5 viikkoa tylsyyttä alkaa huomenna

Nemolla oli tänään fyssaripäivä.

Eini kävi Nemon läpi, ei suurempia jumeja paitsi tietenkin ristiselkä oli kipeä.

Tuumailtiin siinä sitten, mitä tehdään, ja päätettiin kokeilla 5 viikon täyslepoa.

Käytännössä siis liikunta max vartin pissalenkkejä, kaikenlainen riehuminen pois, emäntä kantaa koiran 3 kerrokseen ja alas, nostaa autoon jne...

Kävinkin heti kotimatkalla ostamasa kuonopannan, niin Nemo ei pääse edes hihnassa riekkumaan, ja ehkäpä uteliaat koiran rapsuttelijatkin pysyvät kauempana "varo se on vihanen! :D

Tarkoituksena siis saada välilevyn pullistuma rauhoittumaan, ja jos tämä onnistuu, pitäisi myös oireiden kadota täysin.

Vielä tänä iltana käydään tokoilemassa, tosin seuraaminenkin on kielletty, se kun rasittaa takaselkää. Ja saatetaan muutenin tokoilemassa käydä, mutta liikkeet rajoittuu paikkamakuuseen ym rauhallisiin liikkeisiin. Tunnarikapuloita pitäisi hankkia jostain, niin voitaisiin ottaa sekin mukaan opetukseen. 

Vinkkejä otetaan vastaan, mitä kaikkea tuolle eläimelle voisi kotioloissa temppuina opettaa!

Karjalassa kajahtaa...

...käytiin nimittäin Nemon kanssa ensimmäistä kertaa tälle talvelle LPKY:n tokotreeneissä parkkihallissa. Ja Nemo testaili välillä hallin kaikuominaisuuksia haukkumalla :P

Vähän kyllä hirvitti mennä pitkän treenitauon jälkeen ryhmätreeneihin, tai ollaanhan me jonkinverran treenailtu itseksemme, mutta silti...

Hetki meni arpoessa oikeaa treeniryhmääkin, mennäkkö "Tottelevaisuuden alkeet" vai "Edistyneet ja kilpailevat", ja päädyin sitten tuohon jälkimmäiseen.

Treenattiin seuraavia:

Luoksepäästävyys: malttoi olla niin kauan, kunnes kouluttaja koski kuonoon, jollin pomppasi ylös "jeejeemoimoi"-asenteella. Toinen yritys, pidin kontaktia yllä tarkemmin namin avulla, jolloin pysyi ja kesti jopa koskemisen!

Paikkamakuu: muutama melko lyhyt pätkä, pisin taisi olla ehken 30s, palkkasin muutaman kerran, kun piti kontaktia. Vieressä oli rauhaton noutaja, mutta silti Nemo malttoi olla nätisti.

Seuraaminen: kierrettiin muiden ympäri, omalla vuorolla seurasi ihan ok, olisi voinut olla säpäkämpikin, sieti hyvin paikallaan muiden seuraamisohitukset, paitsi Rapen tullessa vuoroon "mää en enää kestä Rapeeeeeeee!" eli pomppasi ylös, kun rape meni ohitse.

Nouto: perusasento, heitto, käsky ja Nemo lähtee laahustamaan eteenpäin nokka maassa....Käsky takaisin perusasentoon, uusi "TUO" ja nyt lähti laukalla hakemaan kapulan?!?! 

Mikälie aivomato sotki ensimmäisen lähetyksen... Meinasi palauttaa kapulan ensin kouluttajalle, mutta uudella käskyllä toi miulle ja tiiviisti eteen. Irroitti käskystä, ja napakasti sivulle käskystä. 

Eli ei siis suurempaa ongelmaa, kunhan Nemo ensin hokasi, että "ai niin noutohan tää olikin" :D

Liikeestä seisominen: Otettiin käskytettynä, ei ongelmaa, pysähtyi napakasti ja pysyi paikoillaan, kun palasin luo. 

Mutta se haukkuminen.... Heti, kun vapauttaa käskyn alta, niin pään aukominen alkaa.

Hiljaiseksi saa vain karjaisemalla ilman varoitusta GRRREIH! mikä ei välttämättä herkempien koirien läsnäollessa ole kauhean suotavaa...

Toivottavasti menee ohi, kun päästään kunnolla treenaamaan, ainakin aikaisemmin haukku on vähentynyt treenikertojen myötä. 

Ainakin tuo eläin väsyi, kotiin tultua sai evästä ja heti syötyään sammahti :D

Ai niin, suoritin tänään koetoimitsijakurssin 1-osan. Kävin tauolla kysymässä kouluttajana olleelta Mäntysen Markulta vinkkiä aloluokkaan...

Mie: Pitäisi pikkuhiljaa koiran kanssa uskaltautua ensimmäisiin tokokokeisiin..

MM: Mikäs koira siulla on?

Mie: 2,5v uroskelpie

MM: No tuon ikäisen kelpien pitäisi jo olla tokovalio!

Kröhöm, ai mitenkä niin ollaan aikataulusta jäljessä tai jotain... :D

Ei leikata

Tuntitolkulla netissä pyörimistä, usean eläinlääkärin,osteopaatin ja fysioterapeutin mielipide kysyttynä, samasta vaivasta kärsineiden koirien omistajien kokemuksien perusteella:

Nemoa ei leikata.

Jos tilanne huononee, pitää miettiä uudestaan, mutta tällä hetkellä päätös on tehty.

Piiran Leenaltakin apuja kyselty, hänen ohjeenaan säännöllinen fysioterapia& osteopatia, remmilenkit, varovainen vapaanajuoksutus, ei riehumista eikä riekkumista alkuvaiheessa, särkylääkettä aina kun kipuilee ja Neurobion Fortea hermoston paranemisen tueksi.

Paraneminen voi kestää jopa 6kk, mutta kaiken järjen mukaan toipuu kivuttomaksi elukaksi, jonka kanssa voi huoleti harrastaa ainakin tokoa.

Agility siis jäänee pois meidän harrastuksista, mutta arvatkaas, mitä tämä tarkoittaa?

Miulla on nyt äärimmäisen hyvä tekosyy aloittaa uuden pennun etsintä, pitäähän sitä nyt päästä naattimaan uudesta agihallista :D

Niin pieni, mutta suuri ongelma

Nemon magneettikuvat tuli tänään postissa cd:llä.

Alla se olennaisin otos, josta ongelman aiheuttajan näkee ilman erikoisosaamistakin.

Muut kuvat ongelma-alueelta 

Tokotoko

Pyörähdettiin eilen jäähallin parkkiksella pienimuotoisen tokoilun merkeissä.

Seuraaminen: ihan pro :D, täyskäännöksiinkin(vasemmalle) viimein tulossa se takamuskin mukaan.
Lieneekö ristiselkä ollut aikaisemmin sen verran kipeä/jäykkä, ettei napakka kääntyminen ole houkutellut? Yhdessä täyskäännöksessä Nemo teki ylimääräisen piruetinkin, eli pyörähti kertaalleen itsensä ympäri :D
Jäävät liikkeet: jeejee sekä seisominen että maahanmeno onnistuivat säpäkästi, maahanmeno meni kerran seisomiseksi, joku unohti käskyn PAINOTTAMISEN maaHAN...
Paikkamakuu: ihan pienenpieni hetki, häiriö oli kertakaikkisen kamala: Jilla teki seuruuta ihan siinä muutaman metrin päässä, mutta Nemo silti pysyi!
Luoksetulo: pari kertaa eri liikkeiden välissä, laukalla tuli mutta hiukka laiskasti Jillaa&co matkalla ihmetellen.
Eteenlähetys: treenien alussa viskasin patukan Nemon huomaamatta pienen luminökkösen taakse, jonne nyt lähetin käskyllä. Ensimmäisellä lähetyksellä lähti tiukalla mutkalla oikealle, siellä oli joku jääkökkö, jota Nemo kait luuli lelukseen. Uusi lähetys, hienosti oikeaan suuntaan hiukan epäröivällä laukalla, ylläripyllärinä löysi patukankin ja oli niiiiiin onnellinen :D

Emäntä ei voi olla kuin tyytyväinen!

Pohdintaa....

Nyt, kun Nemon ontumisen syy on selvinnyt, alkoi armoton kuukkelointi...
Aika vähän löytyy tapauksia, joissa on lähdetty tätä vaivaa leikkaamaan, ja silloinkin ahtaumakohta on ollut helpommassa paikassa. Nemon velipojallahan on myös sama vaiva, mutta Hurjallekaan ei leikkausta ole ehdotettu.
Itse leikkaus vaikuttaa olevan peruskauraa, mutta ahtauman sijainti tekee asiasta paljon hankalamman.
Löysin muutaman tapauksen, jossa koira on saatu kuntoon TÄYSlevolla, eli kaikki liikunta pois, pissilenkillä vain ja kotonakin ihan hissunkissun kaikkia äkkiliikkeitä välttäen.
Ja rappusissa kantaen ylös ja alas, 3 kerrosta aaargh....
Nyt tässä tuumailenkin, pitäisikö miun vielä kokeilla tuota 100% lepoa+särkylääke+fyssarikäynnit. Ei se ota jos ei annakaan, leikkaus on kuitenkin miun mielestä viimeinen keino.
Ja päässä kaikuu lääkärin sanat: "mitään takeita leikkauksen hyödystä ei ole...."
Voi kun todellakin olisi se kristallipallo, josta voisi vilkaista, mitä kannattaa tehdä!

Perjantai 13....

Nyt on Espoon magneettikuvausreissu tehty.

Diagnoosi seuraavanlainen:

Nemon ristiselkä mgneettikuvattiin: välilevyt eivät ole degeneroituneet, ei selkäydinkompressiota, tranversaalileikkeissä L7/S1 vasemmalla puolella hermojuuristenoosi.

Kirurginen terapia on hyvin vaikea toteuttaa sijainnin takia. Keskustellaan Esa Kestin kanssa jatkotoimenpiteistä. Jatkakaa fysioterapiaa.

Sama suomennettuna:

Nemolla on L7/S1- nikamavälissä todennäköisesti aavistuksen kokoinen luupiikki, joka painaa vasempaan jalkaan menevää hermoa. Kuvissa piikkiä ei näy, mutta jokin siellä hermoa kuitenkin painaa. Kuvat oli todella selkeät, miekin tajusin heti, missä kohdassa vika on. 

Kohta on niin vaikeassa paikassa, että sitä ei käytännössä voi leikata suoraan.

Vaihtoehtoina tällä hetkellä mennä suoraan yläkautta välilevyyn ja poistaa siitä osa/kokonaan ja toivoa, että paine hermoon helpottaa. Nämä leikaukset useimmiten tuovat avun.

Toisena vaihtoehtona on leikata lonkan kautta ja poistaa fasettinivel, jolloin päästäisiin paremmin itse kohteeseen. Tästä vaan on seurauksena se, että lantio/fasettinivelet/ristiselkä pitäisi stabilisoida n. miljoonalla ruuvilla ja raudanpalalla.... Auttaisi siis hermoon, mutta leikkauksen jälkitilanne.... käytännössä koiran lantion seutu jumautetaan lukkoon.

Vein magneettikuvat kotimatkalla Kouvolan lääkäriin.

Esa soittelee ensi viikolla Espoon lääkärin Anne Muhlen kanssa neuvoteltuaan, miten edetään, leikataanko ja koska, kumpi heistä leikkaa jne....

Nyt sitten alkaakin todellinen säästölinjalla eläminen, vakuutuksen hoitokatosta enää muutama satanen jäljellä, joten leikkaus ja jälkihoito menee käytännössä omasta rahapussista.

Kaikille siis lupa potkaista miuta polveen, jos näette miun ostavan jotain turhaa ja tarpeetonta :)

Nemon röntgenkuvat

Sain tänään Nemon röngenkuvat cd:llä huomista Espoon reissua varten.

Nyt kaikki asiantuntijat ja "asiantuntijat" pääsevät tekemään diagnoosia :D

Kuvat löytyvät isompina täältä.

Pentujapentujapentuja

Maanantai-iltana kävin ihailemassa Rettan pentuja Leenan luona.
Kamerakin oli mukana, mutta kuvausosaaminen ei :D

Kyllä oli jo 2 viikkoisissa kelpienaluissa vilskettä, liikkumisinto vain tällä hetkellä on suurempi kuin jalkojen kantavuus :D Mutta ryömimälläkin pääsee yllättävän nopeasti eteenpäin, ja välillä otetaan jo horjuvia askeleitakin. Loput kuvat galleriassa.

Sairaskertomus

Teinpäs tuossa tiivistelmän Nemon ontumisesta & syksyn muusta sairastelusta mielen virkistykseksi, ja onpahan lunttilappu perjantaille magneettikuvausreissulle.

19.8. ontui vasenta takajalkaa levolta noustessa hetken

24.8. ei suostunut agitreeneissä menemään A-estettä, muuten ok

26.8. ontui taas, soitto seuravalla viikolla lääkäriin->lepohoito

29.8 käynti hierojalla, oikea jalka kipeämpi

8.9. hierojalla taas

9.9. ontui taas, lääkäriin

12.9. lääkärissä, virtsatieinfektio, johon antibiootit ja särkylääkettä

15.-16.9. ontui taas jalkaansa->lääkäriin

17.9. lääkärireissu, kipureaktio saatiin, kun Nemon takapää nostettiin ilmaan,

Tarkka diagnoosi: Jatkohoito, Nemo ontuu edelleen vasenta takajalkaa. Palpaatiossa aristi vasenta polvea, lonkkaa ja alaselkää. RTG ei mitään poikkeavaa, vaan alaselällä sakraalialueella pari väliä kapeampia kuin muut. Borrelioosin varalta otettu verinäyte. Ab kuuri loppuun virtsatieinfektioon ja kipulääkekuuri. Lepo, välttäkää hyppimistä. Pitäkää Nemo lämpimässa paikassa. Borreliavastaukset tulevat postitse. Ja borrelioosia ei siis ollut.

Lepo ei ontumiseen auttanut, joten taas lääkäriin... Myös napsuminen alkoi, tarkkaa sijaintia en napsumiselle missäään vaiheessa ole keksinyt.

2.10 lääkärireissu, lääkäri sai polvilumpion paikoiltaan, ja koira huusi kuin tapettava...

Otettiin uudet RTG-kuvat, jotka lähtivät Kouvolaan patella luksaatio- diagnoosin kera. Samalla reissulla todettiin myös eturauhasen suurentuma, mutta ei hoidetu mitenkään

8.-9.10 Nemo oli Saaran luona hoidossa, jossa riekkui Piitun kanssa, oireet eivät kuitenkaan pahentuneet

23.10 Kouvolassa ortopedin vastaanotolla. Taas uudet RTG-kuvat, jotka olivat täysin priimaa. Diagnoosi: Ontuu vtj ajoittain. Aristaa lievästi polven sekä ristiselän alueen taivuttamista. Polvessa lievästi turvotusta. RTG-tutkimus, kuvien perusteella ei yksiselitteistä diagnoosia voi asettaa. Cartrofen pistoshoito 4 pistosta viikon välein. Kontrollikäynti 4 pistoksen yhteydessä. Kipulääkitys Rimadyl 2 viikon aja. Rajoitettu liikunta hoidon ajan. Mitään ei siis käytännössä löytynyt, vaan jatkettiin särkylääke&lepo hoidolla

Hoito tehosi osittain, ontuminen hävisi mutta tietynlainen jäykkyys ja jalan varominen pysyi.

5.11. Nemo lääkäriin yltiöpäisen pissimisen takia, eturauhanen suurentunut ja niskaan hormonipiikki

13.11. Kontrollikäynti ortopedillä, lupa palata normaaliin liikuntaan ja tarvittaessa särkylääkettä

22.11 ontuminen palasi, ja samalla iski myös vesihäntä, joka meni onneksi ohi parissa päivässä.

1.12 fysioterapiassa, selkeitä kipupisteitä si-nivelessä sekä ristiselän alueella, polvi ei ollut kipeä. Käsittelyn jälkeen takajalat vetreytyivät selvästi, ja Nemo makasi pitkästä aikaa ”sammakkoasennossa”. Hoidoksi ravilenkkejä

5.12 lääkäriin virtsaoireiden takia, eturauhanen edeleen suurentunut, ja Nemo kiljaisi rauhasta tunnusteltaessa. Eturauhasta ei ultrattu, vaikka näin edellisellä kerralla sanottiin. Hoidoksi antibiootteja, hormonipiikki ja särkylääkkeitä

10.12 fysioterapia, ristiselkä ja si-nivel kipeät, selkein kivunilmaisu kyljellä maatessa, kun vasenta takajalkaa taivutettiin eteen ja oikeaa taakse. Polvea sai taivutella vapaasti, ei mitään kipua. Hoitona jatkettiin ravilenkkejä. Käsittelyn jälkeen Nemo alkoi käyttää vasenta jalkaa selvästi aikaisempaa enemmän, ja välillä siirsi painon jo täysin vasemmalle jalalle seistessään

16.12. fysioterapia, kipua edelleen si-nivelessä ja selässä, mutta aikaisempaa vähemmän. Lupa lyhyisiin vapaana juoksuihin, huolellinen lämmittely&jäähdyttely ja ravilenkit

17.12 lääkärissä, eturauhanen ultrattiin, edelleen suurentunut ja pissanäytteessä jos vaikka mitä-> toinen ab-kuuri sekä hormonipiikki. Ortopedi ei saanut enää kipureaktiota Nemoa taivutellessaan.

16.1. Nemo lähti jäniksen tms perään, ja n. 20 min juoksentelun jälkeen palasi takaisin. Illalla vtj olikin sitten taas kipeä. Meni kuitenkin yhdessä illassa ohi.

20.1. fyssarilla, lihaksia alkanut kasvaa takaisin, ei suurempia kipupisteitä mutta aristi vtj varpaita

23.1. lääkärissä, Nemolla edellisenä yönä paha närästys&nieleskelykohtaus, anaalirauhaset & nielu tulehtuneet, antibioottia ja haponsalpaajaa

27.1. ortopedillä, ensimmäistä kertaa Nemo jäykisteli jalkaansa niin, että lääkärikin näki. Aristi selvästi lumbosakraalialuetta eli ristiselkää, joten lähete magneettikuviin.

Tosi tiivistelmä, eikä tuossa ole vielä läheskään kaikkia vaiheita ontuu-ei onnu-ontuu jne....

Kaikenlaista

Viikonloppuun mahtui yhtä sun toista.

Lauantai-aamuna käytiin Mirkan, Rapen ja Verdin kanssa jäällä. Koirat riekkui keskenään, tai no Nemo ja Rape reikkui, Verdi keskittyi kadottamaan tennispallon yhä uudelleen :D

Kuvasaldoa aamulta  (napsauta kuvaa, niin vaihtuvat nopeammin), jopa muutama hassu onnistunutkin otos.

Levon jälkeen Nemon jalka oli hieman jäykkä, mutta ei ontunut selvästi ainakaan.

Tänään oli agitreenien suunnittelupalaveri Annen luona.

Suunnitelmat vaikuttaa äärimmäisen hyviltä, vielä kun Nemon saisi treenikuntoon.

Iski ihan intopinkohinku päästä treenaamaan, pitänee hankkia jostain lainakoira, jos Nemosta ei agiin enää ole.

Illalla käytiin sitten vielä tokoilemassa.

Ensimmäisenä paikkamakuu, pysyi vaikka oli into pinkeänä, tosin pää pyörii ja pyörii ja pyörii....

Seuruu ok, aika lyhkäisiä pätkiä tällä kertaa.

Luoksetulo ok, tosin ihme kaartaminen oikealle? Ja toooooosi kauan piti odottaa, että otti kontaktin minuun ennen luoksekutsua.

Nouto oli pöh, keskittyi vain Caraan eikä ollut yhtään hommassa mukana. Lopulta sain yhden edes sinnepäin onnistuneen suorituksen, ja päätin noudon treenaamisen siihen...

Hyppy täydellinen, eikä olla treenattu hyppyä puoleen vuoteen kertaakaan :D

Nemo hetkeksi autoon, ja viimeisenä pätkä seuruuta ja eteenlähetys patukalle ja kiireesti patukka suussa autoon.

Ihan ok treeni, etenkin kun keli oli surkea, satoi vettä.

Huomenna katsomaan Rettan pentuja, onneksi kaikille pennuille on jo koti tiedossa :D

Tehkääpä diagnoosi....

Keskiviikko: reilu tunnin hihnalenkki + Rapen kanssa riekkumista vapaana n. 5 min ulkona + riekkumista Rapen kanssa sisällä n. 15 min= illala puujalkainen Nemo
Torstai: 20min hihnalenkki + Rapen kanssa riekkumista vapaana 20 min ulkona + loikitaan reilu metrin korkuiselta terassilta maahan + Rapen kanssa riekkumista sisällä n. 4 tuntia= emmä mitään onnu, enkä ole edes jäykkäjalkainen?!?! Vähän vaan närästää, kun tuli riehuttua sen verran rankasti

Että diagnoosia kehiin vaan :D

Nemo the hoitolapsi

Nemo oli tänään nelisen tuntia Mirkan luona hoidossa, kun emäntä huiteli työreissulla Jämsänkoskella. Eilen käytiin jo testaamassa, miten käypi, kun Nemo tuppautuu Rapen & Verdin kotiin... Ensin käytiin reilu tunnin lenkillä, ja sitten Nemo ja Rape sai hetken juosta pihalla irti, jonka jälkeen mentiin sisälle. Poijjat senkuin riekkui vaan, ainoa vaivaantunut oli Verdi, joka selvästi noitui, kun taloon ilmestyi TOINEN kelpie. Taisi raukka pelätä, että Nemokin on tullut jäädäkseen :D Eilen illalla Nemon jalka oli jäykkä, tavallaan "puujalka". Mitään kohtaa ei aristanut, tosin rassaamisessa pitäisi melkeipä olla apuvoimia, kun Nemo karkaa käsistä koko ajan. Yritä siinä sitten vertailla, onko toinen jalka turvoksissa jostain kohtaa toiseen verrattuna...

Nyt tässä hoitopäivän jälkeen jännityksellä odotellaan, miten jalka toimii, kun ensin sai tuntitolkulla telmiä Rapen kanssa.... Mutta pakko mikä pakko, töissä on käytävä, eikä Nemo voinut olla 13 tuntia putkeen yksin kotona. Nemo sai vielä Mirkan luota kotiin lähtiessään pahan närästyskohtauksen, joka alkaa vasta nyt olla ohitse. On siinäkin hoitolapsi, vaivaa jos jonkinlaista!

Kiitoksia Mirkalle hyvästä hoitopaikasta, johon kelpasi tuo vaivainen koirakin!

Tokoilua

Vissiin pieni tokokärpänen puraissut, kun taas käytiin jäähallin parkkiksella tokoilemassa, tosin tällä kertaa paikalla oli muitakin :D

Jonkinverran piti venkslata toisia koiria lähestyessä, etenkin Jilla-kelpie oli taas Nemon mielestä äärimmäisen mielenkiintoinen... Eli pyörittiin edes takaisin, aina kun Nemo alkoi kiskoa koiria kohti, äkkikäännös johonkin suuntaan. Lopulta asia meni perille, ja Nemo alkoi keskittyä olennaiseen....

Ensin seuruuta, ei ongelmia kunhan malttaa keskittyä. Täyskäännöksetkin paranemaan päin, kunhan muistan kääntää ensin olkapäätä ja sitten vasta jalat.

Liikkeestä seisominen ok, pysähtyy ja pysyy :)

Liikkeestä maahanmeno hukassa, tarjosi seisomista, istumista ja lopulta löytyi se maahanmenokin, kun helpotin ensin.

Luoksetulot vauhdikkaita.

Luoksetulon pysäytys hiiiiiiiiidas, pitänee jättää tämä vielä pois treenattavista, ettei luoksetulo turhaan hidastu. Alo-luokassa kun ei tarvitse pysähdystä vielä osata.

Vielä pieni pätkä seuruuta, josta pysäytyksen kautta ETEEN-käskyllä vapautus lelulle.

Hyvä treeni, ihme miten hyvin Nemo osaa, vaikka oli häiriötäkin.

Paikkamakuuta pitäisi saada treenattua, mutta ei tuota raaski kylmässä makuuttaa.

Sama on hypyn kanssa, yhtään uskalla hypyyttää, ennen kuin selkä on kuvattu.

Viikonloppu mennä hurahti

Turhan nopeasti viikonloput menee, välillä tulisi pari lisävapaata ihan tarpeeseen...

Lauantaina kävin hallitalkoissa muutaman tunnin verran, olipahan viileä tunnelma kun pakkasta lähemmäs -20C. Muuten pidettiinkin sitten Nemon kanssa lepopäivä, pienillä korttelikierroksilla vaan käytiin, kun en uskaltanut Nemoa noiden vaivojensa kanssa kunnon pakkasessa kauaa pitää.

Tänään käytiin sitten parin tunnin lenkillä, kierrettiin keskustan kautta ja jos vaikka mistä.

Kotimatkalla otettiin pieni tokotuokio jäähallin parkkiksella.

Hyvin meni, vaikka lähistöllä ollut haukkuva koira hieman meinasi herpaannuttaa Nemon keskittymistä.

Liikkeestä seisomiset ok, nyt pysyy hievahtamatta myös miun palatessa luokse jes!

Seuruu oli alun edistämisen jälkeen jees, välillä jopa äärimäisen hyvää :)

2 luoksetuloa, kummatkin vauhdikkaita, eteenistumisessa törmää vielä hieman, mutta en siihen nyt vielä puutu, että saadaan vauhti pysymään hyvänä. Viime kesänähän Nemo alkoi himmailemaan luoksetulossa, toisinaan ravasi laiskasti.

Lopetettiin eteen lähetykseen, patukka oli viety odottamaan treenien alussa kentän reunalle.

Hienosti lähti, viimeinkin edistystä tässäkin! Tosin ei kyllä olla paljoa treenattukaan...

Tyytyväinen täytyy olla, kun treenimäärät olleet tosi pieniä.

Joskohan sitä viikon parin päästä uskaltautuisi LPKY:n yhteistreeneihin... 

Nemon keskittymiskyky vaan saattaa pitkän tauon jälkeen olla heikohkoa....