Johan sertin lykkäsi!

Tai siis ei Johan vaan Gunnel.

Palatkaamme ajassa reilu kuukausi taaksepäin.
Sain kuningasidean ilmoittaa Waaran Lahden ryhmänäyttelyyn. Pieni ryhmis ja tuomarina vielä Gunnel Holm, niin tuskin on mitään yleisöryntäystä kehässä. Jos vaikka tuurilla sen viimeisen SERTin saisi.
Reilu viikko sitten tulikin aikataulut, oho hups 22 kelpietä. Piti pariin kertaan tarkistaa, että tulihan katsottua oikeaa riviä... Vähän alkoi epäilyttää koko reissu, mutta mitäs pienistä, on sitä ennenkin muille hävitty. Sitäpaitsi mukaan lähtivät myös Tiina & Waaran iskä Woitto sekä Hanna & Sintti-Maaria.

Näyttelypaikalla luettelon ostoon ja oho hups sai jatkoa: kelpieistä 16 oli uroksia, Waaran kaverina AVOimessa 5 muuta koiraa. No kiva, että on kerrankin kilpailua... Junnuille ja nuorille ei ollut tutllut vielä yhtään SA:ta.
Gunnel mittasi joitain AVO-luokan uroksia, muissa luokissa ei tainnut mittakeppiä näkyä.
Api käyttäytyi ja liikkui kehässä hienosti, Messarista opittuna mentiin taas pidemmällä remmillä ja se toimi. Tuplaveen ansiosta oltiin oman luokkamme viimeisinä arvosteltavana, ja kouraan lyötiin ERI.
Sitten juosta jolkotettiin porukalla vielä kierros, Gunnel komensi meidät Waaran kanssa jonon kärkeen ja uusi kierros ja sen jälkeen osoitettiin sormella ykköspaikkaa. Hiphuraa! Gunnel tuli kättelemään ja sanoi "Jaetaan vain 1 SA". No mutta sehän passaa!
Sitten odottelemaan viimeistä mahdollista SERTin viejää, vetskuihin ilmoitettua urosta. Sepä ei saapunutkaan paikalle, joten Waara sai sen viimeisen kolmannen SERTinsä, joten MVA:sta puuttuu enää luonnetesti!
PU-kehään vain kolme koiraa, sillä 16 uroksesta vain 3 oli SA:n arvoisia. Juosta jolkutettiin pari kierrosta, ja Gunnel viskaisi meidät jonon kärkeen ja kolmas oho hups toden sanoo: Apille PU1-sijoitus! Iskä Woitto tuli toiseksi, joten pojasta polvi paranee! Tiina vielä sijoitusten ratkettua sanoi Gunnelille, että kyseessä on isä ja poika, johon Gunnel "Ei ole totta!"

Narttujen paras oli junnu, Woo Whan tyttö Tarra, joten taistelu ROPista käytiin lappeelaisten kesken. Salaa kyllä toivoin VSP:tä, koska kaikilla meillä kolmella odotti koirat kotona, joten aikainen kotiinpaluu oli toiveissa. Juostiin Tarran kanssa pari kierrosta, ja Gunnel tyrkkäsi keltapunaisen Tommin käteen. Mie olin enemmän kuin tyytyväinen: saatiin SERT, PU1 ja VSP, ja päästiin vielä inhimilliseen aikaan kotiin!

Arvostelussa ei hirveästi moitittavaa ole:
Sopivan kok. erinom. tyyppi. Hyvä pää ja purenta. Erinom. runko. Hyvät kulmaukset ja oikean laatuinen karva. Liikkuu hyvin. Erinom. rotunsa edustaja.
AVO ERI1 SA PU1 SERT VSP

Se on Apina se!