkeen lähetyksen sijaan Waara päättikin kiertää lähimmän siivekkeen. Yllätys oli suuri, kun edessä olikin rima, eikä läpijuoksu onnistunut :D
Hallilta mentiin porukalla metsälenkille, joka sujui leppoisasti koirien juoksiessa milloin kukakin ketäkin jahdaten. Tai no, pitihän Jekun ja Nemon ensin vähän testata, kuka kukin on, mutta sen jälkeen ei ongelmia.
Lauantai-iltana pidettiin tokoporukan kanssa "harjoituskokeet". Nemo suoritui heikosti, potku oli täysin poissa.
Paikkamakuussa PIIPPASI >:( ja oli levoton, pysyi kuitenkin paikallaan.
Seuruu oli aluksi haahuilua, puolen välin jälkeen muisti taas, mitä kontakti tarkoittaa.
Liikkeestä maahanmeno ihan ok, tosin nuuskiminen alkoi heti kun maahan tipahti.
Luoksetulossa pysähtyi kohtuullisesti (2 koiranmittaa), millä mie saan sen pysähtymään yhtä napakasti kuin treeneissä? Tosin tämä oli paras koepysähtyminen tähän mennessä.
Liikkeestä seisominen >:( kääntyi TAAS miun perään kun menin ohi, eikun lisää treeniä taas tähänkin.
Nouto ok, tosin huono ote kapulasta ja ravasi takaisin. Palautti vaihteen vuoksi edessä.
Kaukot >:( kumpaankin istumiseen tarvittiin TAAS 2 käskyä, mikä tässä oikein on?!?! Treeneissä nousee aina ja joka kerta ensimmäisellä.
Hyppy >:( hyppäsi, haisteli ja tuli hypyn sivulle seisomaan. Uusi yritys, hyppäsi, istui käskystä, takaisn kutsusta juoksi ohi ja oli menossa ovelle moikkaamaan porukkaa. PRRKLE TÄNNE, ja kolmas kerta toden sanoi, nätti hyppy.
141p kertyi, eli alaspäin mennään koko ajan....
Suurin ongelma on tällä hetkellä makuuasennon rauhattomuus niin paikkamakuussa kuin liikkeestä maahanmenossakin.
Tällä kertaa haukkuminen ei ollut ongelma, olikohan ennen noutoa kun alkoi haukkumaan, mutta karjahduksella hiljeni. Taisi tulla "koetilanteen" kurinpalautus yllätyksenä koiraparalle :D
Hypylläkään ei tietoakaan haukkumisesta, mutta oli jotenkin aneemisen oloinen muutenkin koko koira.
Tosin videolla suoritus ei näytä nin pahalta kuin miltä tuntui...
Kiitos älyhyvälle tokoporukalle äärimmäisen hyvästä treenistä ja videoinnista :)
Eilen sunnuntaina olikin W-jengin kokoontumisajot Lappeenrannan lähimaastossa. Paikalla 4/5 pennusta, vain Wirri puuttui. Suurena suunnitelmana oli ottaa pentujälkeä sekä esineruutua kakaroille.
Emäntä sössi Waaran ensimmäisen jäljen, tokihan sitä ensimmäisellä jäljellä kannattaa harppoa normaaliaskeleita... Tai sitten ei... Toinen jälki menikin sitten hienosti, Waara käytti nenäänsä ja liikkui hienosti namilta toiselle. Esineruutu ei oikein onnistunut, ehkä kannattaa opettaa se nouto ensin :D
Nemollekin jäljen tein, tällä kertaa tarkoituksena hioa kulmatyöskentelyä tarkemmaksi. Jäljellä 4 90 asteen kulmaa, ja joka kulman jälkeen muutaman askeleen päässä namirasia(=virhe...).
Ensimmäinen mutka meni mallikkaasti, kun hidastin Nemon vauhtia ennen kulmaa.
Muttamutta... Nemo hoksasi "JEE täällähän on taas näitä kippoja!" ja nenä ylös, ja suunta kohti seuraavaa kippoa... Täh mikä jälki?
Otin napakasti lyhyelle hihnalle, ja käskytin JÄLKI, enkä päästänyt etenemään nenä ilmassa. Tovin pyöri rinkiä, kun ei olisi malttanut mennä jälkeä pitkin, mutta lopulta lähti kuitenkin kulkemaan jälkeä.
Ennen seuraavaa kulmaa yritti taas oikaista suoraa kipolle, mutta palautin takaisin ja vaadin menemään jälkeä pitkin. Kolmas kulma sujui taas, kun pidin remmiä tiukalla, neljännellä yritti taas oikoa...
Että joo.
Viimeisen rasian laitoin piruuttani hiekkatien toiselle puolelle. Nemo selvästi lopetti jäljestyksen kun tultiin tielle, ja ihmetteli, kun yritin vihjaista, että vielä olis homma kesken. Hetken toikkaroinnin jälkeen hoksasi jatkaa jäljestämistä, ja parin metrin päässä tien reunasta löytyikin viimeinen rasia.
Nemon jälki sujui siis hyvin, huonosti ja hyvin huonosti.
Pennut saivat riehua keskenään itsensä melkein tainnoksiin, ja äitikoira Kitkakin juoksutti kakaroita.
Kotona olikin sitten kaksi tyytyväistä ja väsynyttä kelpietä :)
Ai niin, huomasin tuossa äsken Koiranetistä, että 3 viiidestä W-kakarasta on saanut maininnan terveistä silmistä.
Yllätysyllätys Waaran lausunnossa ollut maininta silmässä olleesta näppylästä on nähtävästi tulkittu Vemmelliitossa niin, etteivät silmät ole terveet >:( Kattoos nyt, tarvitseeko asiasta olla yhteydessä Vemmelliittoon.
lauantai 17. lokakuuta 2009
Kakara sen kun kasvaa
Eilinen virallinen 11 viikkoispunnitus antoi Waaralle lukemaksi 6,7kg. Viikossa kilo lisää, pitäisköhän vähän hillitä tuota syömistä.. Tosin hoikka tuo on edelleen. Korkeutta täysin epäluotettavalla mittausmenetelmällä oli 35,5 cm, virhemarginaali vähintään 5cm kumpaankin suuntaan :D
Torstaina käytiin tokoilemassa. Nemo ponkaisi ensimmäisestä paikkamakuusta loppuajasta ylös, alkoi varmaan paleltaa jäässä ollut maa. PRRRRkelettä peliin, koira takaisin maahan ja mie takaisin piiloon. Muut kävi vapauttamassa koiransa, ja mie menin vasta sitten. Nyt pysyi hyvin. Otin makuun vielä uudestaan (2 min) toisessa ryhmässä, ja nyt pysyi. Tosin kylmä näytti tulevan.
Seuraaminen ok, liikkeestä jäävät ok, kaket ok.
Hypyssä ennakoi istumista, nyt palkkasinkin seisomisesta ja sitten vasta käskin istumaan. Nemo on niin tohkeissaan hypyn takana, että ei mitään tolkkua :D
Ruutua namikipolle, jossa ei ollut ensimmäisen lähetyksen jälkeen enää namia. Hyvin meni, ja selvästi alkoi jo katsoa, mihin kohtaan kannattaa mennä.
Pari kertaa myös lähetystä merkille, pitäisi vissiin treenata sitäkin ihan ajatuksella eikä vaan hetken huumassa kokeilla :D
Waara on tohottanut pentumeininkiä. Ruokakipolla on jatkettu malttamis- ja istumisharjoituksia. Nyt mie olen siirtynyt sivulle seisomaan ennen vapautusta kipolle. Naksu ei meinaa millään mennä jakeluun, ihme otus :D
Kontaktitreeniä otetaan silti naksun avulla, jospa se naksunkin idea jossain vaiheessa heräisi kakaran mielessä.
Torstaina käytiin tokoilemassa. Nemo ponkaisi ensimmäisestä paikkamakuusta loppuajasta ylös, alkoi varmaan paleltaa jäässä ollut maa. PRRRRkelettä peliin, koira takaisin maahan ja mie takaisin piiloon. Muut kävi vapauttamassa koiransa, ja mie menin vasta sitten. Nyt pysyi hyvin. Otin makuun vielä uudestaan (2 min) toisessa ryhmässä, ja nyt pysyi. Tosin kylmä näytti tulevan.
Seuraaminen ok, liikkeestä jäävät ok, kaket ok.
Hypyssä ennakoi istumista, nyt palkkasinkin seisomisesta ja sitten vasta käskin istumaan. Nemo on niin tohkeissaan hypyn takana, että ei mitään tolkkua :D
Ruutua namikipolle, jossa ei ollut ensimmäisen lähetyksen jälkeen enää namia. Hyvin meni, ja selvästi alkoi jo katsoa, mihin kohtaan kannattaa mennä.
Pari kertaa myös lähetystä merkille, pitäisi vissiin treenata sitäkin ihan ajatuksella eikä vaan hetken huumassa kokeilla :D
Waara on tohottanut pentumeininkiä. Ruokakipolla on jatkettu malttamis- ja istumisharjoituksia. Nyt mie olen siirtynyt sivulle seisomaan ennen vapautusta kipolle. Naksu ei meinaa millään mennä jakeluun, ihme otus :D
Kontaktitreeniä otetaan silti naksun avulla, jospa se naksunkin idea jossain vaiheessa heräisi kakaran mielessä.
maanantai 12. lokakuuta 2009
Viikonlopun sutinat
Perjantaina Waaralle yuli 10viikkoa täyteen, ja oli taas madotuksen vuoro. Tällä kertaa maha meni hetkeksi sekaisin matolääkkeestä, mutta lauantaina päivällä maha toimi taas ok. Painoa 10 viikkoisella Waaralla oli 5,8kg, korkeuttakin pitäisi pikkuhiljaa yrittää mittailla.
Waara pääsi lauantaina hallille haistelemaan kisatunnelmaa.
Yhtään ei kakaraa jännittänyt hälinä ja kovaääniset kuulutukset, ja vieraat omituisen näköiset koirat olivat vähintäänkin mielenkiintoisia :D Namit maistuivat, ja leikkikin onnistui hetkittäin, tosin lähelle tulleet koirat varastivat välillä mielenkiinnon. Uusia rapsuttajia oli vaikka kuinka monta, ja koiratuttavuuksiakin tuli uusia.
Nemon velipoika Latekin pääsi tutustumaan Waaraan. Veljeksillä olikin selvästi neuvonpito käynnissä, kuinka monella luulla Nemo suostuu Waaran myymään Kolehmaisten taloon Laten pikkuveikaksi :D Late oli into pinkeänä kakarasta, joten Annen on kait pakko ottaa kelpiepentu lähiaikoina ;)
Sunnuntaina Waara pääsi Montyn kanssa metsälenkille, Onni-colliekin oli matkassa. Välillä piti hieman veljesten rähistä, tosin voittaja ei tainnut missään vaiheessa selvitä :D Myös Marin lapset oli matkassa mukana, joten lapsiinkin totuttamista on siis harrastettu.
Vielä hieman vajaa 2 viikkoa parasta sosiaalistamisaikaa jäljellä, ja johan tässä on ehditty tutustua vaikka mihin:
- ihmiset, kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä on tavattu, eläinlääkärissäkin käyty
- koirat, muutamia erilaisia, agikisoissa nähtiinkin sitten melko laaja rotukirjo, joista muutamiin tutustuttiinkin
- liikennevälineitä: auto, rekka, juna, linja-auto (ja kyydissäkin on oltu), polkupyörät ym mitä nyt kaupungissa vastaan tulee, autojen suhteen piti jo vähän antaa kurinpalautustakin…
- vierailulla ollaan käyty parissa eri osoitteessa
- agikentällä ja tokotreeneissäkin on käyty, agihallissa nukuttukin :D, tokokisoissakin Waara pääsi tunnelmaa haistelemaan
- maastoja on ollut jos jonkinlaisia: asfalttia, metsää, peltoa…
- rappusia on kiipeilty niin ylös kuin alaskin
- autossa on matkustettu jo useamman tunnin matkoja, hiljainen on kyydittävä :D
Nyt pitäisi aloittaa tosimielessä luopumisen treenaaminen, eli ihmiset ym mielenkiintoiset asiat voi vilkaista, mutta sitten emännän luo palkan hakuun. Naksu alkaa pikkuhiljaa mennä jakeluun, katsekontaktiakin löytyy vähintäänkin riittävästi ikään nähden :D
Perusasentotreenit aloitettiin eilen, eli Waara istumaan ja itse siirryn viereen tönöttämään.
Miten ihmeessä tuon ikäisellä kakaralla voi olla noin järjettömän hyvä keskittymiskyky?
Waara pääsi lauantaina hallille haistelemaan kisatunnelmaa.
Yhtään ei kakaraa jännittänyt hälinä ja kovaääniset kuulutukset, ja vieraat omituisen näköiset koirat olivat vähintäänkin mielenkiintoisia :D Namit maistuivat, ja leikkikin onnistui hetkittäin, tosin lähelle tulleet koirat varastivat välillä mielenkiinnon. Uusia rapsuttajia oli vaikka kuinka monta, ja koiratuttavuuksiakin tuli uusia.
Nemon velipoika Latekin pääsi tutustumaan Waaraan. Veljeksillä olikin selvästi neuvonpito käynnissä, kuinka monella luulla Nemo suostuu Waaran myymään Kolehmaisten taloon Laten pikkuveikaksi :D Late oli into pinkeänä kakarasta, joten Annen on kait pakko ottaa kelpiepentu lähiaikoina ;)
Sunnuntaina Waara pääsi Montyn kanssa metsälenkille, Onni-colliekin oli matkassa. Välillä piti hieman veljesten rähistä, tosin voittaja ei tainnut missään vaiheessa selvitä :D Myös Marin lapset oli matkassa mukana, joten lapsiinkin totuttamista on siis harrastettu.
Vielä hieman vajaa 2 viikkoa parasta sosiaalistamisaikaa jäljellä, ja johan tässä on ehditty tutustua vaikka mihin:
- ihmiset, kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä on tavattu, eläinlääkärissäkin käyty
- koirat, muutamia erilaisia, agikisoissa nähtiinkin sitten melko laaja rotukirjo, joista muutamiin tutustuttiinkin
- liikennevälineitä: auto, rekka, juna, linja-auto (ja kyydissäkin on oltu), polkupyörät ym mitä nyt kaupungissa vastaan tulee, autojen suhteen piti jo vähän antaa kurinpalautustakin…
- vierailulla ollaan käyty parissa eri osoitteessa
- agikentällä ja tokotreeneissäkin on käyty, agihallissa nukuttukin :D, tokokisoissakin Waara pääsi tunnelmaa haistelemaan
- maastoja on ollut jos jonkinlaisia: asfalttia, metsää, peltoa…
- rappusia on kiipeilty niin ylös kuin alaskin
- autossa on matkustettu jo useamman tunnin matkoja, hiljainen on kyydittävä :D
Nyt pitäisi aloittaa tosimielessä luopumisen treenaaminen, eli ihmiset ym mielenkiintoiset asiat voi vilkaista, mutta sitten emännän luo palkan hakuun. Naksu alkaa pikkuhiljaa mennä jakeluun, katsekontaktiakin löytyy vähintäänkin riittävästi ikään nähden :D
Perusasentotreenit aloitettiin eilen, eli Waara istumaan ja itse siirryn viereen tönöttämään.
Miten ihmeessä tuon ikäisellä kakaralla voi olla noin järjettömän hyvä keskittymiskyky?
perjantai 9. lokakuuta 2009
Waaralla on kennelnimi
Läpi meni Tiinan ykköstoive kennelnimeksi, ja Waara onkin nyt virallisesti
Winsure Wilkawatt
Pentumainen meininki on jatkunut, pikkuhiljaa alkaa löytyä enemmän "onks pakko jos ei taho"-asennetta, johon valitettavasti useimmiten vastaus on "Kyllä" :D
Päivänä muutamana Waara keksi, että autojahan toki olisi kiva jahdata.
Ei ole, päätti emäntä, ja muutaman niskapers-palautteen jälkeen autoja olikin ihan kiva katsella ihan vaan istualtaan :D
Waaran kanssa ollaan treenailtu lähinnä luoksetuloa ja kontaktin pitoa.
Hienosti malttaa jo ruokakipolla odottaa istuallaan lupaa, ja luoksetulokin toimii, tosin välillä hieman pitkillä piuhoilla :D Naksutintakin on jo sisäänajettu, vielä ei ole lamppu syttynyt Waaran mielessä, mutta eiköhän se AHAA-elämys ole enää päivästä parista kiinni.
Nemon kanssa ei ihmeitä olla touhuttu. Eilen käytiin treenaamassa tokoa, hienosti toimii muuten mutta esim kaukoissa jää helposti käsky kuulemati, jos keskittyy muuhuin kuin allekirjoittaneeseen. Eli pitänee pyrkiä parantamaan Nemollakin kontaktin pitoa.
Luoksetulon pysäytyksissä ensimmäinen menee AINA pitkäksi, lieneekö kyse muusta kuin vähäisestä treenimäärästä. Edelleenkään ei minkäänlaista ennakointia, vaan joka ikinen kerta lähtee kuin tykin suusta.
Ihan kiva muuten, mutta pysäytyksiä ajatellen kaasun ei tarvitsisi olla ihan pohjassa kuitenkaan :D
Ruutuakin treenattiin taasen, pitäisi ottaa ruutu nyt ihan säännölliseen treenaukseen.
Ja se tunnari kanssa, mutta jotenkin miuta ärsyttää valmiiksi koko pirun tunnari.
Johtuu varmaan siitä, että häslä-Nemon kanssa tulee varmasti olemaan ongelmana se, että niistä kapuloista pitäisi ihan oikeasti valita OIKEA, eikä vaan napata yhtä suuhun....
Winsure Wilkawatt
Pentumainen meininki on jatkunut, pikkuhiljaa alkaa löytyä enemmän "onks pakko jos ei taho"-asennetta, johon valitettavasti useimmiten vastaus on "Kyllä" :D
Päivänä muutamana Waara keksi, että autojahan toki olisi kiva jahdata.
Ei ole, päätti emäntä, ja muutaman niskapers-palautteen jälkeen autoja olikin ihan kiva katsella ihan vaan istualtaan :D
Waaran kanssa ollaan treenailtu lähinnä luoksetuloa ja kontaktin pitoa.
Hienosti malttaa jo ruokakipolla odottaa istuallaan lupaa, ja luoksetulokin toimii, tosin välillä hieman pitkillä piuhoilla :D Naksutintakin on jo sisäänajettu, vielä ei ole lamppu syttynyt Waaran mielessä, mutta eiköhän se AHAA-elämys ole enää päivästä parista kiinni.
Nemon kanssa ei ihmeitä olla touhuttu. Eilen käytiin treenaamassa tokoa, hienosti toimii muuten mutta esim kaukoissa jää helposti käsky kuulemati, jos keskittyy muuhuin kuin allekirjoittaneeseen. Eli pitänee pyrkiä parantamaan Nemollakin kontaktin pitoa.
Luoksetulon pysäytyksissä ensimmäinen menee AINA pitkäksi, lieneekö kyse muusta kuin vähäisestä treenimäärästä. Edelleenkään ei minkäänlaista ennakointia, vaan joka ikinen kerta lähtee kuin tykin suusta.
Ihan kiva muuten, mutta pysäytyksiä ajatellen kaasun ei tarvitsisi olla ihan pohjassa kuitenkaan :D
Ruutuakin treenattiin taasen, pitäisi ottaa ruutu nyt ihan säännölliseen treenaukseen.
Ja se tunnari kanssa, mutta jotenkin miuta ärsyttää valmiiksi koko pirun tunnari.
Johtuu varmaan siitä, että häslä-Nemon kanssa tulee varmasti olemaan ongelmana se, että niistä kapuloista pitäisi ihan oikeasti valita OIKEA, eikä vaan napata yhtä suuhun....
lauantai 3. lokakuuta 2009
Kakkosta pukkaa
Parikkalan tokokoe takana, ei ollut turha reissu, vaikka kakkostulos taskussa kotiin palattiinkin :)
Tuomarina Tommi Varis
Paikkamakuu 7,5
Meni vasta toisella käskyllä maahan, levotonta päänpyörittelyä
Seuraaminen 8
N-a-u-r-e-t-t-a-v-a-n huonoa, kontaktista ei tietoakaan. Annoin yhden lisäkäskyn, jotta sain edes jotain tolkkua herran käytökseen. Ei todellakaan 8 arvoinen suoritus....
Maahanmeno 10
JEE vissiin meidän eka 10! Ei valittamista :)
Luoksetulo 5
Pysäytysmerkistä aloitti kenguruloikat, joilla tuli suoraan sivulle :D ei siis tietoakaan pysähtymisestä :D
Seisominen 9,5
Hiipi aavistuksen käskyn jälkeen
Nouto 9,5
Palautti vaihteeksi suoraan eteen :D puolikas taisi lähteä siitä, että sivulle siirtyessään talloi miun varpaille.
Kaket 7
Ei pysty ei kykene nousemaan istumaan ensimmäisellä käskyllä, vaan kumpaankin istumiseen piti antaa toinen käsky.
Hyppy 7
Istui vasta toisella käskyllä, siitäs sain, kun olen vannottanut, että istutaan vasta käskystä :D
Ja haukkui tyypillisesti hypätessään...
Kokonaisvaikutus 7
Haukkumisesta, ja kait olin hieman liian napakka, kun pidin koko ajan käskyn alla.
Pisteitä siis 153,5 ja AVO2, sijoitus 1./6. ! Saatiin komea pokaali ja Mustin&Mirrin 5€ lahjakortti.
Mutta ennen kaikkea: Nemo käyttäytyi hienosti liikkeitten välissä, haukkumisesta ja riehumisesta ei tietoakaan! Mie yritin pitää itseni tyynenä ja en antanut ajatustakaan sille, että Nemo alkaisi sikailemaan, ja se nähtävästi toimi :)
Kotimatkalla olikin sitten vähemmän iloinen yllätys: Nemon maha meni kertalaakista sekaisin, ja kelpiparka turautti kurakakat autoon :( Mie en tajunnut toisen vinkuvan hätäänsä, vaan laitoin ääntelyn Nemon toisinaan ilmenevän autossa meluamisen piikkiin.
Tiedä sitten, oliko rokotuksesta johtuvaa vai mitä, mutta toivottavasti ei ainakaan mitään tarttuvaa.
Nyt on Sotkassa vähemmän mukavat aromit, huomenna siivottava koko takaosa Tolun kanssa, jotta hajun saa pois.
Tuomarina Tommi Varis
Paikkamakuu 7,5
Meni vasta toisella käskyllä maahan, levotonta päänpyörittelyä
Seuraaminen 8
N-a-u-r-e-t-t-a-v-a-n huonoa, kontaktista ei tietoakaan. Annoin yhden lisäkäskyn, jotta sain edes jotain tolkkua herran käytökseen. Ei todellakaan 8 arvoinen suoritus....
Maahanmeno 10
JEE vissiin meidän eka 10! Ei valittamista :)
Luoksetulo 5
Pysäytysmerkistä aloitti kenguruloikat, joilla tuli suoraan sivulle :D ei siis tietoakaan pysähtymisestä :D
Seisominen 9,5
Hiipi aavistuksen käskyn jälkeen
Nouto 9,5
Palautti vaihteeksi suoraan eteen :D puolikas taisi lähteä siitä, että sivulle siirtyessään talloi miun varpaille.
Kaket 7
Ei pysty ei kykene nousemaan istumaan ensimmäisellä käskyllä, vaan kumpaankin istumiseen piti antaa toinen käsky.
Hyppy 7
Istui vasta toisella käskyllä, siitäs sain, kun olen vannottanut, että istutaan vasta käskystä :D
Ja haukkui tyypillisesti hypätessään...
Kokonaisvaikutus 7
Haukkumisesta, ja kait olin hieman liian napakka, kun pidin koko ajan käskyn alla.
Pisteitä siis 153,5 ja AVO2, sijoitus 1./6. ! Saatiin komea pokaali ja Mustin&Mirrin 5€ lahjakortti.
Mutta ennen kaikkea: Nemo käyttäytyi hienosti liikkeitten välissä, haukkumisesta ja riehumisesta ei tietoakaan! Mie yritin pitää itseni tyynenä ja en antanut ajatustakaan sille, että Nemo alkaisi sikailemaan, ja se nähtävästi toimi :)
Kotimatkalla olikin sitten vähemmän iloinen yllätys: Nemon maha meni kertalaakista sekaisin, ja kelpiparka turautti kurakakat autoon :( Mie en tajunnut toisen vinkuvan hätäänsä, vaan laitoin ääntelyn Nemon toisinaan ilmenevän autossa meluamisen piikkiin.
Tiedä sitten, oliko rokotuksesta johtuvaa vai mitä, mutta toivottavasti ei ainakaan mitään tarttuvaa.
Nyt on Sotkassa vähemmän mukavat aromit, huomenna siivottava koko takaosa Tolun kanssa, jotta hajun saa pois.
perjantai 2. lokakuuta 2009
Eläinlääkärissä kera molempien koirien
Kumpainenkin koira pääsi tänään käymään eläinlääkärissä.
Ensin odoteltiin aulassa lähes 1,5h, oli hieman ruuhkaa...
Waara nukahti ensin, ja lopulta Nemokin sammui lattialle.
Päästiin viimein lääkärin luo, ja Nemo sai rokotukset niskaansa.
Lääkäri vilkaisi samalla Waaran lohjennutta alakulmuria, josta lähhti viikolla toinen pala irti.
Vielä ei ainakaan ole aihetta huoleen, ainoastaan hampaan irtoaminen voi olla hieman hitaampaa.
Muuten ollana vietetty pentumaista elämää.
Tämä viikko meni reissatessa, tiistaina Janakkala, keskiviikkona Mikkeli ja torstaina Savonlinna.
Koirat olivat reissussa mukana, ja Waaraa onkin nyt sosiaalistettu enemmän kuin riittävästi keski-ikäisiin miehiin :D
Kummasti sitä vaan jäyhempikin mies heltyy koirakakaran edessä :)
Waara uskaltautuu jo ulkona selvästi aikaisempaa kauemmas tutkimusmatkoille, mutta tulee kyllä heti kutsuttaessa takaisin.
Pikuhiljaa ollaan aloiteltu "treenaamista", istumista ennen ruoan saantia ynnä muuta pientä.
Pitäisi tuo naksu opettaa Waarallekin.
Sisäsiisteys etenee lupaavasti, kakkoja on viimeisen viikon aikana tullut sisälle enää yksi, ja pissilammikoidenkin määrä vähentynyt selvästi.
Huomenna olisi sitten Parikkalan tokokoe Nemon kanssa, treenimäärät jääneet lähiviikkoina aika pieniksi...
Mutta toisaalta Nemo kyllä osaa liikkeet, ainoastaan huonoiten menneitä liikkestä seisomista sekä luoksetuloa on treenattu enemmän.
Huomisen jälkeen seuraavan tokokokeen päivämäärä onkin sitten avoin, lähialueella ei pahemmin kokeita ole...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)