Waara toipui hienosti lämpöhalvaus-nestehukka-mikälie-kohtaukseestaan.
Kunnes.
Viikko sitten torstaina alkoi illalla ykskaks yllättäen ontumaan oikeaa etujalkaa. Päivällä ei oltu tehty mitään ihmeellistä, eikä muutenkaan oltu esim. treenattu agia ollenkaan tuon lämpöhalvaushässäkän jälkeen. Oli siis hieman epäuskoinen tunne, kun otin koiran autosta, ja tyyppi ontuu selkeästi jalkaansa.
Viikonloppuna ontuminen väheni, mutta vaikutti siltä, että ontuili vähän kumpaakin etujalkaansa.
Maanantaina käytiin otattamassa verikokeet, josko sittenkin olisi punkkitauti nivelissä jylläämässä. Samalla lääkäri kopeloi jalkoja, ja Waara aristi rannetta ja kyynärää. Tosin tähän väliin toim.huom. Waara on AINA ollut etujaloistaan äärimmäisen herkkä, esim. kynsien leikkuu on toisinaan hieman haastavaa... Eli aristelu saattaa olla myös sitä, että hänen etujalkoihinsa ei kosketa. Piste.
Punkkitulokset olivat negatiiviset, joten eilen kurvattiin Kouvolaan Kestin tutkittavaksi. CT-laite oli tietenkin juuri nyt pois käytöstä, kun asensivat uutta, vielä parempaa laitetta. Kesti kopeloi Waaran etujalat, ja Waara aristi olkanivelen taivuttelua ( OCD!!! OCD!!! OCD!!!). Ranteesta ja kyynärästä ei reaktiota saatu, ja Kestin mukaan kelpieille on hyyyyvin tyypillistä se, että jalat ovat herkät koskemiselle. Eli nuo aiemmat "aristaa rannetta ja kyynärää" ovat hyvinkin voineen olla vain sitä, että Waara ei arvosta jalkojensa kopelointia. CT-laite oli tosiaan pois pelistä, joten Waara unille ja röntgeniin. 8 kuvaa, nivelet kaikki ok. Tosi RTG ei ole maailman tarkin nivelpintojen tutkimisessa, mutta hyviltä nivelpinnat näyttivät.
Diagnoosiksi siis hauisjänteen tulehdus/ revähdys. Olkaniveleen tuikattiin kortisonia, ja nyt mennään viikko "ilman yhtään ylimääräistä askelta" eli emäntä kantaa koiran rappusissa, pihalla käydään vain tarpeilla jne. Kuukauden päästä kontrollikäynti, ja siihen mennessä pitäisi Kestin mukaan jo liikkua normaalisti. Googlettamalla vastaavasta vaivasta löytyi taasen jopa 4-6kk toipumisaikoja, jotta jänne varmasti on rauhoittunut, ennen kuin liikuntaa lisätään. Muuten uusii herkästi, ja jännevaivoilla on myös paha tapa kroonistua. Toisin sanoen, otetaan nyt syksy kuntoutuksen kannalta. Mitään estettä ei Kestin mukaan ole sille, etteikö harrastukset jatkuisi normaalisti. Näillä näkymin palaillaan agikentille hyvällä tuurilla vielä tämän vuoden puolella, jos ohjaajan hermorakenne kestää.Kestin kanssa puhuttiin myös tuosta Waaran saamasta "kohtauksesta". Oireet kuulostivat Kestin mielestä jonkinlaiselta myrkytykseltä. Mahdollisesti sinilevä, tai sitten saattoi syödä pihalta jotain outoa.
Nemokin kävi samalla keikalla ortopedin luona kontrollikäynnillä. Liikuttu on normaalisti, eikä Nemo ole ontuillut. Kopeloitaessa Nemo oli hyyyyvin rauhallinen, ei ragoinut mihinkään mitenkään. Ortopedin mukaan selkä tuntui todella hyvälle, ei minkäänlaista kireyttä tai aristusta. Nyt sitten tuumattiin, että Nemo käy ensi viikolla fyssarilla, ja jos kaikki on ok, niin aloitetaan purkamaan gabapentiinilääkitystä pois.
Tässä on selkeä kaava. Nemolla meni 2009 selkä, tuli Waara. Waaralla on hauis pois pelistä, tulee pentu. Mystistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti