Murkkuileva Waara

Otsikon mukaisesti Waaralla on alkanut hieman ilmetä "täh mitä hä"-asennetta, eli opittuja asioita pitää hieman kyseenalaistaa...

Ensin perjantain agitreenit. Molemmat koirat oli tosin päivän miun mukana toimistolla, eli henkistä väsymistäkin saattoi olla kyseessä. Joka tapauksessa, treeni alkoi ihan hyvin, mutta sitten meni sähellykseksi.
Paikallaan ei voi pysyä, yksinkertaisetkin hypyt oli "HÄH?" ja kontaktitreeni puomilla... Huoh.
"Kelpaaks jos pysähyn tähän? Ai ei, no entäs 3 tassua maassa, ai ei? No miten jos en pysähy olleskaan, ai sekään ei käy?" Tarjosi käytännössä kaikkea muuta paitsi 2on2off :D
Otin sitten namialustan avuksi, että saatiin muutama onnistunutkin suoritus...
Sunnuntaina uudestaan hallille, tällä kertaa pääpaino sillä, että lähdössähän pysytään.
Taas Waara lähti saman tien sivuilleen vilkuillen, olis varmaan vihellellytkin jos osaisi :D
Palautin 2 kertaa, ei puhettakaan pysymisestä joten vein seuraavasta noususta takaisin seinään kiinni hetkeksi miettimään. Kummasti siinä seinän vieressä muistui mieleen, mitä "Odota" tarkoittaa, ja takamus pysyikin kohta hienosti paikallaan :D
Treeninä helppo putki-3 hyppyä suorassa linjassa-putki, eli irtoamista suoraan.
Nyt se ohjauskuvioitten harjoittelu kostautuu, viimeistään 2 hypyn jälkeen W kääntyy kysymään, että joko tässä NYT käännytään johonkin suuntaan, ei kait enää voi mennä suoraan?
Eli suorien kaahotusten treeniä paljon lisää!

Tokoa on tehty molempien kanssa jonninverran joka päivä.

Waaran tokot
Nyt alkaa W:n perusasento löytyä, korjaa vinot tai edistävät kun huomautan. Seuruuta muutamia askeleita edelleen, pitäisi pikku hiljaa pidentää matkaa.
Nouto etenee hitaasti mutta varmasti. Noutaa kyllä, mutta ei millään malttaisi pitää kapulaa irroituskäskyyn asti. Eli nyt otettu vain nostoa ja pitämistä.
Paikkamakuussa tehty pisimmillään pari minuuttista, itse voin mennä toiseen huoneeseen jne ja hyvin pysyy :)

Nemon tokot
Tunnari toimii viimein edes jotenkin :D
Nyt kahtena iltana 4 kapulaa, joista yhteensä kymmenkunta toistoa. Kerran nosti väärän, tajusi ja tiputti & vaihtoi oikeaan. Maistelee kyllä vääriäkin, mutta en kehtaa vielä puuttua, kun lopulta kuitenkin valitsee oikean. Toivon, että maistelu jää varmuuden mukana pois.
Metallinoutoa tehdään vaihtelevalla menestyksellä, välillä tuo ongelmitta, välillä tiputtaa. Täysin kytköksissä siihen, malttaako pitää kunnolla vai kalistaako hampailla.
Paikkamakuuseen olen lähtenyt hakemaan rauhallisuutta, eli Nemo pötköttelee käskyn alla, ja käyn silittämässä ja rauhoittamassa. Vapautan vasta sitten, kun selvästi rauhoittuu ja pää laskee lattiaan. Aika näyttää, toimiiko tämä piippauksen suhteen.