Erittäin Hyvä ja ERInomainen

Reilun vuoden mittainen koiranäyttelytauko selätetty osallistumalla Lappeen pääsiäisnäyttelyyn. Tai no Nemon kohdallahan edellisestä näytelmästä taisikin olla jo nelisen vuotta aikaa...

Etukäteen arvellutti eniten Nemon kehäkäytös, tunnetusti kun Mr. KäyttäydynJosTahdon osaa kyllä sikailun jalon taidon, jos vaan huomaa mahdollisuuden koittaneen... Treenattiin sentäs huimat 2 kertaa näytelmäravia ja seisomista ennen näyttelyä, että ei ihan kylmiltään menty!

Mutta kuis sitten kävikään...

Kehän alkua odotellessa testailin vähän kumpaisenkin käyttäytymistä tungoksessa. Nemohan se käyttäytyi mainiosti (toki alkuhaukut piti kuuluttaa) mutta Waara, tuo kiltti pieni kehäkettu olikin ihan täpinöissään! Ei voi kelpie paljon enempää tohkeissaan olla! Ihmisiä! Koiria! Ihmisiä! KELPIEITÄ IIIIIK! Että oho hups vaikuttaa lupaavalta... Mihin se semirauhallinen Waara katosi???

No mutta, kummallekin kehäremmit niskaan, ja Waara Lauralle parkkiin odottamaan Nemon kehän ajaksi. Nemon ja Waaran luokat kun oli luonnollisesti peräkkäin (AVO ja VAL) ja kummassakin vain 2 koiraa, niin vähän meni hätäilyksi...

Nemo kehään, jossa odotteli George Georgiasta, Schogol sukujaan. Napakan oloinen tuomari, joka käsitteli koiraa perusvarmasti, ei valittamista. George taisi kovasti järkyttyä, kun ei Nemolta jalkovälistä löytänytkään hakemaansa. "What, is he castrated?!?!" No pallitodistus toki oli kehäsihteerillä, mutta vähän tuli sellainen tunne, että ei taida Nemosta ROPpia suureksi pettymykseksi tänään tulla. Järkytys. Juoksenneltiin ristiin rastiin ympäriinsä ja edestakaisin, ihan tosissani laitoin töppöstä toisen eteen ja rukoilin, ettei matto luista alta. Nemo viiletti korvat takaviistossa ripeää ravia (naama näytti aika tympääntyneltä). Seistäkin maltettiin hienosti kunnes tapahtui katastrofi: tuomarisetä rapisutteli jotain paperia pöydän takana, ja that's it. Nemo oli täysin vakuuttunut, että setä tulee ja tarjoaa hälle ihan just jotain erinomaisen loistavaa herkkua, joten loppukehä menikin sitten tuomarille flirttaillessa (siis Nemo, ei omistaja). Kehäsihteeri suureksi iloksi heilutti kuitenkin sinistä lappua, eli Nemolle Erittäin Hyvä! Selkäänsä poteneelta etenkin liikkestä on kiva saada edes "modern"!
Arvostelussa seisoi näin, kyllä siitä Nemon tunnistaa vähän kiltisti kerrottuna:
6,5 years. A bit leggy male (aika kohteliaasti, "hieman") with medium bones. Good neck and shoulder. A bit weak front. A little bit straight in pastern (kiltti setä-linja jatkuu: hieman suora) Also showing a lot of temperament. Modern drive and ground coverage

Kättäpäälle kilpailuluokassa, toisena AVO-koirana kehässä ollut Doni sai ERIn, joten kakkossija oli varma. Ja sitten juosten kehästä viemään Nemo Lauralle, Waara Lauralta parkista ja juosta takaisin kehään. Kehäsihteerikin pääsi huomauttamaan "Sinulla on väärä numero tämä koira on xxx85 eikä 82!". Niin no jos satuit huomaamaan niin vaihdoin koiraa juosten lennossa, se numero ei ihan ekana ollut mielessä.. Onneksi toinen numero oli väärän alla valmiina, joten tilanne hallinnassa!

Pari kierrosta rinkiä ja juu, ei sovi oikein Waaralle tulla lennossa kehään... Ravi oli vähän hukassa, laukkaa olisi löytynyt senkin edestä... Enkä edes hoksannut ensin, että Tyyppi laukkailee, kun eihän se ennen... Toisen koiran arvostelun aikana Waara vielä keksi ah niin ihan Leenan kehän reunalta, ja kierrokset nousi vielä enemmän punaiselle "KihkihkihKIIIIIIIH!" ja sitten koira repimällä takasin kehään. How nice! Kokeilenpa toisenkin kerran ilmota kummatkin koirat samaan näyttelyyn. Not.
Mutta taas rinkiä laukkaravipompulla, seistä sentäs maltettiin hienosti. ERI sieltä tipahti, toiseksi jätiin VAL-luokassa. PU- kehässä tuomari nosti valiot kärkeen, eli Waarasta PU2. Tuomari tuli sitten vielä pahoittelemaan, että "Sorry, but I could't see movement because he was jumping all the time." Ja sanoi tämän vielä kaiken varuilta kahteen kertaan, että on se harmi, ettei pompulta liikettä näkynyt, liekö olisi halunnut voittajaksi muuten laittaa. Mutta kiittelin vaan ja kättelin waarankuolaisella kädellä, saaatoi sen jälkeen tuomari olla ihan tyytyväinen päätökseensä.
Waaran paperissa seisoi näin:
3,5 years. Good size and format. Balanced enough. Also lovely neck and shoulder. Very good front. Quite a reach when moving. A little bit narrow behind. A lot of temperament and stamina.
Vähän jää nyt epäselväksi tuo "Melko ulottuva liikkeessä" ? että onko kyse siitä loikkimisesta, liikkuiko ne pienet hetken hyvin vai mitä tuolla haettiin. Samoten tuo viimoinen lause "Paljon luonnetta ja kestävyyttä" että onko tämä nyt sitten hyvää vai pahaa?

Kehän reunuksien sielut sanoivat kyllä, että hienosti se Api esiintyi ja näkyi siellä raviakin. Seassa. Jostain kumman syystä Waaran äitimuorikin oli saanut tismalleen samat "jumping"-kommentit tuomarilta, onpa mystinen juttu. Ja Laura vielä sanoi, että onneksi käskit laittamaan Saimin remminkin Waaralle, Waara kun oli odotellut omaa vuoroaan niin kiltisti, että Saimin nahkainen näyttelyremmi oli ihan itsekseen katkennut. Että niin, ehkäpä lennosta kehään ei nyt sitten ihan toiminut.

Täydellisen onnistunut reissu kuitenkin kokonaisuutena, Nemolta ei irronnut ylimääräisiä eritteitä kehään, ja Waara pysyi siellä ERI-kannassa ja tuomarikin tykkäsi. Josko sitä sitten vuoden päästä kokeilisi taas onneaan...