Selvästi kerran viikossa tapahtuva blogipäivitys on liian vähän, sillä ehdin unohtaa puolet menneen viikon tapahtumista….
Waaran kanssa käytiin agitouhussa keskiviikkona, perjantaina, lauantaina ja vielä eilen sunnuntainakin. Melko tehokas viikko siis! Lähinnä puomin kontaktien ja keppien takia useita treenikertoja, kun etenkin puomin alastulokontakti hävisi Waaran päästä ihan tyystin.
Perjantaina saatiin Kirsi kouluttamaan meidän ryhmää, tosin paikalla oli vain me mie ja Satu Siirin kanssa. Waaran kanssa tehtiin välistävetoja ja putken väärään päähän vientiä. Välistävedot oli vaihteeksi hankalia, ja vaativat tosi vahvan ohjauksen, jotta pieni kelpi suostui kääntymään tarpeeksi. Edellisellä treenikerralla riitti pieni ylävartaloapu, nyt piti taas valssintynkää viritellä. Mutta onnitui kuitennii :) Putken väärä pää oli hetken hukassa, kunnes Kirsin opastuksella sain Waaran hoksaamaan kääntymisen riittävän ajoissa. Jos Waara ehtii jo putkea edeltävän hypyn päälle ja yritän kääntää vasta sitten, niin turhaa, aivan turhaa :D Eli tieto käännöksestä ennen hyppyä, niin hienosti sujahti sinne vaikeampaan putken päähän.Lisäksi tehtiin keppejä (2 verkkoa pois) sekä puomia, joka alkaa taas pelittää.
Lauantaina treenattiin pientä ohjauskuviota sekä keppejä ja kontakteja. Kepeistä saatiin jo 3 verkkoa pois niin, että yksi keppi oli täysin ilman verkkoja. Tosin tähän tarvittiin Mirkan apua, eli Mirka juoksi keppien toisella puolella samaan tahtiin miun kanssa. Lopuksi saatiin onnistumaan myös ilman apujuoksijaa :D Pari tuntia griffoneiden koulutusta, ja sitten Waara pääsi kokeilemaan 3-luokan radan kiemuroita.
Tällä aloitettiin, jaakotus hypyillä 2-3. Putken väärä pää veti pientä kelpietä toosi voimakkaasti :D
Tällä jatkettiin, ja puomilla ei ongelmaa, vaikka sille tultiin kaahottaen :D
Hyvin Waara kulkee, mutta putken kanssa pitää olla sikatarkkana, sillä se lukitaan kaukaa! Otin myös ensimmäistä kertaa puomia niin, että Waara tuli putken ja hypyn kautta puomille. Ja piru vie, Waarahan pysähtyy kuin etutassut liimattuna ylösmenolle :D Alastulo pelittää myös, 90% pysähtyy oikein, 10% pysähtyy kokonaan puomille. Maahan asti ei tule käytännössä koskaan. Ja nyt oli superhäiriönä myös Rape, joka samaan aikaan teki vieressä omaa treeniään. Selvästi Waaraa häiritsi Rapen treeni, mutta kykeni silti keskittymään myös omaan tekemiseensä (okei, tarvittiin siinä perkele tai pari…).
Sunnuntaina käytiin taasen hallilla, nyt helppoa hyppy-putki-hyppy jodlausta, sekä keppejä ja puomia. Kepit meni totaalisen surkeasti, 2 verkkoa pois vielä onnistui, mutta kolmannen poistolla kosahti, eli oikoi koko ajan. Ja koska olen idiootti, niin veivasin uudestaan ja uudestaan ja Waaran vauhti vaan hiipui.. onneksi Anne ilmestyi paikalle ja pelasti tilanteen! Helpotettiin niin, että vain 2 verkkoa pois ja nekin eri kohdilta, ja sitten HANAA verkkoja edes takaisin. Muutama kaahotus ja hirveä intopinkeä meno fiilis, josta loppupalkkaus lelulla. Eli nyt haetaan vauhtia kepeille, jotta Waara ei ehdi edes huomaamaan, jos joku verkko puuttuu. Lisäksi kepeistä pitää saada niin siisti juttu, että Waara irtoaa niille, eikä miun tarvi aina juosta rinnalla saatikka edellä. Viimeisellä toistolla Waara lähtikin jo vauhdikkaasti menemään, eikä jäänyt odottelemaan, oonko mie tulossa vai en :D Kiitos Anne, toivo elää taas :D
Tällä hetkellä kepeissä siis tämä onnistuu
Tämä ei...
Viikolla ehdittiin touhuta jopa muutakin kuin agia :)
Torstaina käytiin tekemässä tämän kevään ensimmäiset jäljet. Maasto oli vaativa, raivattu taimikko, jossa rytelikköä joka suunnassa.
Jälkien vanhetessa tehtiin esineruutua. Vietiin Mirkan kanssa useampia esineitä ruutuun, jotta ensimmäinen treeni olisi helpompi.
Nemo pääsi ekana hommiin, koska esineruutu on ollut Nemon kanssa aika taistelua. Nyt lähetys, lähti napakasti ja selvästi alkoi heti tehdä töitä :O Eipä aikaakaan, kun ensimmäinen esine löytyi, ja palautuskin hienosti, ei tippunut matkalle! OHO! Toinen lähetys, Nemo löysi nauhassa roikkuvan avainnipun, mikä ei ole mikään mukavin kannettava. Tiputti matkalle, mutta tsemppaamalla meni ja haki ja toi perille asti :) Kolmas esinekin löytyi tuskattomasti, ihmeellisesti esineruutu on talven aikana mennyt jakeluun? Liekö sitten tunnari ym noutotreeni vahvistanut tätäkin.
Waaralle tehtiin ”esineruutua” myöskin. Ensin kokeiltiin niin, että Mirka hetsaa hanskalla ja heittää sen, mutta Waaran mielestä oli paljon siistimpää vaan juosta ees takaisin miun ja Mirkan välillä. Vaihdettiin sitten niin, että mie hetsasin ja heitin hanskan, hienosti toimi ja toistettiin pari kertaa.
Sitten hanska Mirkalle, ja nyt toimi näinkin päin, ja hanska palautui miulle asti. Viimeinen toisto tehtiin niin, että Mirka hetsasi Waaralle kierroksia, vei hanskan muutaman metrin päähän, ja mie odotin pari sekuntia, että Waara keskittyy ennen kuin pääsee perään. Ja hienosti onnistui :)
Tein Waaralle myös lyhyen makkarajäljen, nami joka askeleella. Oli liiian lyhyt, sillä jälki loppui juuri, kun Waara sai ideasta kiinni.
Nemolle n. 100m yhdellä kepillä. Hyvin lähti janalta jäljelle, mutta kertaa hortoili vähän omiaan. Ensimmäisellä kerralla ei raaskinut mennä ryteliköstä läpi vaan kiersi sen, ja samalla hävitti jäljen. Kepin nosti hienosti (tosin ideanahan oli mennä maahan, mutta se on Nemo :D ), käskystä meni maahan, namit unohtui taskusta joten suoraan kehujen jäljeen jatkamaan jälkeä. Hyvin lähti. Toinen hortoilu tuli, kun jälki meni läheltä kohtaa, josta palasin autolle, ja tuuli kävi juuri sieltä suunnasta. Eli otti todennäköisesti ilmavainulla miun jäljet väärästä suunnasta. Autoin oikeaan suuntaan, ja jatkoi hienosti, tosin tuulen takia n 1m sivussa jäljestä. Hienosti selviytyi silti ojan ylityksestäkin, ja lopulta se loppupalkkana ollut luukin löytyi.
Typerä, typerä PK-tottis, kun ei ikinä saada sitä Nemon kanssa hyväksytysti läpi :(
Tosin saatetaan silti joskus lähteä kisaamaan ihan vaan kannatuksen vuoksi :D
Todistusaineistoa Nemon esineruudusta, lainavaljaat niskassa :D
Yleistä kaahotusta ja toimintaa
Ja lopuksi vielä koko poppoo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti