perjantai 19. heinäkuuta 2013

Päivitystaukoa, kisataukoa, treenitaukoa...

Agin ääsmämmien jälkeen pidettiin vähän treenitaukoa, jotain pientä touhuttiin, mutta kivaa ja helppoa. Tokossakin ollaan oltu yhtä tehokkaita, eli treeniä aika mitättömästi.

Nemo kävi sutaisemassa yhden EVLviivan Imatralla, paljon hyvää mutta paljon myös taas vaihteeksi normi-Nemoa, eli ei oikein jaksanut mokomat liikesarjat kiinnostaa.

Kesäkuun lopulla käytiin Waaran kanssa Vuorelan Lotan agikoulutuksessa Kotkassa. Ja kyllä se vaan niin on, että kyllä kelpiohjaaja kelpien tuntee! "Plikkakin on tehnyt noin, ja noin, ja tuolakin tavalla" ja korjausohjeet siihen päälle, niin eipä muuta tarvitse! Takaakierrot saatiin nyt taas selvästi parempaan suuntaan hyvin yksinkertaisilla, mutta sitäkin toimivimmilla vinkeillä. Waara tulee hirmu kiltisti ohjauksiin, Lotta kaipasikin koiraan vähän lisä röyhkeyttä. No, sitä saa mitä tilaa, katsotaan, missä vaiheessa olen taas pahemmassa kuin pulassa... Mutta siis ihan hirmuhyvä treeni, iso kasa kelpiohjausvinkkejä!

Agirotuun olin Waaran ilmoittanut, mutta juuri karenssiajan sisälle sattui simätulehdus, eipä jäänyt monesta päivästä kiinni, että oltaisiin voitu osallistua. Mutta toisaalta, kerrankin koiraharrastuksesta tulee rahaa takaisin tilille, eikä virta ole aina yhteen suuntaan! Silmä parani, ja touhut jatkuu! Treeniä edelleen takana hirveän vähän, mutta lahjattomat treenaa...

1,5 viikon treenitauon ja kuukauden kisatauon jälkeen mentiinkin Mikkeliin rykäisemään 2 agirataa sunnuntaita 15.8. Tulipahan testattua, miten kepli kulkee tauon jälkeen. No, kulkee se. Jopa niin hyvin, että ekan radan lähdössä kesti ehkä noin sekunnin, ja sinne läks! Tietenkin sekä 2 että 3 esteet olivat takaakiertoja, joten ihan ilman hyllyä ei selvitty... jossain vaiheessa sain Waaran kalastettua esteelle nro 5, ja siitä aina loppuun asti taidettiin tehdä nollaa. Että jos ne ekat 4 vielä onnistuisi!
Tokalla radalla päätin, että pieni kelpi muuten pysyy siellä lähdössä. No video kertoo, että pysyyhän se, mitä nyt vähän leikkii taas peiliä ja möyryää eteenpäin. Perusjuttua taas, kannattaa käskyttää koiraa täysin palkein juuri sillä hetkellä, kun koira on hypyn päällä = rima alas. Niistossa kroppa on taas ihan mihin sattuu, joten Api lukee backlappina, mutta kalastellen kepeille. Tulipa hyvä kisamainen avokulmatreeni! Ja ohhoh ei ihan taaksepyöritys onnistu ennen A:ta, ehkä se ohjaajan liike olisi saattanut auttaa asiaa... Ja A:n alastulolla kaikkien aikojen komein Apiloikka, hyvä Waara! A:n jälkeisen hypyn takana oli ansaputki, jarrutin siis ettei luiskahda putkeen, mutta tokihan se koira kannattaa pysäyttää kokonaan tiputtamalla ohjaus pois. No mutta pikkuvikoja, komealla tuloksella 20 maaliin! Ei tullut sentäs kahta hyllyä! Kaiken varuilta, jos tämä tieteellinen selvitys ei avannut toista rataa riittävästi, niin videokin löytyy, kiitos Hannelen!

http://youtu.be/mEOZ8-r1Kto

Eilen Waara kävikin puhtaasti mielenkiinnosta osteopaatin käsittelyssä, mitään oireita tuolla ei ole ollut. Fyssarit kun eivät Waarasta koskaan mitään kovin kummoista löydä, niin pitäähän sitä vielä pintaakin syvemmältä kaivella. Ja olihan siellä jumittava SI-nivel, joka aukesi, samoten yksi selkänikama vähän kierossa, oiottu nyt sekin. Oikea puoli jumitti vähän ihan kokonaisuutena, mutta käsittelyn lopussa Waara taipui kuin kastemato, hyvin siis aukesi! Kaiken varuilta voi syksyn aikana käytätä vielä näytillä varmistamassa, että SI myös pysyy auki, jumppaohjeitakin saatiin. Kyllä se Api vaan on melkoinen Kumimies kropaltaan!

Ja jotta elämä kävisi entistäkin mielenkiintoisemmaksi, ilmoitin Waaran Kemin agikisoihin 28.7.. Treenitaukoa tulee semmoiset 2 viikkoa, mutta hei, vaan parhaat treenaa! Huonommat pärjää vähemmälläkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti