lauantai 21. toukokuuta 2011

Taivas varjele, mitä sieltä tulee?!

Sieltä tulee nollavoitto ja luokkanousu!!!

Mikkelissä käytiin kisailemassa kolmen radan verran.
Tuomarina kaikilla radoilla Anne Viitanen.

Mie en saanut eka radalle omaa päänuppia yhtään kuosiin, sellaisella "käydään ny kokeilees" -asenteella ei hirveän hyvää lopputulosta kannata odotella...




















Ensinnäkin. Mie vihaan tuollaisia alkuja, joissa on hyppy tai pari ja sitten ysikymppinen johonkin suuntaan. Ja pieleenhään se meni taas. Kakkosen taakse ottamaan vastaan, ja siitä kääntöä, ja Waara lähti pinkomaan kepeille.. Karjasulla tuli takaisin, mutta kielto silti. Sitten nihkeää menoa kepeille, joilta jo perinteeksi muodostunut aloitusvirhe. Sätkimistä ns. loppusuoralle, joka oli linjattu niin, ettei mitenkään päin ollut hyvä mennä. Jälkikäteen viisainta olisi saattanut olla valssata 16 hypyn jälkeen, sillä ainakaan vasemmala pysyttely ei toiminut. Waara lähti 17 hypyn jäkeen suuntaamaan kohti muuria, huutamalla sain pois mutta meni pituuden sitten sivuttain. En korjannut joten HYL. Moni koira hyllytti tuossa menemällä muurin pituuden sijaan, koska tuo oli oikeasti etenkin nopean koiran kanssa tosi vaikea kohta, liekö tarkoituksella linjattu noin vai jäiko tuomarilta vaan huomaamatta.

Sitten radalle B. Oli ensimmäistä selkeämpi ja virtaavampi, mutta mitäs se nyt meitä auttaisi.




















Ja TAAS samanlainen alku, tällä kertaa sentäs A hypn tilalla. A:ta edeltävä kaari meni piiitkäksi, sitten selvittiinkin ihan kohtuullisesti 9 hypylle asti, josta kielto. Kuvittelin ottavani Waaran huolellisesti putkesta mukaan, mutta sinkoili minne sattuu ja huti hypystä. Otin sitten hyviiin rauhallisesti hypylle takaisin ja siitä kepeille. Keppien alku ok, mutta tällä kertaa sitten lopetus väärin... Otin sitten hyviiin rauhallisesti kepit uudestaan. Puomin ylösmenokontaktilta vitonen, tosin itse olin ihan vieressä, likellä oli mutta kyllä ne tassut kontaktiin osui. Tuomari taasen oli jossain puomin puolen välin tienoilla, mutta minkäs sille mahtaa. Loppu menikin sitten ihan ok. Tuloksena siis radalta 15 ja hyviiiin rauhallisten korjausten takia reilu 3s yliaikaa.

Viimeisenä hyppis. Viimeinkin oma päänuppi alkoi tuntua oikeanlaiselta, olo oli rento ja ratakin vaikutti mukavan virtaavalta.




















Kakkosen viereen ottamaan vastaan, tällä kertaa onnistunut ratkaisu, vaikka rimojen takia vähän hirvittikin. Tuplaputkien jälkeisellä hypyllä meinasi iskeä ajatuskatkos, mutta onneksi piuhat yhdistyi ajoissa ja ohjasin oikein. Kepit päätin jo edellisen radan jälkeen viedä nyt niin kuin rata jatkuisi keppien jälkeen suoraan, ja virheettömästi mentiin. Tietty kaarros keppien jälkeen vähän venyi. Samoten myös 10-11 välin kaarros tarkoituksella, kun varuilta viivyttelin valssin kanssa, jotta rima pysyy ylhäällä. Loppu meni ok, aavistus kaartelua muttei mitenkään pahasti. Maalissa kuulutus "Aika 28,42 ja radalta viisi" TÄH! Mistä muka? Ja sadasosaa myöhemmin jo ajattelin, että eipä väliä, rata oli niin hyvä, ettei vitonen haittaa. Sivustakatsojien mukaan virheitä ei ollut näkynyt ja tuloslistakin sen varmisti: -14,18 ja nollavoitto, SERT ja siirto kakkosiin! JJJAU!!

LuVa-nollat tuli siis kahdella nollavoitolla ja yhdellä kolmossijalla.
Startteja ykkösissä oli yhteensä 21, joista hylkyjä 12 ja nollia siis kolme.

Kiva päästä jammailemaan Waaran kanssa kakkosten radoille, siellä kun pitää vähän jo osatakin :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti