Läpi meni Tiinan ykköstoive kennelnimeksi, ja Waara onkin nyt virallisesti
Winsure Wilkawatt
Pentumainen meininki on jatkunut, pikkuhiljaa alkaa löytyä enemmän "onks pakko jos ei taho"-asennetta, johon valitettavasti useimmiten vastaus on "Kyllä" :D
Päivänä muutamana Waara keksi, että autojahan toki olisi kiva jahdata.
Ei ole, päätti emäntä, ja muutaman niskapers-palautteen jälkeen autoja olikin ihan kiva katsella ihan vaan istualtaan :D
Waaran kanssa ollaan treenailtu lähinnä luoksetuloa ja kontaktin pitoa.
Hienosti malttaa jo ruokakipolla odottaa istuallaan lupaa, ja luoksetulokin toimii, tosin välillä hieman pitkillä piuhoilla :D Naksutintakin on jo sisäänajettu, vielä ei ole lamppu syttynyt Waaran mielessä, mutta eiköhän se AHAA-elämys ole enää päivästä parista kiinni.
Nemon kanssa ei ihmeitä olla touhuttu. Eilen käytiin treenaamassa tokoa, hienosti toimii muuten mutta esim kaukoissa jää helposti käsky kuulemati, jos keskittyy muuhuin kuin allekirjoittaneeseen. Eli pitänee pyrkiä parantamaan Nemollakin kontaktin pitoa.
Luoksetulon pysäytyksissä ensimmäinen menee AINA pitkäksi, lieneekö kyse muusta kuin vähäisestä treenimäärästä. Edelleenkään ei minkäänlaista ennakointia, vaan joka ikinen kerta lähtee kuin tykin suusta.
Ihan kiva muuten, mutta pysäytyksiä ajatellen kaasun ei tarvitsisi olla ihan pohjassa kuitenkaan :D
Ruutuakin treenattiin taasen, pitäisi ottaa ruutu nyt ihan säännölliseen treenaukseen.
Ja se tunnari kanssa, mutta jotenkin miuta ärsyttää valmiiksi koko pirun tunnari.
Johtuu varmaan siitä, että häslä-Nemon kanssa tulee varmasti olemaan ongelmana se, että niistä kapuloista pitäisi ihan oikeasti valita OIKEA, eikä vaan napata yhtä suuhun....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti