Saatiin seuraksi Mirka&Rape.
Tein Nemolle n. 100 m pituisen kiemurtelevan jäljen, jolle laitoin 6 namikippoa.
Uskomattoman hyvin tuo pieni eläin muisti, mikä on homman nimi!
Oli jo heti autolta sinkoamassa siihen suuntaan, mihin mie ensin katosin jälkeä tekemään.
Jälkivaljaat niskaan, panta kaulaan, jäljestysliina kiinni ja menoksi!
Heti "jälki" käskyllä nokka laskeutui alas, ja jälki löytyi helposti, tosin teki metrin parin takajäljen tarkistuksen, mutta lähti sitten oikeaan suuntaan.
Muutamassa kohdassa meinasi jälki hävitä, mutta hidastin vauhtia, ja Nemo pääsi takaisin jäljelle.
Olisi varmaan löytänyt jäljen uudelleen ilman minkäänlaista apuakin, koska teki töitä nokka maassa koko ajan.
Kuudesta namikiposta ilmaisi kolme menemällä maahan, kolmeen muuhun annoin "maahan" käskyn. Vähennettävä vissiin kippoja, koska Nemo ei enää malttaisi jäädä syömään :D
Kaikenkaikkiaan tosi upea jäljestys, nenä pysyi maassa koko ajan, eikä keskittyminen herpaantunut kertaakaan!
Mihin lie hävinnyt se viime kesän elukka, joka vähän väliä unohtui tiirailemaan puiden latvoja, haistelemaan mättäitä ynnä muuta ei niin asiaan kuuluvaa :D
Vielä kun PK-tottikseen saataisiin sääntömuutos, että tottisosuuden voisi saada läpi, vaikka hyppynoudoissa kiertäisi esteet....
Muuten meidän pk-ura jää omaksi huviksi harrasteluksi.
Tsemppiä lauantain tokokisoihin!
VastaaPoistaMeillä on vähän tylsemmät skabat, kun mennään Kamin ekaan näyttelyyn...