tiistai 2. helmikuuta 2010

Agia ja pikkasen tokoa

Viimeinkin kelit lauhtui, niin päästiin Waaran kanssa taas agiliitoilemaan hallille.
Perjantaina oltiin ihan koulutettavina, kun koulutusohjaajakurssia käyvä tarvitsi merkintöjä kurssilappuun.
Teemana välistävedot puolivalsseilla, mikä olikin ihan uutta ja ihmeellistä Waaralle.
Hallissakin oli enemmän häiriötä kuin aikaisemmin, mutta alun töhöttämisen jälkeen pikkukelpi teki töitä vallan mainiosti :) Välistävetoja siis hypyillä 3&4 sekä 12&13. Ja vahingossa myös takaaleikkaus välissä 16 ja 17, ja niitä ei edes oltu kertaakaan treenattu :D



Perjantaina otettiin myös ensimmäistä kertaa kontaktiesteitä puomin muodossa. Ensimmäinen ylitys vähän hirvitti, mutta sitten kaasua löytyi niin paljon, että remminpitäjällä Mirkalla oli jo teknisiä ongelmia :D

Eilen maanantaina hyökättiin taas hallille. Kaasu leikkasi taas kelpillä hetkeksi kiinni, ja piti mennä täyttä laukkaa kahdesta putkesta, ennen kuin korvat tipahtivat päähän :D
Ensin kerrattiin muutamaan otteeseen välistävetoja (hypyt 5 & 6), ja kyllähän se Waara vaan menee sinne, minne näytetään (eri asia minne näytetään...).


Väliin otettiin taaas puomia, mikä sujui vieläkin vauhdikkaammin kuin aikaisemmin. Etenkin alastulolla on niiiiiin paljon vauhtia, ettei tuo eläin kerkiä pysähtymään 2on2off, vaikka Mirka hidasti remmillä :D

Sitten treenattiin toista uutta ja ihmeellistä asiaa, nimittäin takaaleikkauksia. Tosin heti aluksi Waara karkasi ilman hihnaa puomille (AAARGH!), Mirka lähempänä yritti pelastaa tilanteen mutta ei onnistunut, vaan Waara kaahasi puomin ja hyppäsi alastulon puolesta välistä maahan... että mitä kontaktiongelmia...
Mutta sain eläimen treenaamaan takaaleikkauksia, putken jälkeen takaaleikkauksella hypylle 2 ja siitä edelleen hypylle 3 hakemaan Mirkalta palkkaa.Yhtään (!) ylimääräistä pyörähdystä ei tullut, ja selvästi Waara seurasi silmäkulmasta, mitä mie yritän sille käsilläni näyttää :D
Kyllä Waarasta aksakoira tulee, eri asia onkin, miten mie osaan sen sitten pilata :D



Illalla vielä uhmattiin pyrykeliä jäähallin parkkiksella tokoilun muodossa.
Ensin Nemolle pätkä seuruuta, ihan sinne päin.
Liikkeestä maahan ja seiso ok, kaukot tosi hyvät.
Luoksetulon pysäytys taasen... Ajattelin kokeilla äänen käyttöä käsimerkin sijaa, kokeessa kun Nemon katse on yleensä luoksetulossa jossain ihan muualla kuin miussa.
Karjaisu vaan ei ole riittävän napakka Nemon mielestä, koska pysähdys venyyyyyyyy...
Käsimerkki+sanallinen sai koiran sentäs jotenkuten pysähtymään, ja sitten annoin olla koko asian...
Waaralle otin sivulle tuloa ja imutusseuraamista, välillä askeleen pari ilman imuutusta. Ja pikkukelpihän oli tosi pätevä :)

Kotona otin vielä Nemolle ahaa-elämyksen saatuani tunnaria.
2 kapulaa, hajustettu ja hajuton, laitetaan uuniritilän alle :D
Nytpähän ei pääse nappaamaan väärää eikä muutenkaan säätämään, vaan nopeasti hoksasi, että sitä hajustettua pitää yrittää saada leukojen väliin.
Okei, ongelmanratkaisija Nemo yritti klyllä myös tassuilla rassata mokomaa ritilää edestä pois ynnä muuta oheiskuviota peruuttamisineen, mutta lopulta tajusi, että ihan pelkkä hajustetun kapulan merkkaaminen riittää :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti