Marraskuun sutinoita

Viime päivityksestä on jo pari viikkoa, ja koirien kanssa on ehtinyt tapahtua jos vaikka mitä :)
15.11. käytiin kokeilemassa paimennusta Kausalan Eläinparkissa.
Waaraa hirvitti mokomat karvaiset oliot, joita myös lampaiksi kutsutaan, ja ulkona pyöröaitauksessa niitä ei oiken uskallettu lähestyä, mutta haukkua kyllä piti katkeamatta... Sisällä maneesissa Waara sai juonen päästä kiinni: karvaoliothan liikkuu kauemmas, kun niitä lähestyy! Muutaman kerran Waara jo lopussa kiersi kolmen lampaan katrasta, joten hommam juju löytyi.
Nemolla oli yllättäen enemmän vauhtia kuin hallintaa.. Pyöröaitauksessa kuola lensi, kun Nemo haukkua louskutti juostessaan lampaiden ympäriympäriympäriympäri.... Yritä siinä sitten kuulla ohjeita... Maneesissa hallinta kirjaimellisesti kolautettiin Nemon kalloon, tosin vahingossa (kait :D ). Eli mie kun en saanut tuota koiraa järkevään, käskyjä vastaanottavaan tilaan, niin kouluttaja tuli apuun, ja kahden kepin kanssa huitomalla saatiin Nemo kuulolle, mutta kyllä siinä hiki tuli! Lopussa oli jo hallittua kuljetusta lampaiden takana, eli kyllä Nemo osaa, jos vaan maltaa keskittyä...
Tarkoituksena olisi nyt käydä kelpiporukalla kerran kuukaudessa paimentamassa, joten saas nähdä, miten kelpojen taidot kehittyy.

Waara ehti käydä jo toisilla rokotuksilla, ja sai niistä pienen rokotusreaktion. Hetken aikaa tuo oli ihan veltto lapanen, mutta toipui onneksi nopeasti. Jatkossa rokotukset varmaankin otettava kaiken varuilta parin viikon välein, eikä samalla kertaa.

Tokoa on treenattu kumpaisenkin koiran kanssa:
Nemolla pääpaino ollut paikkamakuussa. Tarkoituksena oli rauhoittaa Nemoa, ja nyt viime treeneissä tuo on kääntynyt kyljelleen makaamaan... eli menetelmä toimii liian hyvin :D Tosin kokeessa kierroksia on sen verran enemmän, että eiköhän tuo pystyssä pysy... ehkä..
Lisäksi on treenattu epävarmemmiksi osoittautuneita liikkeitä eli kaukoja, liikkeestä seisomista ja luoksetuloa.
Kyllä se treeneissä osaa! mutta millä saan osaamaan myös kokeissa... Kotkan 6.12. koekutsukin tuli tänään, ja koepaikka onneksi vaihtunut hevosmaneesista kasvihuoneelle. Siihen se onni sitten loppuikin, kokeessa on harjoitusarvostelija, eli liikkeiden välit venyy ja venyy ja venyy... Ehdin jo Laukaan tokokokeen jälkeen sanoa, että toista kertaa en  enää harjoitusarvostelijan kokeeseen lähde, mutta taidanpa silti ajella Itsenäisyyspäivänä Kotkaan... :D
Waaran kanssa on otettu perusasentoa, istumista ja maahanmenoa. Paikallaolossa on aavistus pidennetty aikaa, hienosti tuo kakara malttaa olla parisenkymmentä sekuntiakin aloillaan :)

Agia on Waaran kanssa käyty treenailemassa pari kertaa viikossa, 5-10 min kerrallaan. Viimeksi oli jo alla olevan mukainen harjoitus:

Ongelmaksi muodostui hyppy nro 5, Waara ei millään osunut siivekkeiden väliin, vaan tuli aina miun perässä vasemmalta ohi :D Vasta Leena kera namialustan sai Waaran menemään siivekkeiden välistä. Ja Waara on selvästi perinyt agigeenit vanhemmiltaan: tuo osaa mennä putkeen pimeästä kulmasta ilman minkäänlaista opetusta :D Itse seisoin putken keskivaiheilla, näytin kädellä kohti putken päätä, "Läpi" ja WRUUUUM sinne meni että kajahti :D
Woo Whan kanssakin ollaan pitkän kesätauon jälkeen päästy treenaamisen makuun. Omatoimitreenit sujuvat mainiosti, mutta keskiviikon ryhmätreeneissä W:hen iskee selvästi rimakauhu ihmisten tuijottaessa, tuloksena "ei pysty ei kykene!" Takakentällä ei ongelmia, mutta etukentällä missä muut ovat, loppuu tekeminen. Ja miksi en ikinäkoskaan ota narttua...

Waaran kanssa on nyt muutamaan kertaan otettu näytelmätreeniäkin. Seisominen sujuu, ravi sujuu mutta kun mukaan lisätään häiriö, niin tuskin seisoo tai ravaa enää :D Ensi lauantaina mennäänkin match showhun kokeilemaan, miten monta volttia kelpiekakara voi kehässä tehdä :D