Treenattu on! Kisattu on!

Lomaviikko meni sutjakkaasti koirien kanssa treenatessa ja pitkin metsiä lumikenkäillessä.

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja video vielä enemmän, niin pidemmittä puheitta loppuviikon agitreeniä Waaran kanssa



Nemo taasen pääsi tekemään bombalityä, eli agia ja tokoa vähän sinne päin :D




Sunnuntaina sitten olikin vuorossa Imatran agikisat.
Tuomarina kummallakin radalla oli Allan Mattsson.
Etukäteen tuli kolmosluokkalaisilta tietoa, että maneesin pohja on todella pehmeä, ja sitä se myös oli.
Sanoinkin ennen ekaa rataa, että saas nähdä miten rimat kolisee, kun kokematon koira menee noin pehmeällä alustalla. Ja Waara halusi vielä lisää vaikeustasoa, eikä suostunut kakkaamaan ennen rataa, vaikka selvästi hätä oli...

Ensin siis hyppäri

Kakkosen taakse vastaanottamaan ja vekkiä 2-3 väliin. Toka rima tippuu, takajalat tiputtaa.
Kepit onnistui, tehotreeni viikolla auttoi toivottavasti siis lopetusongelmaan!
Ennen putkea oli tarkoitus viedä Waara etukautta pyöräyttäen putkeen, mutta kääntyikin (!!!) niin helposti, että osasin kerrankin muuttaa samantien ohjausta ja heitin Waaran puolivalssilla putkeen.
Waara hyppäsi suoraan putken jälkeisen hypyn riman päälle, vaikka odotin enkä lähtenyt vedättämään. Kakka hakkasi kalsareissa...
Sama juttu pussin jälkeisellä hypyllä, ihan suoraa riman päälle.
Ja miun vekkaus jäi puolitekoiseksi, ja Waara hyppäsi ihan minne sattuu.
Kerrankin Waara irtosi ongelmitta putkeen, ja sitten itse melkein sössin taas vaihteeksi.
Keskityin ottamaan Waaraa putkesta enkä yhtään katsonut, mihin olen menossa, ja melkein kaadoin hypyn.. Rima otti jo osumaa jalkoihin, mutta ei sentäs tippunut. Ja Waara hyppäsi kaikesta huolimatta :D
Loppu menikin sitten pelasteluksi, mutta ihme ja kumma ilman virhettä kuitenkin.
Tuloksena hyppikseltä siis 15 ja toiseksi nopein aika, -13 ja rapiat

Ja heti kun päästiin maneesista ulos, meni Waara lumikasaan tekemään ison kakkakasan...

Ja sitten agiradalle, mukana menossa kaikki kontaktit.

Lähtö ok, mutta se keinu... Taas oli liito-orava lähellä, tuomarikin harkitsee mutta antoi armoa.
Hyvin irtosi muuri-hyppy-putki, putken jälkeinen kaarros vähän venähti.
Puomin ylösmenolla pysähtyi maahan, tuli vähän kiire päästää jatkamaan kun tuomari alkoi kuikuilemaan...
Ja puomin loppupäässä iski jokin "Apua onks tää keinu?!?!" kun kyyristeli ja tuli toooosi hitaasti.
Vekki ennen keppejä onnistui kohtuullisesti, ja kepit taas hienosti (tosin hieman hitaasti, mutta virheettä!). Oli tarkoitus valssata ennen A:ta, mutta sitten viime sadasosan hetkenä päätin, että varmistelen A:ta edeltävän hypyn, ettei ota kieltoa kun lähtee miun liikkeen mukaan.
Hyvä muuten, mutta sitten jumahdin A:n eteen ja Waaralle kielto DÄÄÄMN!
A:n alastulo ok, tosin lähti ILMAN LUPAA... miun OTA-käskystä.
Ja putken jälkeinen kaarros taas venyi, mutta muistin ottaa hypyn huolella.

Agiradalta tulokseksi siis 5, aikaa jäi -8s ja kymmenyksen päälle.

Nyt oli ohjauksessa jo vähän asennettakin, tosin välillä edelleen unohdun haaveilemaan eikä ne kintutkaan liiku odotetusti.
Keinua pitää nyt treenata sitten seuraavaksi ja paljon, jotta nuo lentoversiot karsiutuu pois.
Puomin ylösmenoa mietin jo viikolla treenatessa, ja kokeilinkin niin, että vapautin Waaran kiipeämään jo ennen puomia. Tuloksena muutama kontaktin ylittävä loikka...
Pitää nyt tuotakin ihan miettimällä miettiä, että mitä sen kanssa tekee. Nykyisellään puomi on H-I-D-A-S, joten vauhtia tarttis saada lisää kontaktien siitä kärsimättä.

Ja vielä se tärkein, eli kisavideo, kiitos Kirsille kuvaamisesta!

Treenattu on!

Puuh!

Kyllä sitä pitäisi useammin päivittää, ei tahdo enää pää muistaa, mitä kaikkea viikkoon mahtuikaan...

Mutta jos edes ne tärkeimmät :)

Viikonloppuna oltiin Waaran kanssa molempina päivinä Pullin Maijun koulutuksessa.
Ja kyllä se vaan niin on, että koira osaa, ohjaajasta valitettavasti ei voi sanoa samaa.
Viikonlopun voi oikeastaan tiivistää näin:
- Luota koiraan!
- Ohajukseen lisää asennetta!
- Liikettä kinttuihin!

Paljon tuli ajattelemisen aihetta mm. siitä, miten eri tavoilla Waara reagoi miun liikkeeseen riippuen siitä, miten lujaa liikun. Myös omaan sijoitteluun pitää kiinnittää enemmän huomiota, etenkin putkista mennään ohi, jos olen Waaran näkövinkkelistä edessä (ja muistinko tämän epiksissä....).
Ja ristus notta tuo koira kääntyy! Onhan se jatkoa ajatellen älyttömän hyvä juttu, mutta ykkösten suorilla pätkillä tulee vähän ongelmaa, kun suoraan menemisen sijaan Waara lähtee kääntymään miun liikkeen mukana...

Videokoostetta sunnuntailta




Ja tiistaina elikkäs eilen olikin sitten oman seuran epikset. 
Lopputulos kohtalaisen masentava.
Waara teki perinteiset, eli eka radalla ei hakenut putkia, vaan lähti miun liikkeen mukana. 
Toisessa putkikiellossa kävi samoin kuin viikonlopun koulutuksessa, eli olin Waaran mielestä putken edessä, vaikka siitä olisi vielä helposti sopinut menemään.
Onneksi kummallakin radalla oli niitä hyviäkin kohtia, varsinkin kun jälkikäteen näkee videolta.
Siellä radalla meno tuntuu niin tuskaiselta, mutta onneksi on video kertomassa, että ei se nyt ihan koko ajan ole hervotonta menoa. Kiitos vaan Hannalle kuvaamisesta!

Ja kun emännällä on lomaviikko, niin on joka päivä kurvattu hallille treenaamaan.

Treenit painottuvat nyt kontakteihin ja etenkin keppeihin.

Keppejä on nyt tehty monella eri variaatiolla

- vika verkko paikallaan & namialusta odottaa, toimi ok paitsi että varasti namille pari kertaa...

- pelkkä namialusta, muuten ok mutta varastaminen...

- lelupalkka odottamassa, leijeröintiä ym, näyttäisi toimivan parhaiten eikä varasta

Pohdin aamulla, miten jatkaa, ja päätinkin sitten, että:

Waara kerran osaa kepit, niin siltä voi myös vaatia oikeaa suoritusta (ja tästäKIN Maiju sanoi viikonloppuna..)

Tänäänpä sitten tehtiinkin niin, että apuvälineet hittoon, välillä oli lelu odottamassa. 

Ja tarkoituksella tehtiin keppejä vaikeutettuina

- hirmuleijeröintejä

- juoksin "päälle"

- vedätin

- häiritsin koko keppien ajan vieressä tömistämällä, ja siis niin vieressä, että melkein osuin koiraan

Waara teki alussa virheen kerran pari, mutta "aijaijai"- huomautuksella ja uudelleen ottamalla alkoikin löytyä varmuutta! Ja Waaralle asennetta keppien tekoon! Etenkin tuolla viimeisellä tömistelyhäiriköintikepityksellä Waaran olemus muuttui raivokkaaksi, eikä harkinnutkaan keppien kesken jättämistä, tai edes vauhdin hidastamista! 

Nemppiskin on päässyt tokoilemaan useampaan kertaan. 

On tehty

- seuruuta, palkkausta vaihdellen

- jäävistä istumista, nyt menee napakasti ilman lisäapuja

- luoksetuloa, seisominen ei vaan parane, maahanmeno priima

- kaket, malttia alkaa löytyä, ja keskittyy edes melkein koko ajan :D

- bombalityä, eli seuruusta kepeille, putkeen, yksittäinen hyppy ja takaisin seuraamaan, Bomba likes :D

Myös palkkaamista olen nyt ihan ajatuksen kanssa muuttanut niin, että ennen namia tulisi enemmän rauhallista suullista kehua, ja sitten vasta JES ja palkka. Näyttäisi toimivan, vire nousee :)

Tästä unohtui ainakin puolet, mutta onpahan edes päivitetty! :D

Juoksukontaktit

Olishan se tietty ihan toivottavaa, että vaikka koiralle on opetettu 2on2off-kontaktit, niin silti ohjaaja suorittaisi ne juosten. Mutta meillä on toisin, kuten Varkauden kisojen ensimmäiselllä radalla nähtiin.
Muutenkin kyseinen rata oli kaukana  agilitystä, ennemminkin kyseessä oli aamukävely hevosmaneesissa.
B-radalla sentäs edes vähän päästiin vauhtiin.
Kummallakin radallla tuomarina oli Kati Wala

A-rata

W pysyi hyvin lähdössä, tosin valui maahan...
Menin kakkosen taakse ottamaan vastaan ja tein pienen vekin, jotta kääntyy paremmin puomille.
Kontaktit otin tarkoituksella ajan kanssa, mutta olisi ne ehkä vähän nopeammminkin voinut tehdä...
Puomin jälkeen jäin uunoilemaan jotain, ja myöhästyin kutoshypyltä, joten kielto.
Kepit aloitettiin tällä kertaa oikein, mutta lopetettiin yhtä väliä liian aikaisin...
Loppupätkä edelleen laamailua, ja pussilla mie jäin ihan täysin ihmettelemään maailman ihmeellisyyksiä. Näinkin nololta radalta kuitenkin Waaran ensimmäinen virallinen agikisatulos 20,52,m josta aikavirhettä 10,52s. Että ihan niin nopeita oltiin
.

B-rata

Ennen rataantutustumista annoin eräille luvan viedä miut nurkan taakse piestäväksi, jos vauhti ei parane ja kunnolla.
1-4 oli ihan mahottoman pienillä väleillä. Waara valui taas lähdössä maahan, eikä osannut yhtään mitoittaa etenemistään 1-2 väliin vaan kuvitteli selviävänsä siitä YHDELLÄ laukka-askeleella. No ei ihan onnistunut...
Kepeillä taas ongelmaa, ensin jyrään päälle, sitten lopettaa kesken ja syöksyy putkeen (=HYL) ja kolmannellakaan ei mennyt oikein, mutta jatkettiin sitten rataa.

7-8 ja 10-13 meni pienillä kaarroksilla, ja  kontaktit oli loistavat! Puomin jälkeen ohjaus unohtui ja Waara syöksyi putken väärään päähän.
Rata loppuikin sitten pari estettä suunniteltua aikaisemmin, kun Waara teki komean lentokeinun (TAAS!). Kelpi kainaloon ja kotimatkalle.

Kisaaminen on älyttömän mukavaa etenkin siitä syystä, että kisatilanteissa tulee selvästi esiin asiat, joita pitää vielä eniten treenata.
- Akka juoksee
- Kepeille varmuutta
- Vauhtikeinuja vedättäen treeneissä

Tällä kertaa Waara yllätti irroten hienosti sekä putkiin että hypyille, näissä kun on lähiaikoina ollut melko paljon vaihtelevuutta. Vähän oman ohjauksen suunnittelua sotkee, kun ei voi tietää, tarvitseeko koira viedä esteelle asti vai irtoaako kymmenen metrin päästä.

Ja vielä videota






Sunnuntaina olikin sitten vuorossa Tuijan agitreenit
Waara kulki kivasti, ohjaaja edelleenkään ei.
Pidemmittä puheitta







Tokoakin on ehditty tekemään pikkuisen.


Maanantaina lenkin seassa 
Waara:
- tolpan kiertoa & pysäytyksiä
- jääviä
- seuruuta
- suoraa luoksetuloa


Nempalle:
- kaukoja
- seuruuta
- jääviä


Kumpikin teki ok, ja Apinalla etenkin oli vauhtia ja virettä vähintäänkin riittävästi.


Tiistaina sitten tokoiltiin porukalla. Kummallekin sudelle 2 liikettä.
Nemppis
Ruutu: Idea oli, toteutus ei toiminut. 
Seuruuta & loppuun istuminen: Ok, Nemo loistaa, mitä enempi on seuruussa häiriötä :)


Waara
Seuruuta BH-tyyliin. Hienosti malttoi Apina tehdä töitä ihmisistä huolimatta, vaikka hieman pitikin välillä silmäkulmasta vilkuilla.
Jäävät: Pysähtyy /menee maahan napakasti, nyt enempi treeniä pysymiseen.

Kyllä näille hyllyille palkintoja mahtuu

Lauantaina Lappeenrannan agikisat, kolme rataa, kolme hyllyä.

Tuomarina Hannele Lummeranta, joka teki ihan sujuvat, aavistuksen normaalista poikkeavat ykkösten radat.
Ei siis "tuonne ja takaisin" ratoja, vaan piti jo ihan vähän kääntääkin välillä :D

A-radalle pääsyä odotellessa Waaralla oli ihan käsittämättömät kierrokset taulussa!
Tyyppi pyörihyörinykimeuhkasi, eikä lähtöön mentäessä meinannut olla kuulolla ollenkaan.
No tästähän seurasi tietenkin mainio ratasuoritus vai miten se oli...

Lähdössä pysyi sentäs ongelmitta, mutta sen jälkeen niitä ongelmia riittikin.
Puomilla ei pysähtynyt kummassakaan päässä...
Irtosi renkaan jälkeen putkeen satasella, vaikka lähiaikoina tässä on ollut vähän epävarmuutta.
Kepeillä kävi niin kuin pelkäsinki, tuli vauhdilla ja toiseen väliin. Selvästikään ei kunnon vauhdista malta hakea oikein, sillä nyt kyllä annoin takuulla tilaa ennen keppejä. Ja toisella yrityksellä tokavikasta välistä pois, en lähtenyt enää korjaamaan. (Miksi??)
Varmistelin keppien jälkeistä hyppykuviota ja käänsin napakasti, ettei mene putkeen. Waara vaan oli sen verran ihmeellisellä päälläm, että kääntyi liiankin napakasti, ja ohitti hypyn 9. Jatkettiin matkaa korjaamatta, kun oli muutenkin jo kepeiltä 5 alla.
A:n alastulollakaan ei pysähtynyt, enkä VIELÄKÄÄN tajunnut ottaa uudestaan, great.
Ja tämähän sitten kostautui keinulla, liiito-oravanahan sieltä tultiin pois. Ja joku tajusi VIIMEIN ottaa uudestaan, ja sitten pois radalta.

B-radalle lähdinkin sitten tekemään sataprosenttisen varmat kontaktit, eli kontakteilla ei todellakaan pidetty kiirettä. Seurauksena myös Waaran meno rauhoittui, ja homma alkoi pelittää.
Taas pysyi lähdössä hienosti, 2-3 välin vekki onnistui loistavasti, ja A tehtiin kunnialla.
Renkaalla miun ajatus katkesi enkä kääntänyt kunnolla, Waara meinasi sujahtaa putkeen mutta ihme kyllä, kääntyi miun karjaisusta pois.
Kutoshypylle oli tarkoitus tehdä jos vaikka mitä hienoja kuvioita, mutta pitkäksi venähtänyt rengas aiheutti sen, että kutonen mentiin käytännössä "tosta yli ja kierrä täältä"-tekniikalla, pienistä kaarroksista ei tässä yhteydessä mainintaa.
Puomillakaan ei pidetty kiirettä, eikä ongelmaa pysähtymisen kanssa.
Nyt haki kepitkin kunnolla ja malttoi mennä loppuun asti..
Ja sitten muuttui nolla hyllyksi.
Nostin varmaankin kättä sen verran keppien jälkeen hypylle ja muutenkaan oma linja ei ollut kääntynyt putkea 14 kohti, joten Waarapa tempaisi itsensä putkeen 7. Däämn. Ja tämän kuulee myös videolla yleisöstäkin :D
Jatkettiin taas vauhdilla rataa. Ihme ja kumma, sain Waaran kääntymään tuon suoran putken 16 jälkeen, vaikka mitenkään nättiä ja sujuvaa kääntyminen ei ollutkaan.  Loppusuorakin selvittiin virheittä, joten yhteen putkeen kosahti nolla. Ihanneajat oli sen verran napakat, että noilla varman päälle kontakteilla tuskin oltaisiin muutenkaan miinusajalle ehditty.

C-rata olikin sitten hyppäri. Ihanneaika oli vaatimaton 30s, eli ihan napakkaa menoa tiedossa.
Ohjasin alun samaan tapaan kuin B-radalla, eli linjaamalla 2-3 välissä kohti nelosta. Nytkin haki kepit ok, mutta tyrkyllä ollut rengas veti yhtä väliä liian aikaisin pois kepeiltä.
8-9-10 meni hienosti pienillä kaarroksilla, mutta putken 11 jälkeen taas sama vanha virhe: vedätin Waaraa liikaa, joten tuli ohi hypystä 12. En lähtenyt korjaamaan, vaan jatkettiin etiäpäin. Putki 13 meni siinä vauhdissa myös ohi, mutta 14-17 sain ohjattua suunnilleen niin miten olin suunnitellutkin.

Kolme hylkyä siis kertyi kokemusreppuun. Mutta kyllä sitä joka kisasta aina jotain oppii tai vähintäänkin saa muistutuksia!
Ennen ensimmäistä rataa Waara oli ihan älyttömillä kierroksilla, aikaisemmin tuollaista hallitsematonta hullua ei ole agikentän lähellä näkynyt :D Eipä tartte paljoa viritellä... mutta tarkkana on jatkossa oltava, ettei kierrokset mene yli.
Lähdöt toimi upeasti, jokaisella radalla sain vietyä alun juuri niinkuin olin suunnitellutkin.
Putkille irrottiin tällä kertaa ongelmitta, mutta hypyille pitää vielä muistaa antaa lisäapua.
Samoten miun liike edelleen vie Waaraa liikaa, joten tehotreeniä siihen, että lukittu este suoritetaan, vaikka mie lähtisinkin jo liikkumaan muualle.
Kontakteja ja keppejä treenataan nyt liioitellun vaikeina, eli vedätystä, leijeröintiä jne jotta suoritusvarmuus paranee.

Vielä videotodiste radoista, kiitos kuvanneille eli Veeralle, Annelle ja Kirsille!