Joulu tulla jollottaa...

Kelpieiden kanssa ei viimeisenä kahtena viikkona ole tehty juuri lenkkeilyäö kummempaa.
Suurin syyllinen on ulkona paukkunut pakkanen, joten tokoilut ja agit on voinut hyvällä omatunnolla jättää väliin.

Kaiken lisäksi vein Waaran pissinäytteen tutkittavaksi, kun miusta tuon kakaran pissikäyttäytyminen sisällä ei sujunut oletetusti, ja takapakkiakin tuli... Ja kas kummaa, virtsatieinfektiohan sieltä löytyi. Antibiootit aloitettiin saman tien keskiviikkona, mutta edelleen kerran pari päivässä Waara tekee sisälle "juosten kustut", eli pissiä vaan tulla lorottaa, vaikka koira kävelee normaalisti. Huomenaamulla soitan viljelyn tulokset, unohdin niiden perään perjantaina soitella.

Pari päivää enää jouluun, emäntä tosin antoi jo koirille melko arvokkaan joululahjan: koiraveräjän auton sikaosastoon :D Nyt passaa arvon herrasväen olla kyydissä, ja syödä sisustus Waara huomauttaa....

Waara on pätevä ja Nemo on... Nemo

Waaralla oli eilen lauantaina ensimmäinen virallinen esiintyminen match shown merkeissä.
HIEMAN jännitti etukäteen, miten kakara käyttäytyy, kun treenit eivät sujuneet mitenkään mallikkaasti...
Mutta Waarapa yllätti emäntänsä, ja käyttäytyi upeasti!
Malttia oli vaikka muille jakaa, hienosti seistä törötettiin ja raviakin mentiin ongelmitta.
Punainen nauha saatiin, ja punaisten pentujen kehässä päästiin 6 parhaan joukkoon.
Jos noin hyvin malttaa käyttäytyä tammikuun pentunäyttelyssäkin, niin ei huolen häivää :)

Nemo taasen tiputti emännän takaisin maan kamaralle tänään Kotkan tokokokeessa....
Koepaikkana kasvihuone, jossa esteistä päätellen pidetään myös agitreenejä.
Harjoitusarvostelijasta johtuen AVO-luokka oli reilu puoli tuntia myöhässä, mikä ei kyllä meitä haitannut.
Ennen omaa vuoroa otettiin ulkona useaan kertaan epävarmimpia eli kaukoja, luoksetuloa, hyppyä ja seisomista, joka kerta onnistui hienosti.
Tähän halliin pääsi tutustumaan ennen omaa vuoroa, mutta eipä se paljon auttanut asiaa...
Nemo vaikutti kyllä omaa vuoroa odotellessa ihan kohtuulliselta, mutta blaah.

Tuomarina Tommi Varis

Paikkamakuu 0
Vasta toisella käskyllä maahan, mitäs menin opettamaan, että muitten käskyjä ei kuunnella... nyt ei kuuntele miutakaan. Huomasin itse jo jätettäessä, että jäi vinoon. Juuri kun päästiin hallin ovelle, huudettiin "kultsu irti", ja odotin seuraavaa huutoa "kelpie puffetissa", mutta sitä ei tullut :D Pysyi siis kylmästä alustasta huolimatta maassa, mutta asento oli vino ja oli kääntynyt itse lisää, sekä oli piipannut koko ajan. Notta nolla tuli, mutta silti olin suupielet korvissa halliin sisälle mennessä, kun kelpie tökötti paikallaan. Nolla kyllä tiputti sitten emännän vireenkin nollaan.

Ja sitten kaikki menikin lopullisesti pieleen... liekö vika emännän laskeneessa vireessä, koeomaisten treenien puutteessa, planeettojen asennossa vai missä...

Seuraaminen 7
Ihmettelen edelleen, miksi saatiin ylipäätään pisteitä? Nemo jäi jo ensimmäisessä käännöksessä haistelemaan kehän reunassa olleita koetavaroita, miun piti mennä takaisin päin ja kutsua ja vaikka mitä, että sain herran palaamaan töihin. Annoin vielä täyskäännöksessäkin ylimääräisen käskyn, kun jäi jonnekin, sekä muistaakseni ainakin 1 lisäkäskyn kun tuumasin, että ei tästä kokeesta enää pisteitä ropise, joten otetaan treeninä loppu.

Maahanmeno 0
Muuten erinomainen, mutta seisoi... Sanoin "maahan" kun pitäisi sanoa "MAAHAN!" joten oma moka... Oli tuomarin mukaan aavistuksen niiannut mutta jäi seisomaan, seisomistahan me ollaan viime ajat treenattu.

Luoksetulo 5
Tuli upealla vauhdilla luokse, ainut että olisi pitänyt pysähtyäkin... Ei minkäänlaista reaktiota käsimerkkiin. Harkinnassa nyt, josko kuitenkin käyttäisin sanallista käskyä, jos menisi paremmin perille.

Seisominen 6
Eihän sitä voi toista kertaa enää täydellisesti tehdä... Pysähtyi laiskasti, sanoin "oota" kun pitäisi sanoa "OOTA!", ja perusasentoon tarvittiin 2 käskyä. Normaalistihan tuossa ei kannattaisi toista käskyä antaa, mutta tämä koe nyt oli muutenkin jo ihan puikoissa :D

Noutaminen 0
Lähti hienosti, oli jo ottamassa kapulaa, kunnes bongasi maasta jonkin iiiiihanan hajun, jota unohtui nuuskuttelemaan. Muutamalla lisäkäskyllä kävi viimein hakemassa sen kapulankin... Nemo ei ollut ainoa haistelemaan mennyt koira, pari koiraa jäi seuruustakin samaiseen kohtaan haistelemaan, samoten voi ja evl koira jumahti ruudussa haistelemaan. Liekö sitten nameja kylvetty vaiko juoksuinen koira ollut agitreeneissä....

Kaket 5
Jo maahanmenoon tarvittiin 2 käskyä.... Ekaan istumiseen ainakin 5, maahan 2, istumiseen 2, maahan 1 että erinomaista, erinomaista.... Taidanpa vaihtaa maahan-sanan tilalle treenin alla olevan down-sanan. Maahan-sana on Nemolla niin vahva, että ei kerta kaikkiaan meinaa uskaltaa koetilanteessa nousta edes luvan kanssa.

Hyppy 0
Huipennuksena hyppy. Alkoi lupaavasti, hyppäsi, kääntyi ja istui käskystä. "Viereen" ei tapahdu mitään. "VieREEN!" vastaus "mmmmmöh". "Viereen" ja pakitin sekä vielä taputin käsiä yhteen niin johan tuli. Hiphuraa.

Kokonaisvaikutus 7
Ja mistäköhän hyvästä edes 7

Pisteitä huikaisevat 63, hieno laskeva suora sai melkein pystysuoran pudotuksen jatkokseen.

Ja tähän kokeeseen lähdettiin hakemaan motivaatiota treenaamiseen....
Tosin pakko kait se on myöntää, että paikkamakuun nollaantumisen takia oma motivaatio tippui myös koko kokeen osalta, eikä kehään mennessä ollut asenne kohdallaan. Helppoahan se on sitä koiraa syyttää...

Mutta miten mie jatkossa treenaan, kun tuo osaa treeneissä sikahyvin?!?!
Jätettävä kait välipalkat pois, ja palkka vaihtelevasti kokonaisten liikkeitten jälkeen, välillä useampia liikkeitä putkeen ennen palkkausta. Tiedä sitten, viitsiikö tässä enää lähteä hallikokeisiin kun ei niistä mitään tule.
Paikkamakuussa otettava käyttöön avustajat, jotka käy ojentamassa Nemoa, kun itse pysyn piilossa. Suu on saatava pysymään kiinni, tosin kylmyydelläkin oli oma osansa.
Puuh, taidan jättää TK2 haaveet unholaan ja siirtyä VOIhin suoraan, jos nyt ylipäätään sitä ykköstä ikinä saadaan. Alkaa sen verran kyllästyttää AVO-liikkeiden jauhanta...

Marraskuun sutinoita

Viime päivityksestä on jo pari viikkoa, ja koirien kanssa on ehtinyt tapahtua jos vaikka mitä :)
15.11. käytiin kokeilemassa paimennusta Kausalan Eläinparkissa.
Waaraa hirvitti mokomat karvaiset oliot, joita myös lampaiksi kutsutaan, ja ulkona pyöröaitauksessa niitä ei oiken uskallettu lähestyä, mutta haukkua kyllä piti katkeamatta... Sisällä maneesissa Waara sai juonen päästä kiinni: karvaoliothan liikkuu kauemmas, kun niitä lähestyy! Muutaman kerran Waara jo lopussa kiersi kolmen lampaan katrasta, joten hommam juju löytyi.
Nemolla oli yllättäen enemmän vauhtia kuin hallintaa.. Pyöröaitauksessa kuola lensi, kun Nemo haukkua louskutti juostessaan lampaiden ympäriympäriympäriympäri.... Yritä siinä sitten kuulla ohjeita... Maneesissa hallinta kirjaimellisesti kolautettiin Nemon kalloon, tosin vahingossa (kait :D ). Eli mie kun en saanut tuota koiraa järkevään, käskyjä vastaanottavaan tilaan, niin kouluttaja tuli apuun, ja kahden kepin kanssa huitomalla saatiin Nemo kuulolle, mutta kyllä siinä hiki tuli! Lopussa oli jo hallittua kuljetusta lampaiden takana, eli kyllä Nemo osaa, jos vaan maltaa keskittyä...
Tarkoituksena olisi nyt käydä kelpiporukalla kerran kuukaudessa paimentamassa, joten saas nähdä, miten kelpojen taidot kehittyy.

Waara ehti käydä jo toisilla rokotuksilla, ja sai niistä pienen rokotusreaktion. Hetken aikaa tuo oli ihan veltto lapanen, mutta toipui onneksi nopeasti. Jatkossa rokotukset varmaankin otettava kaiken varuilta parin viikon välein, eikä samalla kertaa.

Tokoa on treenattu kumpaisenkin koiran kanssa:
Nemolla pääpaino ollut paikkamakuussa. Tarkoituksena oli rauhoittaa Nemoa, ja nyt viime treeneissä tuo on kääntynyt kyljelleen makaamaan... eli menetelmä toimii liian hyvin :D Tosin kokeessa kierroksia on sen verran enemmän, että eiköhän tuo pystyssä pysy... ehkä..
Lisäksi on treenattu epävarmemmiksi osoittautuneita liikkeitä eli kaukoja, liikkeestä seisomista ja luoksetuloa.
Kyllä se treeneissä osaa! mutta millä saan osaamaan myös kokeissa... Kotkan 6.12. koekutsukin tuli tänään, ja koepaikka onneksi vaihtunut hevosmaneesista kasvihuoneelle. Siihen se onni sitten loppuikin, kokeessa on harjoitusarvostelija, eli liikkeiden välit venyy ja venyy ja venyy... Ehdin jo Laukaan tokokokeen jälkeen sanoa, että toista kertaa en  enää harjoitusarvostelijan kokeeseen lähde, mutta taidanpa silti ajella Itsenäisyyspäivänä Kotkaan... :D
Waaran kanssa on otettu perusasentoa, istumista ja maahanmenoa. Paikallaolossa on aavistus pidennetty aikaa, hienosti tuo kakara malttaa olla parisenkymmentä sekuntiakin aloillaan :)

Agia on Waaran kanssa käyty treenailemassa pari kertaa viikossa, 5-10 min kerrallaan. Viimeksi oli jo alla olevan mukainen harjoitus:

Ongelmaksi muodostui hyppy nro 5, Waara ei millään osunut siivekkeiden väliin, vaan tuli aina miun perässä vasemmalta ohi :D Vasta Leena kera namialustan sai Waaran menemään siivekkeiden välistä. Ja Waara on selvästi perinyt agigeenit vanhemmiltaan: tuo osaa mennä putkeen pimeästä kulmasta ilman minkäänlaista opetusta :D Itse seisoin putken keskivaiheilla, näytin kädellä kohti putken päätä, "Läpi" ja WRUUUUM sinne meni että kajahti :D
Woo Whan kanssakin ollaan pitkän kesätauon jälkeen päästy treenaamisen makuun. Omatoimitreenit sujuvat mainiosti, mutta keskiviikon ryhmätreeneissä W:hen iskee selvästi rimakauhu ihmisten tuijottaessa, tuloksena "ei pysty ei kykene!" Takakentällä ei ongelmia, mutta etukentällä missä muut ovat, loppuu tekeminen. Ja miksi en ikinäkoskaan ota narttua...

Waaran kanssa on nyt muutamaan kertaan otettu näytelmätreeniäkin. Seisominen sujuu, ravi sujuu mutta kun mukaan lisätään häiriö, niin tuskin seisoo tai ravaa enää :D Ensi lauantaina mennäänkin match showhun kokeilemaan, miten monta volttia kelpiekakara voi kehässä tehdä :D

Waara näkee virallisesti kaiken

Vihdoin ja viimein oli KoiraNettiin tullut vahvistus Waaran pentusilmätarkituksesta: ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia :) Kuukauden verran siis tavasivat lausunnosta yhtä lausetta, jossa oli mainittu silmässä oleva rasvänäppy :D

AiVOtonta menoa

Kannattaa lähteä 5 tunnin yöunilla ajelemaan Lahteen tokokokeeseen...
Ja Renkomäen "hallin" nähtyäni meinasin viimeistään kääntyä saman tien kotia kohti :D
"Halli" oli lähinnä autotalli, kehän koko ei takuulla ollut sääntöjen mukainen 20x30 metriä, hyvä jos puolet tuosta....
Ajattelin kyllä, että viisaana jättäisin kokeen väliin, mutta milloinkas mie oisin viisas ollut :D


Tuomari Markku Santamäki


Paikkamakuu 0 
Kerpele taasana... Odoteltiin avoluokan alkua reilu puoli tuntia valmiina kehään, mutta alon palkintojen jako venyi ja venyi ja venyi... Halliin ei saanut (?) mennä etukäteen tutustumaan, vaan koira suoraa kehään paikkamakuuseen. Nemo kyllästyi odotellessa, ja kehässä paikkamakuun alkua odotellessa alkoi piiippiiipppaamaan. Ei tiedä hyvää... Hihnan irroituksen jälkeen lähti 2 kertaa haistelemaan parin askeleen päähän, ei tiedä hyvää... Sain perusasentoon, "valmis", maahan ja ulos hallista, Nemo ponkaisi ylös ja suoraan PUFFETTIIN ennen kuin ehdin edes piiloon asti. Joten ei kun hakemaan koira pois, nappasin syliin ja heti pihalla takaisin maahan.
Seliselilässynlässyn outo halli ja Nemolle eka hallikoe, ja kaiken lisäksi piilo oli ulkona. Nolla mikä nolla.


Seuraaminen 8
Aika nihkeää, irtosi välillä aika kauas, ja lopussa olleessa täyskäännöksessä jäi jonnekin, emäntä meni sekaisin ja pysähtyi ennen "liike seis" käskyä. Ihme, että saatiin edes 8.

Maahanmeno 8
En tiiä mistä lähti pisteet, ite en keksi enkä muista.

Luoksetulo 6
Hallin lattia oli tosi liukas, Nemo kyllä reagoi pysäytysmerkkiin, mutta tuli melkein miun luokse asti ennen kuin pysähtyi. Ja luoksetulon matka oli ehkä 8 metriä, pitänee sitten vissiin treenata lyhkäsiäkin matkoja....

Seisominen 10
WUHUUU jotain sentäs onnistui :D Ei lähtenyt hiipimään, vaan seista törötti niin kuin pitääkin.

Nouto 9
Oliskohan hidas sivulletulo vienyt pisteen...?

Kaket 9
Ei mennyt ekalla maahan, jäi tuijottamaan tuomaria, joka kävi vieressä neuvomassa, mihin kohtaan tismalleen se koira pitää jättää.... Mutta nousi ekoilla istumaan napakasti, jee!

Hyppy 0
Hyppäsi ja kiersi hypyn. Teki saman myös viikko sitten "kokeessa", onkohan meillä ongelma? :D
Otin saman tien takaisin sivulle ja uusin liikkeen, meni ok.

Kokonaisvaikutus 9
Ohhoh, ei olla ikinä saatu 8 parempaa, enkä nytkään ymmärrä miksi saatiin 9 :D

Pisteitä siis 124 ja AVO3

Nemo teki kyllä töitä, mutta nyt olisi pitänyt olla aavistus lisää virettä.
Tosin nyt ei missään välissä haukkunut, ja kävi VAIN 2 kertaa pyörähtämässä liikkurin jaloissa.
Toinen paikalla ollut kelpienomistaja sanoi, että Nmeon meno näytti hyvältä. Miusta itestäni kyllä tuntui, että tuo otus oli taas ihan lahna...
Yllättäen pieni halli ja käytännössä kehässä olleet katsojat eivät häirinneet Nemoa, vaikka etukäteen pelkäsin, ettei tuo pysy kehässä ollenkaan. Tosin mie en vieläkään tiedä, missä se kehä oli, olikohan se lattialla ollut teippi kehän reuna? Ja 3 sivulla seinä?
Otettiin lopuksi paikkamakuu uudelleen Nemon kanssa samassa makuuporukassa olleen niin ikään ylösnousseen(halleluja!) koiran kanssa.
Nemo oli rauhaton, piippasi, nousi, meni takaisin ja lopulta nousi ja alkoi hiipparoimaan. Menin sanaakaan sanomatta suoraan kohti Nemoa (toivottavasti uhkaavalta näyttäen), ja osoitin paikkamakuukohtaa.
Nemo kävi siihen maahan (ai miten niin tajusi, että missäs sitä pitikään olla), ja mie menin takaisin piiloon.
Nyt oli huomattavasti rauhallisemmin, taisi hieman piipata mutta muuten tarkkana piiloa kohti.
Toivottavasti makuusta ei nyt tule ongelmaa, pitää ottaa asian suhteen tehotreeniä..

Kuukauden päästä Kotkaan, hjelp!

Rokotuksilla

Waara kävi eilen hakemassa ensimmäiset rokotukset.
Jouduttiin odottelemaan tunnin verran, mutta hienosti jaksoi kakara olla, loppuajasta jo nukahti syliin :)
Lääkärin pöydällä ei koko rokotusta edes huomannut, ja muutenkin käyttäydyttiin esimerkillisesti.
Nyt on EU-passikin tulevia ulkomaiden kisareissuja varten :D

Aika menee liian nopeasti...

W-kakarat täyttivät perjantaina jo huikeat 12 viikkoa, ja meno vaan kovenee :D
Osa porukasta ehti jo käydä perjantaina rokotuksillakin. Mekin oltiin Waaran kanssa jo menossa, mutta avovastaanotto olikin perjantaina suljettuna muuton vuoksi. Nooh, josko sitä tänään paremmalla onnella :)

Viime viikolla ei mitään elämää kummempaa koirien kanssa tapahunut. Waara keksi, että aina ei tarvitse istua, vaan välillä voi mennä maahankin :D
Raahasin kotiin kellarista yhden hypyn siivekkeen, ja sitä on nyt kierretty jonkin verran. Selvästi alkaa kakaralle hahmottua homman idea, Nemon protestoidessa portin takana miksi TUO saa tehdä MINÄ en!?
Sylikäännöksiä ja poispäinkäännöksiäkin on treenattu, ja Waarahan tekee mitä vaan namin perässä :D

Lauantaina käytiin agihallilla Saaran&borderterriereiden seurassa.
Waara teki U-putkea, pari kertaa ensin men iihan vahingossa ilman namialustaa, mutta sitten jumahti taas miun käsissä olleisiin nameihin :D
Siivekkeitäkin kierrettiin, ja oppi oli jo mennyt niin hyvin perille, että putkeen lähetyksen sijaan Waara päättikin kiertää lähimmän siivekkeen. Yllätys oli suuri, kun edessä olikin rima, eikä läpijuoksu onnistunut :D
Hallilta mentiin porukalla metsälenkille, joka sujui leppoisasti koirien juoksiessa milloin kukakin ketäkin jahdaten. Tai no, pitihän Jekun ja Nemon ensin vähän testata, kuka kukin on, mutta sen jälkeen ei ongelmia.

Lauantai-iltana pidettiin tokoporukan kanssa "harjoituskokeet". Nemo suoritui heikosti, potku oli täysin poissa.
Paikkamakuussa PIIPPASI >:( ja oli levoton, pysyi kuitenkin paikallaan.
Seuruu oli aluksi haahuilua, puolen välin jälkeen muisti taas, mitä kontakti tarkoittaa.
Liikkeestä maahanmeno ihan ok, tosin nuuskiminen alkoi heti kun maahan tipahti.
Luoksetulossa pysähtyi kohtuullisesti (2 koiranmittaa), millä mie saan sen pysähtymään yhtä napakasti kuin treeneissä? Tosin tämä oli paras koepysähtyminen tähän mennessä.
Liikkeestä seisominen >:( kääntyi TAAS miun perään kun menin ohi, eikun lisää treeniä taas tähänkin.
Nouto ok, tosin huono ote kapulasta ja ravasi takaisin. Palautti vaihteen vuoksi edessä.
Kaukot >:(  kumpaankin istumiseen tarvittiin TAAS 2 käskyä, mikä tässä oikein on?!?! Treeneissä nousee aina ja joka kerta ensimmäisellä.
Hyppy >:( hyppäsi, haisteli ja tuli hypyn sivulle seisomaan. Uusi yritys, hyppäsi, istui käskystä, takaisn kutsusta juoksi ohi ja oli menossa ovelle moikkaamaan porukkaa. PRRKLE TÄNNE, ja kolmas kerta toden sanoi, nätti hyppy.

141p kertyi, eli alaspäin mennään koko ajan....
Suurin ongelma on tällä hetkellä makuuasennon rauhattomuus niin paikkamakuussa kuin liikkeestä maahanmenossakin.
Tällä kertaa haukkuminen ei ollut ongelma, olikohan ennen noutoa kun alkoi haukkumaan, mutta karjahduksella hiljeni. Taisi tulla "koetilanteen" kurinpalautus yllätyksenä koiraparalle :D
Hypylläkään ei tietoakaan haukkumisesta, mutta oli jotenkin aneemisen oloinen muutenkin koko koira.

Tosin videolla suoritus ei näytä nin pahalta kuin miltä tuntui...

Kiitos älyhyvälle tokoporukalle äärimmäisen hyvästä treenistä ja videoinnista :)

Eilen sunnuntaina olikin W-jengin kokoontumisajot Lappeenrannan lähimaastossa. Paikalla 4/5 pennusta, vain Wirri puuttui. Suurena suunnitelmana oli ottaa pentujälkeä sekä esineruutua kakaroille.
Emäntä sössi Waaran ensimmäisen jäljen, tokihan sitä ensimmäisellä jäljellä kannattaa harppoa normaaliaskeleita... Tai sitten ei... Toinen jälki menikin sitten hienosti, Waara käytti nenäänsä ja liikkui hienosti namilta toiselle. Esineruutu ei oikein onnistunut, ehkä kannattaa opettaa se nouto ensin :D
Nemollekin jäljen tein, tällä kertaa tarkoituksena hioa kulmatyöskentelyä tarkemmaksi. Jäljellä 4 90 asteen kulmaa, ja joka kulman jälkeen muutaman askeleen päässä namirasia(=virhe...).
Ensimmäinen mutka meni mallikkaasti, kun hidastin Nemon vauhtia ennen kulmaa.
Muttamutta... Nemo hoksasi "JEE täällähän on taas näitä kippoja!" ja nenä ylös, ja suunta kohti seuraavaa kippoa... Täh mikä jälki?
Otin napakasti lyhyelle hihnalle, ja käskytin JÄLKI, enkä päästänyt etenemään nenä ilmassa. Tovin pyöri rinkiä, kun ei olisi malttanut mennä jälkeä pitkin, mutta lopulta lähti kuitenkin kulkemaan jälkeä.
Ennen seuraavaa kulmaa yritti taas oikaista suoraa kipolle, mutta palautin takaisin ja vaadin menemään jälkeä pitkin. Kolmas kulma sujui taas, kun pidin remmiä tiukalla, neljännellä yritti taas oikoa...
Että joo.
Viimeisen rasian laitoin piruuttani hiekkatien toiselle puolelle. Nemo selvästi lopetti jäljestyksen kun tultiin tielle, ja ihmetteli, kun yritin vihjaista, että vielä olis homma kesken. Hetken toikkaroinnin jälkeen hoksasi jatkaa jäljestämistä, ja parin metrin päässä tien reunasta löytyikin viimeinen rasia.
Nemon jälki sujui siis hyvin, huonosti ja hyvin huonosti.

Pennut saivat riehua keskenään itsensä melkein tainnoksiin, ja äitikoira Kitkakin juoksutti kakaroita.
Kotona olikin sitten kaksi tyytyväistä ja väsynyttä kelpietä :)

Ai niin, huomasin tuossa äsken Koiranetistä, että 3 viiidestä W-kakarasta on saanut maininnan terveistä silmistä.
Yllätysyllätys Waaran lausunnossa ollut maininta silmässä olleesta näppylästä on nähtävästi tulkittu Vemmelliitossa niin, etteivät silmät ole terveet >:( Kattoos nyt, tarvitseeko asiasta olla yhteydessä Vemmelliittoon.

Kakara sen kun kasvaa

Eilinen virallinen 11 viikkoispunnitus antoi Waaralle lukemaksi 6,7kg. Viikossa kilo lisää, pitäisköhän vähän hillitä tuota syömistä.. Tosin hoikka tuo on edelleen. Korkeutta täysin epäluotettavalla mittausmenetelmällä oli 35,5 cm, virhemarginaali vähintään 5cm kumpaankin suuntaan :D

Torstaina käytiin tokoilemassa. Nemo ponkaisi ensimmäisestä paikkamakuusta loppuajasta ylös, alkoi varmaan paleltaa jäässä ollut maa. PRRRRkelettä peliin, koira takaisin maahan ja mie takaisin piiloon. Muut kävi vapauttamassa koiransa, ja mie menin vasta sitten. Nyt pysyi hyvin. Otin makuun vielä uudestaan (2 min) toisessa ryhmässä, ja nyt pysyi. Tosin kylmä näytti tulevan.

Seuraaminen ok, liikkeestä jäävät ok, kaket ok.
Hypyssä ennakoi istumista, nyt palkkasinkin seisomisesta ja sitten vasta käskin istumaan. Nemo on niin tohkeissaan hypyn takana, että ei mitään tolkkua :D
Ruutua namikipolle, jossa ei ollut ensimmäisen lähetyksen jälkeen enää namia. Hyvin meni, ja selvästi alkoi jo katsoa, mihin kohtaan kannattaa mennä.
Pari kertaa myös lähetystä merkille, pitäisi vissiin treenata sitäkin ihan ajatuksella eikä vaan hetken huumassa kokeilla :D

Waara on tohottanut pentumeininkiä. Ruokakipolla on jatkettu malttamis- ja istumisharjoituksia. Nyt mie olen siirtynyt sivulle seisomaan ennen vapautusta kipolle. Naksu ei meinaa millään mennä jakeluun, ihme otus :D
Kontaktitreeniä otetaan silti naksun avulla, jospa se naksunkin idea jossain vaiheessa heräisi kakaran mielessä.

Viikonlopun sutinat

Perjantaina Waaralle yuli 10viikkoa täyteen, ja oli taas madotuksen vuoro. Tällä kertaa maha meni hetkeksi sekaisin matolääkkeestä, mutta lauantaina päivällä maha toimi taas ok. Painoa 10 viikkoisella Waaralla oli 5,8kg, korkeuttakin pitäisi pikkuhiljaa yrittää mittailla.


Waara pääsi lauantaina hallille haistelemaan kisatunnelmaa.
Yhtään ei kakaraa jännittänyt hälinä ja kovaääniset kuulutukset, ja vieraat omituisen näköiset koirat olivat vähintäänkin mielenkiintoisia :D Namit maistuivat, ja leikkikin onnistui hetkittäin, tosin lähelle tulleet koirat varastivat välillä mielenkiinnon. Uusia rapsuttajia oli vaikka kuinka monta, ja koiratuttavuuksiakin tuli uusia.
Nemon velipoika Latekin pääsi tutustumaan Waaraan. Veljeksillä olikin selvästi neuvonpito käynnissä, kuinka monella luulla Nemo suostuu Waaran myymään Kolehmaisten taloon Laten pikkuveikaksi :D Late oli into pinkeänä kakarasta, joten Annen on kait pakko ottaa kelpiepentu lähiaikoina ;)

Sunnuntaina Waara pääsi Montyn kanssa metsälenkille, Onni-colliekin oli matkassa. Välillä piti hieman veljesten rähistä, tosin voittaja ei tainnut missään vaiheessa selvitä :D Myös Marin lapset oli matkassa mukana, joten lapsiinkin totuttamista on siis harrastettu.

Vielä hieman vajaa 2 viikkoa parasta sosiaalistamisaikaa jäljellä, ja johan tässä on ehditty tutustua vaikka mihin:

- ihmiset, kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä on tavattu, eläinlääkärissäkin käyty

- koirat, muutamia erilaisia, agikisoissa nähtiinkin sitten melko laaja rotukirjo, joista muutamiin tutustuttiinkin

- liikennevälineitä: auto, rekka, juna, linja-auto (ja kyydissäkin on oltu), polkupyörät ym mitä nyt kaupungissa vastaan tulee, autojen suhteen piti jo vähän antaa kurinpalautustakin…

- vierailulla ollaan käyty parissa eri osoitteessa

- agikentällä ja tokotreeneissäkin on käyty, agihallissa nukuttukin :D, tokokisoissakin Waara pääsi tunnelmaa haistelemaan

- maastoja on ollut jos jonkinlaisia: asfalttia, metsää, peltoa…

- rappusia on kiipeilty niin ylös kuin alaskin

- autossa on matkustettu jo useamman tunnin matkoja, hiljainen on kyydittävä :D

Nyt pitäisi aloittaa tosimielessä luopumisen treenaaminen, eli ihmiset ym mielenkiintoiset asiat voi vilkaista, mutta sitten emännän luo palkan hakuun. Naksu alkaa pikkuhiljaa mennä jakeluun, katsekontaktiakin löytyy vähintäänkin riittävästi ikään nähden :D

Perusasentotreenit aloitettiin eilen, eli Waara istumaan ja itse siirryn viereen tönöttämään.

Miten ihmeessä tuon ikäisellä kakaralla voi olla noin järjettömän hyvä keskittymiskyky?

Waaralla on kennelnimi

Läpi meni Tiinan ykköstoive kennelnimeksi, ja Waara onkin nyt virallisesti

Winsure Wilkawatt

Pentumainen meininki on jatkunut, pikkuhiljaa alkaa löytyä enemmän "onks pakko jos ei taho"-asennetta, johon valitettavasti useimmiten vastaus on "Kyllä" :D

Päivänä muutamana Waara keksi, että autojahan toki olisi kiva jahdata.
Ei ole, päätti emäntä, ja muutaman niskapers-palautteen jälkeen autoja olikin ihan kiva katsella ihan vaan istualtaan :D

Waaran kanssa ollaan treenailtu lähinnä luoksetuloa ja kontaktin pitoa.
Hienosti malttaa jo ruokakipolla odottaa istuallaan lupaa, ja luoksetulokin toimii, tosin välillä hieman pitkillä piuhoilla :D Naksutintakin on jo sisäänajettu, vielä ei ole lamppu syttynyt Waaran mielessä, mutta eiköhän se AHAA-elämys ole enää päivästä parista kiinni.

Nemon kanssa ei ihmeitä olla touhuttu. Eilen käytiin treenaamassa tokoa, hienosti toimii muuten mutta esim kaukoissa jää helposti käsky kuulemati, jos keskittyy muuhuin kuin allekirjoittaneeseen. Eli pitänee pyrkiä parantamaan Nemollakin kontaktin pitoa.
Luoksetulon pysäytyksissä ensimmäinen menee AINA pitkäksi, lieneekö kyse muusta kuin vähäisestä treenimäärästä. Edelleenkään ei minkäänlaista ennakointia, vaan joka ikinen kerta lähtee kuin tykin suusta.
Ihan kiva muuten, mutta pysäytyksiä ajatellen kaasun ei tarvitsisi olla ihan pohjassa kuitenkaan :D
Ruutuakin treenattiin taasen, pitäisi ottaa ruutu nyt ihan säännölliseen treenaukseen.
Ja se tunnari kanssa, mutta jotenkin miuta ärsyttää valmiiksi koko pirun tunnari.
Johtuu varmaan siitä, että häslä-Nemon kanssa tulee varmasti olemaan ongelmana se, että niistä kapuloista pitäisi ihan oikeasti valita OIKEA, eikä vaan napata yhtä suuhun....

Kakkosta pukkaa

Parikkalan tokokoe takana, ei ollut turha reissu, vaikka kakkostulos taskussa kotiin palattiinkin :)

Tuomarina Tommi Varis

Paikkamakuu 7,5
Meni vasta toisella käskyllä maahan, levotonta päänpyörittelyä

Seuraaminen 8
N-a-u-r-e-t-t-a-v-a-n huonoa, kontaktista ei tietoakaan. Annoin yhden lisäkäskyn, jotta sain edes jotain tolkkua herran käytökseen. Ei todellakaan 8 arvoinen suoritus....

Maahanmeno 10
JEE vissiin meidän eka 10! Ei valittamista :)

Luoksetulo 5
Pysäytysmerkistä aloitti kenguruloikat, joilla tuli suoraan sivulle :D ei siis tietoakaan pysähtymisestä :D

Seisominen 9,5
Hiipi aavistuksen käskyn jälkeen

Nouto 9,5
Palautti vaihteeksi suoraan eteen :D puolikas taisi lähteä siitä, että sivulle siirtyessään talloi miun varpaille.

Kaket 7
Ei pysty ei kykene nousemaan istumaan ensimmäisellä käskyllä, vaan kumpaankin istumiseen piti antaa toinen käsky.

Hyppy 7
Istui vasta toisella käskyllä, siitäs sain, kun olen vannottanut, että istutaan vasta käskystä :D
Ja haukkui tyypillisesti hypätessään...

Kokonaisvaikutus 7
Haukkumisesta, ja kait olin hieman liian napakka, kun pidin koko ajan käskyn alla.

Pisteitä siis 153,5 ja AVO2, sijoitus 1./6. ! Saatiin komea pokaali ja Mustin&Mirrin 5€ lahjakortti.
Mutta ennen kaikkea: Nemo käyttäytyi hienosti liikkeitten välissä, haukkumisesta ja riehumisesta ei tietoakaan! Mie yritin pitää itseni tyynenä ja en antanut ajatustakaan sille, että Nemo alkaisi sikailemaan, ja se nähtävästi toimi :)

Kotimatkalla olikin sitten vähemmän iloinen yllätys: Nemon maha meni kertalaakista sekaisin, ja kelpiparka turautti kurakakat autoon :( Mie en tajunnut toisen vinkuvan hätäänsä, vaan laitoin ääntelyn Nemon toisinaan ilmenevän autossa meluamisen piikkiin.
Tiedä sitten, oliko rokotuksesta johtuvaa vai mitä, mutta toivottavasti ei ainakaan mitään tarttuvaa.
Nyt on Sotkassa vähemmän mukavat aromit, huomenna siivottava koko takaosa Tolun kanssa, jotta hajun saa pois.

Eläinlääkärissä kera molempien koirien

Kumpainenkin koira pääsi tänään käymään eläinlääkärissä.

Ensin odoteltiin aulassa lähes 1,5h, oli hieman ruuhkaa...

Waara nukahti ensin, ja lopulta Nemokin sammui lattialle.

Päästiin viimein lääkärin luo, ja Nemo sai rokotukset niskaansa.

Lääkäri vilkaisi samalla Waaran lohjennutta alakulmuria, josta lähhti viikolla toinen pala irti.

Vielä ei ainakaan ole aihetta huoleen, ainoastaan hampaan irtoaminen voi olla hieman hitaampaa.

Muuten ollana vietetty pentumaista elämää.

Tämä viikko meni reissatessa, tiistaina Janakkala, keskiviikkona Mikkeli ja torstaina Savonlinna.

Koirat olivat reissussa mukana, ja Waaraa onkin nyt sosiaalistettu enemmän kuin riittävästi keski-ikäisiin miehiin :D

Kummasti sitä vaan jäyhempikin mies heltyy koirakakaran edessä :)

Waara uskaltautuu jo ulkona selvästi aikaisempaa kauemmas tutkimusmatkoille, mutta tulee kyllä heti kutsuttaessa takaisin.

Pikuhiljaa ollaan aloiteltu "treenaamista", istumista ennen ruoan saantia ynnä  muuta pientä. 

Pitäisi tuo naksu opettaa Waarallekin.

Sisäsiisteys etenee lupaavasti, kakkoja on viimeisen viikon aikana tullut sisälle enää yksi, ja pissilammikoidenkin määrä vähentynyt selvästi.

Huomenna olisi sitten Parikkalan tokokoe Nemon kanssa, treenimäärät jääneet lähiviikkoina aika pieniksi...

Mutta toisaalta Nemo kyllä osaa liikkeet, ainoastaan huonoiten menneitä liikkestä seisomista sekä luoksetuloa on treenattu enemmän.

Huomisen jälkeen seuraavan tokokokeen päivämäärä onkin sitten avoin, lähialueella ei pahemmin kokeita ole...

Yksinoloa

Koirat jäivät tänään ensimmäistä kertaa keskenään kotiin, kun mie lähdin hankkimaan Waaralle vakuutusta.

Kumpikin koira jäi makkariin, välissä kompostikehikot.

Jätin nettikameran nauhoittamaan, mitä selän takana tapahtuu :D

2 tuntia olin reissussa, ja kotiin tullessa odotti ei niin kiva ilmestys: kompostikehikko oli kaukana alkuperäiseltä paikaltaan, ja pissipaperit oli tuhannen repaleina. Ensimmäinen ajatus oli: "Voi ei, Waara on panikoinut ihan tuhannella :( " Kakara oli kyllä nukkumassa, kun kotiin pääsin.

Kiireesti siis katsomaan videota tapahtuneesta

Ja takaoikealla näkyvä tumma möykky on siis Waara :D

Syynä tähän touhuamiseen oli Waaran puolella olleet purutikut, jotka Nemo ehdottomasti halusi saada itselleen :D

Ensimmäiset päivät

Yllättävän tuskattomasti on sujunut Waaran ilmestyminen kuvioihin :)
Nemolla on hieman alkuinnostuksen jälkeen suhtautuminen Waaraan viilentynyt, mutta edelleen tulevat loistavasti juttuun. Ja Nemokin onneksi tajuaa ärähtää Waaralle, jos meno äityy liian raisuksi.

Tänään käytiin aamusella reilu tunnin metsälenkillä, josta osan Waara kulki sylissä.
Into pinkeänä viiletti Waara menemään, ei tuota taida hirvittää yhtään mikään :D
Autossakin matkustaa jo käytännössä äänettömästi, hetken karjuu kun joutuu häkkiin, mutta hiljenee heti, kun auto käynnistyy.
Waara pääsi tänään myös ensimmäistä kertaa tutustumaan agilityn ihmeelliseen maailmaan, kun olin vetämässä viimeiset treenit miun ryhmälle. Waara oli sylissä koko tunnin ajan, välillä kommentoi suorituksia haukahtamalla :D
Lopuksi pääsi juoksemaan putkea korvat lepattaen, hauskaa näytti olevan!
Ja se luoksetulo! Toimii joka paikassa ja tilanteessa! Nemon pentuikään verrattuna tuo on kyllä mahottoman helppo kakara!

Nemon kanssa otetiin agihallin pihassa lyhkäinen tokotreeni.
Liikeestä seisominen onnistui, eli toivottavasti tehotreeni auttoi, ja hiipiminen jäi pois.
Luoksetulon pysäytyksiä, ensin hiipi, mutta palkan heitto auttoi.
1,5 viikkoa Parikkalan kokeeseen, näillä eväillä se ykköstuloskin voi olla mahdollinen :)
Parikkalan kokeen jälkeen ei sitten olekaan oikein kokeita lähitienoilla, kun LPKY:n koe on täynnä.
Pitääkö tästä vielä lähteä ajelemaan joku keskiviikkoilta Pieksämäelle... :D

Waara on täällä!

Waara on siis saapunut taloon! :D

Ja sai seurakseen täksi illaksi siskolikka Wirriwirrin.

Nemo on onnesta soikeana, leikkiä tohottaisi kakaroiden kanssa koko ajan.

Millään ei meinannut ymmärtää, miksei pennut enää leiki, kun toiset sammui lattialle :D

Lupaava alku siis kaikin puolin. 

Pihalla ennen sisälle tuloa kummatkin kakarat tekivät pienen remmilenkin.

Waara keksi pienen ihmettelyn jälkeen remmilenkeilyn idean, Wirrille asia tuotti enemmän päänvaivaa.

Sisällä kumpikin alkoi heti hännät sojossa tutkia paikkoja, ja Nemoonkin tutustuttiin reippaasti.

Nyt kakarat vetävät unta palloon, ja Nemokin viimein luovutti, ja kävi myös unille.

Blogille pitäisi keksiä uusi osoite, nemowaara.blogspot.com kuulostaa turhan tylsälle....

Viikonlopun tunnussana: RÄYHRÄYH

Koiramaisen tapahtumarikas viikonloppu takana :)


Lauantaiaamuna lähdettiin 9 aikaan Nemon kanssa liikenteeseen.
Suuntana Mikkeli, jossa odotti Nemon ensimmäinen avoimen luokan tokokoe. 
AVO-koiria oli kokeessa 7, ja Nemon vuoro oli neljäntenä.
Tuomarina Nokelaisen Anne.


Paikkamakuu 8
Levotonta päänpyörittelyä...


Seuraaminen 8,5
JES viimein tiivistä seuruuta myös kokeessa, piti potkia jo koiraa edestä pois :D
Ensimmäisessä täyskäännöksessä meinasi pysähtyä rapsuttamaan pantaa, ja toisessa täyskäännöksessä sitten toteutti suunnitelmansa... Muuten erinomaista!


Maahanmeno 9,5
En muista enää, mistä puolikas lähti...


Luoksetulo 7
Hyvin jäi, hyvin lähti mutta pysähtyi pomppien :D ja liikkui siis liikaa.
Täysin tyytyväinen kuitenkin olen, sillä ennen pysäytyskäsimerkkiä Nemon huomio oli jossain ihan muualla....


Seisominen 5
Sössitään sitten varma liike :D Jäi hienosti, mutta mennessä Nemon taakse, lähti hiippailemaan mukaan.


Noutaminen 8
Hieno nouto muuten, mutta Nemo päätti luovuttaa kapulan suoraan sivulle, ja haahuili sitä ennen hetken miun takana.


Kaukot 9
Toiseen istumaan vaihtoon tarvittiin 2 käskyä, kun Nemon huomio oli hetkellisesti jossain kehän reunalla.
Muuten säpäkät vaihdot ja pysyi napakasti kankku paikoillaan.


Hyppy 7
Taisi kolauttaa lähtiessään... Ja haukkui mennessään... Ja teki laaaaaaajan kaaren hypyn takana, ennen kuin palasi hypyn luo, ja käskin vasta sitten istumaan.


Kokonaisvaikutus 6
RÄYHRÄYHRÄYHRÄYHRÄYH
Haukkui joka ikisen liikkeen välissä (kiitsat edellisen kokeen tuomarille...), ja karkaili liikkeenohjaajan luo, se kun sattui olemaan mies... Onneksi kuitenkin hyppyä lukuun ottamatta malttoi keskittyä myös tekemiseen.


Kokonaispisteet 154,5p ja AVO2 sijoitus 3./ 7.
Pisteisiin olen ihan tyytyväinen, sikailuun en.
Mutta päästiin palkinnoille, hieno koristeplakaatti sekä RC lahjakortti :D


Samaisessa kokeessa Mirka&Rape saivat viimeisen ALO1-tuloksen ja TK1-tittelin, onnittelut treenikamuille!
Nemon velipoika Late korkkasi tokouransa myöskin Mikkelissä, tuloksena 137(?), joten hyvä alku Latellakin!


Mikkelistä suunnattiin Hankasalmelle, jossa oli tänään sunnuntaina Nemon luonnetesti Hangan lavan pihalla :D
Kaikkea sitä on aikanaan Hangan lavalla tullut koettua, joten nurkan takaa hyökänneet hullut keppi kädessä eivät enää säikäyttäneet :D


Ensin höpöteltiin niitä näitä, ja Nemo jatkoi lauantain tokokokeessa alkanutta metelöintiä, eli haukkui koko ajan, kun ei tapahtunut mitään....
Taistelutahtoa testattiin kepillä, yllättävän hyvin Nemo kepillä leikki.
Kelkka sai osakseen haukkumista ja niskakarvojen pörhentelyä, tarkemman tulkinnan emäntä pilasi... 
Hyökkäävä ihminen sai saman vastaanoton kuin kelkka, tosin raivokkaampana. Nemo myös pysyi koko ajan miun ja hyökkääjän välissä, eli ei yrittänyt paeta miun selän taakse. Heti, kun hyökkääjä muuttui ystävälliseksi, oli myös Nemo häntä soikeana :D
Sateenvarjon aukaisuun (usein testissä tämän tilalla pressu) Nemo suhtautui säpsähtäen, uudella kierroksella ei ollut moksiskaan.
Kolinatynnyriä väistettiin hyppäämällä, mutta sen kummemmin asiasta ei välitetty. 
Pimeässä huoneessa ei mitään ogelmia, tuomari kehui Nemon tehneen koko ajan upeasti töitä. Ja kun tuomarit yrittivät metelillä pelotella, ei Nemo ollut moksiskaan vaan piti itse kovempaa meteliä :D
Seinään jätettäessä Nemo ei tainnut ottaa koko hommaa todesta, vaan tuumasi tuomarin tulevan jatkamaan keppileikkiä :D Tuomari pääsi Nemon luo asti ja löi kepillä seinään, eikä Nemo ollut moksiskaan.
Ampumisessa ensimmäiselle laukaukselle höristeltiin korvia, toista vilkaistiin ja kolmannelle käänneltiin päätä. 


Virallisesti siis 


Toimintakyky +2 Hyvä (Tuomari: olisi saattanut olla +3 suuri, jos emäntä ei olisi sählännyt kelkalla...)
Terävyys +2 Suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Erittäin vilkas
Kovuus +3 Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma


Yht. 174 p.


Täysin siis Nemon näköinen tulos.
Ja tuomari lopussa kommentoi haukkumista: "Sisällä sykkii suuri tekemisen halu, mutta hermot ei vaan täysin sitä kestä." Täydellisen kuvaava luonnehdinta Nemo the eipystyeikykene-olemaankunnolla kelpiestä :D

Tokotoko

Pienet tokotreenit taas tänään.

Luoksetulossa pysähtyy kyllä, mutta toisinaan kääntyy ympäri ihmettelemään, mihin se nami lensi :D
Siis myös silloin, kun nami on edelleen turvallisesti miun kädessä :D Paljonkohan tuollaisesta saa pisteitä, kun paikallaan pyörähtää...

Nouto jeesjees.

Kaket jeesjees muuten, mutta ensimmäinen istumaannousu tarvitsi taas 2 käskyä.

Huomenna pitää muistaa treenata hyppyä, niin alkaa kaikki liikkeet olla kuosissaan :)

Kakara ilmestyi Koiranettiin!

Kennelliitolta käsittämättömän nopeaa toimintaa!
Pennut sirutettiin keskiviikkona, ja samalla laitettiin pentueilmoitus menemään.
Uskomatonta mutta totta: pennut ovat jo nyt Koiranetissä!

Nemon kaveriksi siis tulee Wilkawatt, kutsumanimi paljastuu kotiin muuton yhteydessä :D
Ja kennelnimi tulee jälkikäteen, kunhan arvoisa FCI saa hakemuksen käsiteltyä.

Ja hiphuraa, Koiranettiin viimein ilmestyneet myös Nemon tokotulokset, TK1 on siis nyt virallinen :D

Tämä päivä vierähti collieyhdistyksen tokokoulutuksessa. Kouluttajana oli Cabaroo-kennelin Katja Tamminen.
Halusin vinkkejä Nemon seuraamiseen (kontakti tipahtelee) sekä luoksetuloon (törmäily).
Ja vinkkejä myös saatiin :)

Seuraamisessa:
- treenattava käännöksiä erikseen, ja etenkin täyskäännöksessä muistettava, että KOIRA kääntyy, eikä niin, että minä kierrän koiran :D
- treenattava äärimmäisessä häiriössä niin, että koetilanne on huomattavasti helpompi.
- kontaktin tiputtamiseen puututtava ärähdyksellä
- kontaktitreeniä peilin edessä, jotta saan katseen pois koirasta, tai sitten naksu kaverille

Luoksetulossa:
- käsiapu vielä mukaan, sekä käskyn toisto juuri ennen sivulle tuloa
- pysäytyksen käsimerkin oltava nopea, aluksi myös palkka lentää saman tien

Viikko armonaikaa kokeeseen, joten tehotreeniä tiedossa luoksetuloon.
Seuruuta en nyt kehtaa jankata, joten se jää odottamaan Parikkalan koetta.

Operaatio TK2 - väliaikaraportti

Ensimmäiseen AVO-kokeeseen aikaa vajaa 2 viikkoa (iiks!).

Treenattu on enempi vähempi, varmoja liikkeitä (onko muka sellaisiakin?) ei olla treenattu käytännössä olleskaan.

Luoksetulo: tänään kokeilin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran luoksetulon pysäytystä, ja perskules, sehän pysähtyy! :D Heti kun karjaisen käskyn, niin veti liinat kiinni, mutta silti valui pelottavan pitkälle... Miten tuon saa muka täydestä laukasta pysähtymään riittävän napakasti???

Nouto: sujuu

Kaket: sujuu, joskus unohtuu väärään asentoon, mutta käytännössä ok.

Hyppy: sujuu! :D Kunhan muistan edelleen antaa Nemolle hetken kääntyä rauhassa, niin sitten kyllä lyö takamuksensa istumisasentoon. Ainoastaan takaisin päin hyppäämisessä kalauttaa joskus koipensa esteeseen, koska jää liian lähelle istumaan.

Toivoa siis on, näillähän voi saada jo ihan oikeasti tuloksenkin :D

Pentu(j)a on käyty ihailemassa useamman kerran, miten ne voikin kasvaa niin nopeasti?

Pojat etenkin ovat älyttömän tasaisia, mitään eroa ei turkin pienosta sävyeroa kavereissa ole.

3 viikkoa pitäisi vielä odotella, ja sitten tässä torpassa riittää muuten vilskettä ja vilinää :D

Tokotreeniä

Eilen käytiin iltasella tokoilemassa Huhtiniemessä.

Paikkamakuu: piilossa reilu 2 min, kävin kerran palkkaamassa. Ennen palkkausta rauhatonta pään pyörittelyä, palkkauksen jälkeen huomattavasti parempi.

Seuraamista lyhyitä pätkiä naksulla, hieno kontakti! Ja hirveä hinku oli saada nakkeja, sormet meinasi olla verillä :D

Kaukot: 3 m päästä, i-m-i-m ja i-m ei ongelmaa, hienot säpäkät vaihdot.

Nouto: Haki ongelmitta, törmäsi luovutusasentoon tullessa, mutta en vielä puuttunut asiaan. Tärkeintä nyt saada innokas nouto.

Luoksetulossa törmäsi törkeästi, ensimmäisestä törmäyksestä en huomauttanut, toisesta huomautin ja kolmannella tulikin sitten nätisti viereen.

Luoksetulon pysäytyksiä otin viskomalla nakkeja ja pysäyttämällä aina, kun Nemo lähti tulemaan kohti. Hienosti pysähtyy, lisää treeniä vaan.

Hypyssä jatkettiin istumisen vahvistamista. Onnistuu ok, kunhan annan Nemolle ensin hetken aikaa kääntyä kuulolle hypyn takana. Tosin selvästi istumisestakin näkee, että hieman epäröi, kun ainahan siellä on pitänyt seistä eikä istua :D

Lopuksi vielä leikkiä ihanalla Ikean rotta-frisbeellä, ja johan oli koirassa intoa!

Operaatio TK2

Ilmoitin sitten Nemon viime viikolla kahteen AVO-kokeeseen syyskuussa.

Pitäisi siis vissiin taas alkaa treenatakin :D

Pikakertaus liikkeiden tämän hetkisestä tilasta:

Liikkeistähän vielä täysin vaiheessa on hyppy ja luoksetulon pysäytys.

Ja se ihmeellinen venkuloiminen luoksetulon perusasentoon tulon kanssa, otettava tehotreeniä siihen ja oltava tarkkana, ettei yhtään haahuile.

Nouto sujuu, treenattava vaan vielä häiriössäkin enemmän.

Kaukot ok, tähänkin lisää häiriötreeniä.

Paikkamakuu piilossakin sujuu, tosin täysmittaisena en ole tainnut vielä ottaa.

Muut liikkeet on tuttuja jo ALOsta, eli niissä ei ihmeitä, paitsi seuruuseen edelleen kaipaillaan parempaa virettä.

Eilen treenattiin hyppyä, noutoa, kakeja ja lopuksi yksi pieni eteenlähetys.

Hypyssä seisominen on vaan ihan pirun tiukassa, istumiseen tarvitsee käskyn jos toisenkin.

Otinkin avuksi naksun, jolla ensin pelkkiä istumisia ilman hyppyä, sitten vauhdista hyppy ja istu.

Pitkät oli piuhat, Nemo mietti sekunnin pari ja kas, menihän se takamus alas :D

Vielä pari toistoa perusasennosta-hyppy-istu, ja lamppu alkoi jos ei loistaa niin ainakin syttyä.

Noudossa ei ongelmaa, into pinkeänä odotti lupaa lähteä kapulan hakuun ja toi tiiviisti eteen, no ehkä vähän liian tiiviisti... :D Ja oppi on mennyt perille: kapula pysyy suussa, vaikka naksautan naksulla. Periaatteessahan naksautus on myös lupa irrottaa, mutta ehei, kapula pysyy suussa nähtävästi irroituskäskyyn asti :D

Kaketkin ok, takapalkka toimii, kun muistaa jättää Nemon suoraan linjaan palkan kanssa. Eilen ei yrittänytkään poikittaa, joten eiköhän se siitä :) Ja matkaakin jo pari metriä, eli alkaa olla kisavalmis liike.

Eteenlähetys namikipolle ikään kuin ruutua valmistellen, nami veti puoleensa mutta tipahti myös hienosti käskystä maahan. Pätevää pätevää, vielä kun saataisiin se ruudun idea yhdistettyä tähän.

Tällä hetkellä tulisi varmaankin jopa 3.tulos, eli toivoa on saada liikkeet kuukaudessa kuntoon!

Kuukauden kuulumiset

Mitäs kaikkea sitä kuukauteen mahtuukaan...

Ensimmäiseksi video Imatran tokokeesta, josta siis saatiin TK1-titteli.

Kuun vaihteessa reissattiin Mirkan&Rapen kanssa Marin& Paten vieraiksi Kuusamoon.

Torstaina 30.7. lähdettiin aamusella ajelemaan kohti Kuusamoa, ja Marin kotipihaan käännyttiin iltaseitsemän aikaan, eli matkaa tehtiin noin 10 tuntia. Koirat oli vaivattomia

matkakumppaneita, molemmat nukkuivat lähes koko matkan.

Perjantaina käytiin ensin testaamassa Marin&Paten agitaitoja, ja hienosti sujui :D

Samalla myös Rape teki pienet treenit, ja Nemokin pääsi fiilistelemään rimat maassa.

Viiden aikaan päästiin sitten itse asiaan, eli vaeltamaan osa Karhunkierroksesta.

Kiutakönkäältä lähdettiin reissuun, ja perjantai-illan aikana vaellettiin hieman vajaa 10 km

Ouankajoen komeissa maisemissa. Ensimmäinen yö nukuttiin Ansakämpän pihassa teltoissa, kämppiin kun ei koiria enää saa viedä.

Lauantai-aamuna kaikessa rauhassa pakkailtiin tavarat ja lähdettiin liikkeelle. Heti alkuun saatiin hiki pintaan Ansakämpän pihasta nousseilla kohtalaisen korkuisilla rappusilla. Matkan varrella tuli vastaan poro jos toinenkin, ja liian tuttavalliset porot Pate kävi hallitusti ajamassa kauemmas. Matkaa kertyi kymmenisen kilometriä, ja kuuden maissa oltiin seuraavalla yöpymispaikalla Kitkajoen rannalla. Teltat taas pystyyn, ruoan laittoon ja jokipeseytymisen jälkeen uni maistui.

Kaikki sattumukset kasaantuivatkin sitten sunnuntaiaamulle...

Ensin Rape pelastettiin 2 kertaa koskesta, pelastajina ensimmäisellä kerralla Mari ja toisella Mirka. Nooh, saatiin tavarat kasaan ja aloitettiin rinkkojen nostamista selkään, jolloin Marin rinkka sanoi RÄKS. Ja olkain poikki. Onneksi lähin tie oli vain 1 km päässä, joten Mari soitti apuvoimat paikalle, ja rinkat saivat autokyydin kotiin. Tosin tuo 1 km oli tuskien taival, Pähkänän rinne ei ole ihan niitä pienimpiä... Päiväreppuun otettiin sunnuntain tarpeet, ja matkaa jatkettiin kevyellä kantamuksella. Sunnuntai kuljettiin Kitkajoen rantaa pitkin aina Jyrävän 9 metrisen putouksen ohi Juumaan asti, jossa Skoda odotti väsyneitä vaeltajia.

Loput kuvat reissusta.

Reissun jälkeen koittikin Nemon kohtalon päivä: kastraatio. Ja vielä kaiken lisäksi päivää ennen Nemon 3-vuotis syntymäpäivää! Oli siinä lahjaa kerrakseen...

Karvanopat lähti keskiviikkona puolen päivän aikaan, ja hain kotiin nukuksissa olleen Nemon. Nukutuksen sanottiin riittävän koko illaksi, mutta hahhahhaa Nemo oli jo 3 tuntia myöhemmin täysin tolpillaan.

Kipulääkkeitä Nemo ei saanut, koska maha ei niitä enää kestä. Keskiviikkoiltana Nemo sai noin tunnin kestäneen kipukohtauksen, joka rauhoittui, kun pidin kylmäkallea Nemon jalkovälissä. Torstainakin sai pienemmän kipukohtauksen, joka sekin meni kylmäkallen avulla ohitse. Ja perjantaina koirasta ei mitään enää huomannutkaan... Kaulurikin vain pahensi menoa, koska pitäähän sitä vauhtia olla, että kaulurikin mahtuu :D Nyt haava on jo lähes kokonaan parantunut, mutta varuilta pidän vielä pari päivää kauluria.

Viime aikojen tärkein uutinen lienee kuitenkin se, että pennut ovat syntyneet! Syyskuun puolivälissä taloon siis tupsahtaa toinen kelpie, joka sekin on yllättäen ruskea, vaikka mustia odotettiinkin :D

TK1!

Viime tiistaina käytiin Imatralla tokokokeessa, ja kotiintuomisina TK1 titteli :D

Tuomarina Mäntysen Markku, alokkaassa 18 koiraa.

Jo kehään mennessä tuomari innosti Nemoa, ja Nemolla nousi kierrokset tappiin...

Luoksepäästävyys 9

Nousi ylös, ja tuomari kun innosti niin Nemo alkoi sikailla tosissaan, hyppi vasten ja haukkui jajaja...

Paikkamakuu 10

Tähän mennessä paras koepaikkamakuu! Vähiten pyörimistä, hetken haisteli maata mutta piti myös kontaktia miuhun! Eli todellakin saatava Nemon vireystila ylemmäs ennen makuuta.

Seuraaminen kytkettynä 8

Muuten kohtuu ok, mutta täyskäännöksessä pysähtyi rapsuttamaan pantaa...

Seuraamisten välissä Nemo haukkui ja meni moikkaamaan tuomaria...

Seuraaminen taluttimetta 9

Nääh aika nihkeää oli kontaktin pito...

Maahanmeno 9,5

Tiiä sitten mistä lähti puolikas, oliskohan hieman vinosta makuusta.

Luoksetulo 7

GRÄYH Nemo teki saman minkä Laukaan kokeessa, tuli laukalla mutta meni huti ja jäi jonnekin selän taakse hortoilemaan... Ilmestyi viereen seisomaan, en antanut uutta käskyä ennen kuin tuomari käski antamaan?!?! Tiiä sitten, ottiko siitäkin pistevähennyksiä, vaikka itse kehotti antamaan toisen käskyn?

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10

Seuraaminen olisi voinut olla parempaa, mutta pysähtyi kyllä salamana.

Estehyppy 5

Ehdin nyökätä olevan valmis, ja Nemo samoin tein keskittyi johonkin kehän ulkopuolella olevaan...

Ensimmäinen hyppy-käsky, eikä tapahtunut mitään.

Ja juuri, kun aloitin toisen käskyn, Nemo lähti liikkeelle ja haukkui...

Eli pitkät piuhat, turha kaksoiskäsky.

Kokonaisvaikutus 7

Haukkui seuraamisten välissä ja hyppyä suorittaessa, "koira komensi tyttöä" oli tuomarin kommentti kisakirjaa jaettaessa.

168p, ALO1 ja TK1

Eniten harmittaa se, että tuomari tarkoituksella yllytti Nemoa hyppimään ja sikailemaan, ja Nemohan tietenkin huomasi tilaisuutensa tulleen...

Pitää jatkossa olla vielä tarkempana, ettei aloita sikailua kehässä.

Syksyllä olisikin tarkoituksena sitten kokeilla AVO-luokkaa, toivottavasti ehditään ennen hallikautta. Jotenkin miusta tuntuu, ettei Nemon kanssa kannata hirveästi hallikokeissa käydä...

Sitten muihin aiheisiin...

Vein torstaina Nemon kontrollivirtsanäytteen eturauhasen takia tutkittavaksi.

Ja ylläripylläri, alkavia tulehdusmuutoksia, ja edellisen antibioottikuurin loppumisesta 2 viikkoa...

Eli toisin sanoen, nyt lähtee Nemolta pallit, kun ei eturauhanen kerran muuten rauhoitu.

Ehdin jo varata ajan ensi torstaille, mutta varuilta siirrän ajan elokuun alkuun, ettei Kuusamon reissu mene pieleen haavan tulehtumisen tms takia.

Toivottavasti leikkaus ei aiheuta negatiivisia vaikutuksia, tosin yhtään ei haittaa, vaikka Nemo hieman rauhoittuisikin... :D

Agirotu 2009

Parit treenit ehdittiin WW:n kanssa ottaa viime kirjoituksen jälkeen ennen eilistä H-hetkeä, Agirodun möllijoukkueen starttia.
Treenit lupaili hyvää, sain viimein itselleni oikean asenteen, jolloin WW:kin kestää paremmin tiukkoja ja vaikeampia hyppykulmia.
Viime hetkiin asti oli epäselvää, meneekö radalle WW vai Jilla. Lopulta vaaka kallistui WW:n suuntaan, kun Pinjan & Jillan yksilöradat uhkasivat mennä alo joukkueen kanssa päällekkäin.

Joten apua, WW:n kanssa radalle!

Käytiin tuntia ennen ottamassa pari lämmittelyestettä, hyvin kulki ihmisvilinästä ja kuulutuksista huolimatta.

Radassa hirvitti etukäteen etenkin radan pituus, treeneissä kun pisin pätkä on tainnut olla max 10 estettä. Ja nyt radalla oli esteitä 18...
Radalle oli myös laitettu monta (WW:lle) tiukkaa hyppykulmaa, ja jo heti 2. hyppy oli pyöritettävä.
Onneksi aina parin hypyn jälkeen tuli kontaktieste tai putki, jolloin WW sai lisää vauhtia.

Alku lähti nosevasti, ensimmäiset 6 estettä (hyppy x3, puomi, pituus, putki) ongelmitta, sitten mentiin hypystä huti suoraan A:lle. Sitten hyppy, putki ja hyppy.

Tämän jälkeen WW taisi todeta, että "Missä namit? Ei nameja?!?! Aha poistun radalta.... " Ja lähti etsimään Leenaa... Hetkipieni meni, ennenkuin WW saatiin houkuteltua radalle, mutta totesi taas "Sulla ei VIELÄKÄÄN ole nameja?!?!" ja poistui takaisin Leenan luo...
Nakki siis kouraan, ja rukoilemaan koiraa takaisin radalle, ja tulihan se :D

Jatkettiin siis hyppy, pussi "En mene!" joten se siivuutettiin ja jatkettiin hyppy x2, putki, hyppy x2 ja oltiin MAALISSA! :D Ratavirheitä vaivaiset 115 p.

Alku siis sikahyvä, sitten namien metsästys, ja lahjomalla maaliin :D
Tooooosi tyytyväinen silti olen Woo Whaan, ikinäkoskaan noin pitkää rataa tehty, ja ennen kaikkea se, että tuli vielä jatkamaan rataa ja INNOLLA! Ja maalissakin oli vielä innoissaan, eli radalla pöljäily ei tappanut intoa kuitenkaan.
Jatkossa aletaankin treenata pidempää rataa niin, että välissä palkataan, ja sitten taas jatketaan.
Ja välissä tietty myös motivaatiosarjoja muutamalla hassulla esteellä, jotta WW:n into saadaan pidettyä yllä.

Joukkueen sijoitus 10, joten ei se nyt ihan hirveän huonosti mennyt.
Rapelle 25, Picolle 10 ja Retalle 5.

Möllitokoa ynnä muuta menoa

Juhannus mennä hurahti sateisena mutta muuten mukavana :)
Oltiin siis Mirkan&Rapen&Verdin kanssa Heinävedellä leirintäalueella juhannuksen vietossa.
Päätavoitteena oli treenata teltassa nukkumista Lapin reissua varten.
Samalla tuli kyllä myös testattua telttojen vedenpitävyys, etenkin lauantain vedenpaisumus oli tulikoe kummallekin teltalle, mutta kuivina ne pirulaiset pysyivät :D
Koiratkin olivat hienosti, mitään ongelmia ei ollut. Nemo oli torstai-iltana hieman ihmeissään nukkumaan mentäessä, ”Siis nukkumaan, tänne, täh?” mutta nopeasti kävi pötköttelemään, kun emäntäkin katosi makuupussin uumeniin.

Eilen käytiin Tapiksen kentällä möllitokoilemassa. Ilma oli hieno, tosin entykkäähelteestä-öttiäisistä-Nemo kävi vähän hitaalla helteen ja loppuillasta ilmestyneiden polttiaisten takia.
Myös nurmialusta jännitti hiukan etukäteen, mutta ihmeiden aika ei ole ohi, koska kehässä ei nuuskinut ollenkaan!
Lisäjännitystä toi viereisessä kehässä samanaikaisesti tokoillut Pimu-kelpie, jolle Nemo ennen kehään menoa vähän väliä flirttaili :D Kehässä Pimu onneksi unohtui täysin.

Tuomarina oli Anu Hongisto, joka ainakin meidän kohdalla luki tokon sääntökirjaa kuin piru raamattua :D
Eli kaikesta rokotettiin sääntöjen mukaisesti ja tiukalla linjalla.
Liikkeiden välissä sai palkata, ja Nemo saikin nakkeja naamaan.

Luoksepäästävyys 9
Hyppäsi vasten. Se on tämä naistuomareiden ongelma, Härköstä vasten ei kehdannut loikata.

Paikkamakuu 9
Kesto 1 min. Aluksi piti hienosti kontaktia, treeni tuottaa tulosta? N. 45s kohdalla kääntyi hieman vinoon, tiedä sitten mikä tuon taas aiheutti…

Seuraaminen taluttimessa 9,5
Täyskäännöksessä jäi hieman jälkeen, korjasi itse. Muuten edelleen nousujohteista Imatran kokeeseen nähden, nyt piti jo potkia koiraa välillä edestä pois :D

Liikkeestä maahan 10
Silmäkulmasta vilkaistuna meni aavistuksen hitaasti, mutta saattoi olla vaan mielikuvitusta.

Liikkeestä seisominen 10
Hieman teputteli etutassuilla.

Luoksetulo 8
Pöljä-Petteri tuli ja törmäsi ETEEN, kun olisi pitänyt tulla suoraan sivulle… :D
Kait tuo muisteli viime kesän BH-treenejä samalla kentällä, silloin kun piti aina tulla eteen.

Hyppy 8
Hyppäsi HILJAA, mutta toisella puolella oli ihan pakko käydä nuuskaisemassa kehän reunamerkkinä ollutta numerokylttiä. Pysähtyi kyllä siihen käskystä, mutta käänsi käskyn jälkeen askeleen pari etupäätään kohti miuta, josta -2.

Kokonaisvaikutus 9
Nemo kävi 2 pyörähtämässä ja haukahtamassa tuomarin jaloissa, mutta mikä hienointa: palasi käskystä hienosti perusasentoon ja hiljeni :)

Tulos 144/160 ja sijoitus 8/19.

Seuruu taas parempaa kuin viime kokeessa, kyllä se sieltä vielä löytyy!
Nyt oli jo oikeaa kelpieasennetta kehässä, selvästi oltiin jo TEKEMÄSSÄ eikä haahuilemassa.
Nyt vaan muutama treenikerta ennen 7.7. koetta, liikaa on turha treenata, koska Nemo kyllä osaa liikkeet.
Paikkamakuussa jatketaan kontaktin harjoittelua, kun se nähtävästi pikku hiljaa alkaa tuottaa tulosta.
Lisäksi uutena liikkeenä mukaan ruutu, ja tunnari, jonka alkeet ei oikein ota onnistuakseen….

Eilen käytiin myös WW:n kanssa treenaamassa agia.
Viime kerran menestys kepeill oli unohtunut, ja nyt ei millään ensin meinannut hoksata, että kepit jatkuvat myös poistuneen verkon jälkeen.
Parin yrityksen jälkene homma saatiin toimimaan.
Uutena mielenvirkustyksena WW keksi mennä hypyn ali, koska kepeille oli niin kiire, ja hyppy on ihan tylsä.
Hetki piti jankata, että hyppy taas löytyi. Hienosti WW kesti kuitenkin miun painostuksen asiasta, vielä kuukausi sitten WW olisi lyönyt hanskat tiskiin "hyppää prkele ite jos ei kerta kelpaa!" ja poistunut niine hyvineen autolle :D
Nyt siis kesti painostuksen, ja hyppy lähti kulkemaan. Lopuksi otettiin vielä 2 hypyn edes takaisin loikkimista, jolla saatiin taas intoa enemmän peliin.

Hyvää Juhannusta!

Leena oli eilen agitreenien aikaan reissussa, joten käytiin sitten iltamyöhällä 9 jälkeen ottamassa Woon kanssa pienet treenit.

Upeasti kulki! Pakko se on myöntää, että aluksi tehtiin liian pitkiä ja vaikeita pätkiä liian vähällä palkalla, kun WW:n into alkoi kadota. Nyt kun ollaan pari viime kertaa tehty taas lyhyttä pätkää, niin kummasti on mustan monsterin kinttuihin tullut lisää vauhtia! :D

Treenattiin eilen keppejäkin, otettiin 2 verkkoa pois, ja WW meni kuin vettä vaan!

Ei tainnut edes huomata, että jotain puuttuu :D

Saas nähdä, kuinka meidän Agirotu-reissun käy. Retta aloitti jo juoksut, jote WW seuranee kohta perässä... Jos juoksut alkaa, niin agirotuun ei ole asiaa :(

Me lähdetään kohtapuolin Nemon kanssa viettämään juhannusta telttailun merkeissä.

Alkuviikon kaatosadetat enteillyt sääennuste on onneksi muuttunut poutasääksi, joten mukavaa reissua odotellessa!

Hyvää Juhannusta!

Nemo the potilas taas kerran

Nopeasti vaihtuu kelpien kanssa eläessä tilanteet: eilen juhlittiin tokon ykköstulosta, tänään käytiinkin sitten vaivaisen koiran kanssa lääkärissä.

Nemo oli viime yön tosi rauhaton, ja aamulla huomasin, että Nemon petiin oli ilmestynyt lammikko.

Hetken mietittyäni tajusin, että Nemo on viime päivät pissinyt taas ihan koko ajan ulkona, vähän väliä pitää olla koipi ojossa. 1+1=3 eli eturauhanen tietty taas tulehtunut.

Eläinlääkäri asian vahvisti, ja antibiootit saatiin.

Pikainen laskelma kalenterin ääressä: 10 päivän kuuri antibiootteja + 7 päivän varoaika= voidaan osallistua Imatran tokokokeeseen 7.7. :D

Eniten harmittaa eilinen, kipeähän Nemon täytyi jo eilen olla, mutta enpä taaskaan tajunnut.

Tuo eläin kun ei kipuaan edelleenkään hevillä näytä, ainoastaan yöllinen rauhattomuus kieli siitä, että jotain on pielessä pienen koiran mielessä :(

Mutta onneksi siis lääkkeet saatiin!

Nyt onkin sitten suunnitelmissa poistaa Nemolta 2 karvanoppaa, josko sillä saataisiin eturauhanen rauhoittumaan, ja elo mukavammaksi. Nemosta kun ei tuon selän takia missään nimessä jalostuselukaksi ole, joten piruako noita noppia mukana kantamaan :D

Nemo sai eilisen koemenestyksen palkaksi tänään Back on Track-verkkoloimen. Hienosti antaa pompan olla päällä, vaikka aluksi ajattelin, että äkkiäkös tuo takista eroon pääsee...

Katotaas nyt, auttaako tuo Nemon lihasten jumiutumiseen ynnä muihin selkävaivoihin.

Imatran tokokoe

Nyt on tokokoe nro 3 takana.

Tällä kertaa arpaonni "suosi", ja viskasi meidän aloitusnumerolle 1, kun aloluokassa yhteensä 25 koiraa.

No eipähän tarvinnu jännittää :D

Tällä kertaa ehdin totutella Nemon hyvin kenttään, joten fiilikset oli hyvät.

Muutenkin yritin omaakin asennetta muuttaa "Kyllä me osataan!" aikaisemman "Apua käteen menee kuitenkin..." sijaan.

Mutta asiaan!

Tuomarina tällä kertaa Pauli Härkönen.

Viereisessä kehässä parin metrin päässä oli samaan aikaan AVO-luokan suoritukset, joten häiriötä oli vähintään riittävästi.

Luoksepäästävyys 10

Nemo heittäytyi maahan, mutta oli muuten rauhallinen.

Paikkamakuu 7,5

Nemo näpsi mäkäräisiä, ja suoritti myös nopean alapesun... Liekö mäkärä kutitti vai mikä. Ei kuitenkaan noussut, vaan hieman vaihtoi toiselle lonkalle, ja siitä takaisin oikeaan asentoon.

Seuraaminen kytkettynä 9

Nyt oli jo osaamista mukana :D Tosin emäntä sössi, täyskäännös niin käännyinpä sujuvasti vasempaan. Nooh, tuli 1 ylimääräinen oikealle käännös :D Virallista selitystä pistemenetykselle en tiiä.

Seuraaminen taluttimetta 7

Hienoa seuraamista viimeiseen oikealle kääntymiseen asti. Ihan kehänauhan vieressä, yleisö siinä lähellä ja Nem omeinasi lähteä haahuilemaan. Annoin uuden käskyn napakasti, mutta ei ehtinyt enää kunnolla mukaan, kun jäljellä tosi lyhyt juoksuosuus, täyskäännös ja seis. Mutta muuten hieno seuruu!

Maahanmeno 10

Perrrrfect :D Tosin alun seuruu olisi voinut olla vielä hiukan tiiviimpi.

Luoksetulo 7,5

Hienosti jäi, mutta viereisen kehän käskytys vei aluksi huomion. "Käsky", Nemo katseli viereiseen kehään, odotin pari sekuntia ja annoin käskyn, ei korvaansa lotkauttanut...

Uusi napakka käsky ja tuli. Hiukan hidas perusasentoon tulo, mutta selvästi Laukaan koetta parempi :)

Seisominen 9

Piste lähti jostain, oliskohan ollut hiukan huono seuruu?

Estehyppy 8

Hyppäsi ok, seisoi ok mutta HAUKKUI hypätessä ja vielä seistessäkin? Pimeä koira, aina pitää keksiä jotain uutta... :D

Kokonaisvaikutus 8

Haukkuminen tiputti, muuten olisi tullut 10

Pisteet 163 ja ALO1, yhtä puuttuu :D

Äärimmäisen hyvä koe edellisiin verrattuna, seuruut hyviä, liikkeiden väliajat pysyi hienosti hanskassa.

Nyt vaan keksittävä tuohon paikkamakuuseen jotain, tai voihan se olla, että AVOn piilo pelastaa, ja keskittyminen palaa.

Laukaan tokokoe ynnä muuta

Lomautusviikot oli ja meni, heinäkuun lomautusviikkoja odotellessa...

Nemo säikäytti miut ontumisellaan viime viikolla.

Käytiin tiistaina Mirkan&Rapen kanssa rinkat selässä 6,5km reissu treenimielessä Kuusamon vaellusta varten. Nemo oli valjaissa, ja veti tietty lähes koko ajan. 

Illalla sitten miulla oli taas kolmijalkainen koira.... Hetken ajan meinasi epätoivo iskeä, sitten tajusin: sehän ontuu OIKEAA takajalkaa! Eli siis väärää kinttua!

Laitoin lämpöpussin kinttua hoitamaan ja toivoin, että kyseessä on vain lihasjumi...

Keskiviikkona kinttu oli vielä hieman jäykkä, torstaina jo normaali.

Eli todennäköisesti lihakset menivät vetämisestä jumiin, joten tästä lähin Nemo kulkee reissut panta kaulassa vetämisen estämiseksi. Nemolle kun valjaat= saa vetää...

Mutta kyllä tuo ontuminen säikäytti! 

Viime lauantaina olikin sitten Laukaan tokokokeen vuoro.

Lähdettiin Mirkan kanssa reissun päälle jo torstaina, oltiinpahan hyvissä ajoin paikalla :D

Tuomarina oli Salme Mujunen, ja paikalla myös harjoitustuomari, eli välit liikkeiden välillä oli toooooosi pitkät. Ja tämähän ei Nemon kanssa tiedä hyvää...

Seuruut meni penkin alle, ja muutenkin Nemon ajatukset ei olleet yhtään mukana.

Syitä miljoona:

- tuli liian kiire kehään, kun 2 edeltävää koiraa keskeytti heti alkuunsa

- kehä jääkiekkokaukalossa, johon mentiin portista, jonka vieressä oli 2 pentua, joista Nemo otti kivat ihkujaihkujaihkuja kierrokset... Ja vedin Nemon kaksin käsin kehään...

- unohdin neuvoa Mirkalle, että Nemon ruokakipon saa avata valmiiksi vasta viimeisen hypyn jälkeen, joten ruoka tuoksui välillä selvästi Nemon nenään..

- liikkeiden väliset tauot tooooosi pitkiä, piti pitää Nemoa pannasta kiinni, koska muuten olisi lähtenyt haahuilemaan

Kootut selitykset oli siinä, nyt liikkeisiin...

Luoksepäästävyys 9

Nousi seisomaan, mutta oli rauhallinen, eli ei hötkyilyä.

Paikkamakuu 10

Nemon perusmakuu, eli pää pyörii kuin pöllöllä, mutta pysyi paikallaan.

Seuraaminen kytkettynä 0

Jo perusasentoon saaminen oli tuskaa, ja seuraaminen oli surkeaa, täysin ala-arvoista. Yritin saada Nemon hereille käännöksissä tekemällä käännökset niin, että hihna samalla nykäisi Nemon mukaan, mutta ei niin ei. Nollaksi meni siis sen takia, että nykäisin 3 kertaa hihnasta= 3 lisäkäskyä.

Menin Nemon surkeasta seuraamisesta niin sekaisin, että tein täyskäännöksetkin väärään suuntaan. Normaalistihan me tehdään ne vasempaan...

Seuraaminen taluttimetta 8,5

Edelleen totaalisen surkeaa seuraamista, jos treenissä seuraaminen olisi tällaista, niin lopettaisin tokoilun heti...

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5

Seuraaminen himpun parempaa, muttei hyvää vieläkään. Maahan meni ok. Puolikas lähti rauhattomasta makuusta.

Luoksetulo 9

Ihme, että ylipäätään pysyi paikoillaan... Ollaan siirrytty suoraan sivulle tuloon luoksetulossa, ja nyt meinasi tulla eteen. Näytin kädellä pienen avun, jolla syöksyi ohi ja kävi kääntymässä metrin pari miun takana, ja tuli sitten viereen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5

Itku meinasi jo päästä, seuruu SURKEAA, parin askeleen jälkeen irtosi reilun metrin päähän ja katseli maisemia... Olin ihan varma, ettei pysähdy kun ei minkäänlaista kontaktia miuhun. Karjasin kuiten ODOTA, ja ihme kyllä pysähtyi. Salme oikein kehui, että tosi napakka pysähtyminen. Mutta seuruu....huoh.

Estehyppy 8

Laitoin Nemon pannasta kiinni pitäen perusasentoon, koska häntä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Hyppäsi hyvin, mutta ajatukset oli jossain muualla... Karjasin ODOTA, pysähtyi ihme kyllä. Ei ottanut loppuperusasentoa, kun keskittyi tuijottamaan parin metrin päässä ollutta pikkulintua. Pisteet lähti karjaistusta käskystä ja loppuperusasennon puuttumisesta.

Kokonaisvaikutus 8

Liian käskevä äänensävy ja pannasta kiinni pitäminen. 

160p ja ykköstulos.

Hävettää tuollaisella seuruulla saada ykkönen.

Mirka otti liikeet videolle.

Huomaa etenkin seuraamisten välissä, miten hienosti Nemo käyttää tilanteen hyväkseen Salmen mennessä laittaman sadeviittaa päälle: Nemon karkaa ruoan hajun perässä kaukalon reunalle, ja sen jälkeen juoksentelu ympäriinsä, palaa perusasentoon juuri, kun Salme kääntyy teltasta kohti kehää.

Notta näin tällä kertaa. Ja ensi viikon tiistaina uudestaan Imatralla....

Kelpie sairastaa ja akupunktiota

Nemolle iski sitten perjantai-iltana kaamea vesiripuli.

Lieneekö torstai-illan oksennus liittynyt samaan vaivaan.

Oli tosi kipeän oloinen koko viikonlopun, lauantain pissilenkilläkin vähän väliä pysähtyi maahan makaamaan, kun koski mahaan :(

Ei suostunut syömään mitään, Canikurit sentään rouskutti menemään. Juonut ei ollenkaan, isolla ruiskulla tuuppasin vettä kitaan, mutta siitäkin Nemo pulautti saman tien osan pois.

Lauantai-iltana sonta oli jo kiinteämpää, mutta väriltään melkein mustaa ja tumman veren peitossa.

Sunnuntai-aamuna sama juttu, ja soitinkin jo elli-päivystäjälle.

Hänen mielestään ei hätiä mitiä, jos koira pysyy kohtuu pirteänä.

Su-iltana annoin Nemolle vähän riisin keitinvettä, se kelpasi kun laitoin sekaan nokareen Puhtia.

Maanantaille oli akupunktio varattuna. Heti ma-aamuna soitin Tikkaan, että koira on ollut koko viikonlopun kipeänä. He pyysivät tuomaan silti näytille, niin elli päättää, tarvitseeko lisähoitoa mahavaivaan ja voiko akupunktiota nyt tehdä.

Suunnattiin puoli neljältä Tikkaan, ja ihme ja kumma: Nemo joi ensimmäistä kertaa 3 päivään vettä Tikan pihassa.

Tikan Matti tutki Nemon ja tuumasi, että ärhäkkä vatsatauti tai sitten Nemo on syönyt jotain epämääräistä. Heti pälkähti päähän, josko Nemo olisi torstain uintireissulla syönyt jotain maasta, ei olisi ensimmäinen kerta kun Lappeenrannassa koiria yritetään myrkyttää...

Nemo oli jo niin hyvässä kunnossa, että Tikka päätti tehdä myös akupunktion.

Heti alkuun kehotin laittamaan Nemolle kuonositeen, yksi tikattu elli riittänee....

Ensin Matti kävi käsipelissä Nemon läpi, tämä oli kait sitä osteopatiaa?

Seuraavaksi oli vuorossa laser, johon Nemo ensin suhtautui hyvin epäilevästi, mutta hetken venkuloituaan antoi hoitaa ihan ok.

Ja sitten se kauhein ja kaamein vaihe: neulojen laitto.

Oikean jalan neulat menivät ihan ok, mutta siinä vaiheessa, kun Matti koski KÄDELLÄ Nemon jalkaan, alkoi hirveä huuto "MÄÄKUALEN MÄÄ KUALEN APUAAAAAA!" ja siuh sekuntia myöhemmin olisi roikkunut Matin kädessä kiinni, jos ei olisi ollut kuonosidettä.

Vielä hetken yritti venkuloida, mutta sitten ärähdin kunnolla, ja antoi laittaa loput neulat ongelmitta.

Nemo ei olisi millään jaksanut seistä neulat kankussaan, kait ne sitten painoivat niin paljon :D

Neulojen poisotto sujui helposti, Nemo ei edes tainnut huomata, että neulat otettiin pois.

Matti tuumasi, että Nemosta ei löydy kipukohtaa, joten käytännössä siis terve koira. 

Tosin omaan silmään edelleen huomaan, että vasemman jalan varpaat eivät taivu kunnolla Nemon seistessä, mutta muita oireita ei ole.

Nemo pääseekin vielä ainakin 2 kertaa neulatyynyksi, seuraavan kerran jo tämän viikon torstaina. 

Toivottavasti uusi kerta sujuisi helpommin :D

Mitäköhän keksis - 2 viikon loma(utus)

Aikaa olisi nyt vaikka kuinka paljon, 2 viikkoa lomautettuna niin ei kiirettä mihinkään.

Agia pitäisi WW:n kanssa treenata vaikka kuinka, me kun osallistutaan Agirodussa möllijoukkueeseen kera Retan, Tiipiin ja Picon.

Päättyvällä viikolla ei keritty treeneihin kertaamaan, mutta eikös se sanonta mene, että lahjattomat treenaa? :D

Viikon päästä torstaina lähdetään Mirkan&Rapen kanssa kohti Turkua, käydään kääntymässä Kelmi&Nallikallion kennelleirillä. Toivossa on, että saisin Nemon samalla reissulla Piiran Leenan käsittelyyn, mutta kaikki riippuu siitä, tuleeko peruutusaikoja.

Eli jos joku Leenalta 3.-5.6. ajan varannut lukee tätä, niin olisit maailman ihanin ihminen, jos siirtäisit omaa aikaasi ja vielä mainitsisit Leenalle, josko ajan saisi meille :) Myö kun tullaan täältä susirajalta asti, niin tosi harmi, jos ei Leenalle päästäkään.

Ja kotimatkalla Turusta onkin sitten Laukaan tokokoe. Pitäs vissiin reenata tokoakin, ennen kaikkea sitä pirun hyppyä.

Nemo pääsi eilen fiilistelemään agihallille. Meni pariin kertaan putken ja pussin, sekä rauhallisella vauhdilla puomin. Hienosti oli muistissa kontakteilla pysähtyminen. Ja ne irtoamiset putkeen! Ei tuo eläin viime kesänä noin irronnut, ja nyt takana 9kk tauko ilman vilaustakaan agiesteistä! Ei olisi kyllä kannattanut Nemolla edes tuonkaan vertaa esteitä mennä, nyt harmittaa taas entistä enemmän, ettei Nemosta tule agieläintä...

Nemo on käynyt uimassa nyt muutaman kerran, edelleen se mahan kastuminen on pahin hetki, sen jälkeen kyllä ui mielellään ja jää aina rantaveteen krokotiilinä odottamaan seuraavan kepin heittoa :D Liekö sitten uimisesta johtuvaa vai mistä, mutta Nemon olemus on muuttunut rennommaksi, ja takajalkojen liikkeet "varmemmiksi". Kipuillut tuo ei ole, joinakin iltoina ollut aavistuksen jäykkyyttä, mutta luultavasti lihasperäistä.

Maanantaina jännitys tiivistyy: Nemo menee Tikalle akupunktioon.  Etukäteen hirvittää, mihin niitä neuloja enemmän päätyy: Nemoon vai Tikan Mattiin :D

Syyäkö vaiko eikö?

Mikäs ihme vaivaa Nemo kelpikoiraa,
Ennen söi kaiken, nyt mikään ei kelpaa?
Kuppiin katsoo: ”Yäk mitä täällä,
parempi kait on nälkäiseksi jäädä.
Tuon jos syön, niin kohta jo närästää",
kyllä nyt rassataan pienen koiran elämää.

Emäntä yritti ruokaakin vaihtaa,
silti kelpie sitkeästi kippoaan kaihtaa.
On kokeiltu Canidaet, Cibaut, Eaglet,
nistä kait tykkää sitten vain beaglet.
Nemo maistoi napun, joskus jopa kaksi,
lopulta jäi syömäti koko iso satsi.
Ruoka jäi kippoon, ei maistu sitten millään,
Mikä ihme on vialla, emäntäkin on jo ymmällään?

Puhti Nemolle kyllä hyvin maistuu,
mutta sen jälkeen mahaan kauheasti sattuu.
Emäntä päätti viime konstina koittaa,
jospa lähikaupan ruoka paremmin maittaa.
Valintatalon hyllystä nappasi apua,
halpaa Hau-Haun kanariisipapua.
Viimein on täynnä Nemo-koiran maha,
poissa on myöskin närästysvaiva paha.

Joskus siis kannattaa halpaakin koittaa,
saattaa se kalliimman toisinaan voittaa!

Yhtä sun toista

Tälle viikolle on ehtinyt taas kertyä jos vaikka jonninlaista toimintaa.

Maanantai meni koekrapulaa potiessa, eikä tehty Nemon kanssa pikkulenkkejä kummempaa.

Tiistaina olikin sitten taas fyssari-Einin vuoro.
Hienosti oli alkanut lihaksia muodostua, eikä pahoja jumeja missään.
Itse olin huolissani Nemon takajalkojen varpaista, Nemo kun seisoo pöhkösti varvastellen, eikä kunnolla kaikilla anturoilla. Eini tuumasi, että voi olla joko ääreishermostosta (vaimikäseon) johtuvaa, tai sitten pitkän levon ja viime viikkojenvähäisen liikunnan takia varpaien liikeradat on pienentyneet. Eini venytteli Nemon varpaita suuntaan ja toiseen, ja jo käsittelyn jälkeen oikean takajalan varpaat asettuivat selvästi paremmin. Saatiinkin kotijumpaaohjeeksi varpaiden kääntelyä joka toinen päivä :D Lisäksi jatketaan liikunnan lisäämistä, ja nyt niin, että Nemo saa olla vapaana metsässä jne, jotta saaadaan koko kroppa käyttöön.
Einille ihmettelin edelleen sitä, miten paljon rauhallisempi Nemo nykyään on. Turha häseltäminen on jäänyt lähes kokonaan pois, ja muutenkin Nemon olemus on rauhallisempi kuin ennen. Einin mukaan tämä voi johtua siitä, että kipu on nyt selästä pois, eikä Nemon tarvitse peitellä sitä ylimääräisellä häsläämisellä.
Kipu kun vilkkaassa koirassa ilmenee ylivilkkautena, kun taas rauhallisesta koirasta tulee täys lapanen.
Kuntoutuminen siis etenee, mutta katsotaan, mitä kesä tuo tullessaan...

Tiistai-iltana käytiin Mirkan&Rapen&Verdin kanssa tekemässä jäljet.
Nemon jälki oli reilu 50m, ja matkalla ensimmäistä kertaa oja. 10-20 m välein oli namirasiat maassa.
Hienosti meni, välillä hetkellisesti nosti kuonon maasta ja kerran meinasi lähteä väärälle jäljelle. Tosin tuota väärää suuntaa mietin, että toiko tuuli miun poistumisjäljeltä hajua Nemon nenään.
Ja siitä ojastakin Nemo selvisi hienosti, varmisti ensin, ettei jälki käänny ojan reunoja pitkin, ja sitten hyppäsi ojan yli ja jatkoi jäljestämistä :)
Namirasiat ilmaisi kaikki, tosin muutamalle piti käskeä maahan, kun Nemon mielestä ilmaisuksi riittää, kun vähän tassulla raapasee "tossa se on" :D
Tyytyväinen voi siis olla :) Pitääkin perehtyä paremmin pelastusjälkeen, josko sieltä löytyisi Nemon selälle sopiva harrastusmuoto...

Keskiviikkona oli agitreenien vuoro kera WW:n. Nyt oli koko halli käytössä, kun vuoroviikoin toinen treeniryhmä on ulkona. WW kulki mainiosti, monta hankalaa (huom suhteutettuna WW:n tasoon :D) hyppykulmaa, ja WW meni kuin vettä vaan! Hypyn kiertoja taisi tulla peräti 1, ja sekin johtui miun naurettavan huonosta käskytyksestä.
WW:n treenien jälkeen kokeilin, miten Verdi kulkee agiradalla. Ja totta tosiaan, pienelläkin koiralla voi olla käsittämätön vauhti! Tosissaan sai pinkoa, ja ensimmäinen yritys kariutuikin siihen, että lähdin lönköttelyvauhtia liikkeelle. Pari seuraavaa radanpätkää sujui jo paremmin, jos miun ohjausvirheitä ei lasketa. Ja minikoirassa on kyllä ehdottomasti parasta se, että kontaktien kanssa saa olla melkolailla huoleton :D
Illan päälle oli vielä oman ryhmän koulutusvuoro. Kiva kouluttaa porukkaa, josta joka kerta näkee edistymistä :) Katsotaan, kuka kerkiää/uskaltaa/haluaa/tahtoo/viitsii kisata ensimmäisenä. Tällä edistymistahdilla ainakin osa porukasta on syksyyn mennessä kisavalmiita!

Ja loppuhuomautuksena: Laukaan 6.6. tokokokeessa mahdollisuus bongata Nemo, joka toivottavasti pysyy tällä kertaa kehänauhojen sisäpuolella :D